Aihearkisto: Työllisyys ja taloudellinen kehitys

Olen aika lailla pettynyt työministeriin

Työministeri Jari Lindström on viime aikoina tehnyt useitakin ulostuloja ja kertonut kokemuksistaan työministerinä. Viimeisen ulostulon keskeisenä viestinä oli, että ”hän on aika lailla pettynyt ay-liikkeeseen” (HS 13.10.2018).  Kritiikin kärki kohdistuu ay-liikkeeseen, joka on kritisoinut hallituksen esityksiä heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa. Lindström on pettynyt ay-liikkeeseen, mutta entä jos minä työelämän tutkijana sanon, että “olen aika lailla pettynyt työministeriin”? Olen seurannut työministerin linjauksia koko hallituskauden ja kirjoittanutkin niistä. Nyt kurkistan taaksepäin aina vuoteen 2016 ja arvioin mitä tuli sanottua.

Lue loppuun

Väärää lääkettä työttömälle?

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut krooninen ongelma niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa. Sitä on lääkitty purkamalla työntekijöiden työllisyys- ja sosiaaliturvaa ja niin työvoimapalveluja kuin sosiaaliturvaakin on muutettu vastikkeelliseksi. Nyt vuorossa ovat keinot, jotka tähtäävät palkkojen sopimuspohjaisten alarajan poistamiseen sekä työttömyysturvan entistä tiukempaan sääntelyyn. Kaiken tämän takana on ajatus, että työllisyysturvan ehtojen kiristäminen ja tilapäisten töiden vastaanottamisen helpottaminen madaltamalla työnantajan velvoitteita, rohkaisee työnantajia palkkaamaan työntekijöitä ja auttaa työttömiä integroitumaan takaisin työelämään. Mutta perustuvatko tällaiset reseptit faktoihin vai onko kyseessä vain ideologinen ajatus? Ainakin uusimpien tutkimusten mukaan hallitus syöttää työttömille väärää lääkkettä.

Lue loppuun

Koulutus parasta työllisyysturvaa

Sitkeistä epäilyistä huolimatta koulutus – hyvä peruskoulutus ja jatkuva uudelleenkouluttautuminen – ovat parasta työllisyysturvaa. Näin voidaan sanoa, sillä lukuisten tutkimusten mukaan koulutus on edelleen valttikortti oli sitten kyse työvoiman rekrytoinnista, työuralla etenemisestä, tai työttömyyden jälkeisestä uudelleen työllistymisestä. Tämän lisäksi hyvään koulutukseen sisältyy myös muita hyveitä, kuten se, että se parantaa työn tuottavuutta, ennakoi pidempiä työuria ja ennustaa myös keskimääräistä parempaan hyvinvointia. Koulutus tukee myös vahvaa identiteettiä, mikä puolestaan suojaa alistamiselta ja sorrolta, joka on kuitenkin meidän kaikkien uhkana. Nämä positiiviset yhteydet on osoitettu toistamiseen monissa eri tutkimuksissa.coleman

Mihin siis perustuvat epäilevien tuomaiden käsitykset, joissa sanotaan koulutuksen menettäneen arvoaan ja vetovoimaansa ja argumentoidaan sen puolesta, ettei hyväkään koulutus enää suojaa työttömyydeltä. Onko kysymys väärinkäsityksestä vai poliittisesta retoriikasta?

Lue loppuun