Fuksit esittäytyy!

Tampereen yliopiston syyslukukausi on pyörähtänyt jo kunnolla käyntiin ja puheviestinnän blogi on saanut kaksi uutta kirjoittajaa meistä fukseista, Elisasta ja Ingásta. Ajattelimme tässä blogipostauksessa ensin lyhyesti esitellä itsemme ja sen jälkeen kertoa hieman omista fiiliksistä ja kuulumisista tähän astisen fuksisyksyn ajalta.

Moi! Olen Ingá, 22-vuotias puheviestinnän fuksi Oulusta. Viimeiset kolme vuotta ovat mulla hurahtaneet välivuosien merkeissä töissä käyden ja psykologian pääsykokeisiin lukien. Melko yllättäen musta tulikin puheviestinnän opiskelija – olin kyllästynyt välivuosiin ja loputtoman oloiseen pänttäämiseen, joten aloin alun perin etsimään muita “varavaihtoehtoja” opiskelupaikkojen suhteen. Alettuani tutkimaan muita opiskelumahdollisuuksia löysin puheviestinnän opinnot ja niihin tarkemmin tutustuessa mielenkiinto vuorovaikutuksen ja viestinnän opiskelua kohtaan heräsi. Myös Tampereen yliopisto houkutteli opinahjona muun muassa vapaan sivuaineoikeuden vuoksi. Kevät meni nopeasti pohtiessa tätä uutta vaihtoehtoa, joka kuitenkin tuntui jo omalta jutulta.

Puheviestinnän pääsykokeisiin valmistautuessa minulle tuli todella helpottunut olo, sillä koin tekeväni jotain sellaista mihin minulla on valmiuksia ja kiinnostusta kuin luonnostaan. En kuitenkaan ollut varautunut siihen, että ensiyrityksellä välttämättä pääsisin puheviestinnälle, mutta heinäkuussa Opintopolusta tuli mieluinen ilmoitus opiskelupaikasta. Yliopisto-opiskelun aloittaminen on tuntunut tosi mahtavalta usean välivuoden jälkeen! Mahdollisuuksia viestinnän alalla on aivan valtavasti ja fuksivuosi meneekin luultavasti kartoittaen tarkemmin omia mielenkiinnonkohteita.

Moikka! Tässä kirjoittelee 20-vuotias alun perin Raahesta kotoisin oleva Elisa. Mun polku puheviestinnän opiskeluun on ollut aika monimutkainen – ajattelin pitkään, että musta tulisi musiikinopettaja, mutta abivuoden keväällä tajusin, että haluan pitää musiikin vain rakkaana harrastuksena. Tämän jälkeen löysinkin viestinnän ja mitä enemmän luin aiheesta, sitä enemmän innostuin. Viestintä ja vuorovaikutus on läsnä ihan kaikessa ja sitä voi tarkastella monessa niin erilaisessa ja mielenkiintoisessa kontekstissa.

Yhden välivuoden jälkeen opiskelin vuoden ajan viestintätieteitä Vaasan yliopistossa. Tuon vuoden aikana mulle kuitenkin tarkentui, että viestinnän alalla mua kiehtoo eniten poliittinen viestintä, jota ei harmi kyllä ole mahdollista opiskella Vaasan yliopistossa. Päätinkin hakea tänne Tampereelle opiskelemaan puheviestintää itseäni henkilökohtaisesti kiinnostavamman tutkinto-ohjelman sisällön takia. Tampereen yliopistossa mua houkutteli myös vapaa sivuaineoikeus ja laajat sivuainemahdollisuudet, joista olenkin päässyt jo nauttimaan tämän alkusyksyn aikana.

Olen ollut todella tyytyväinen päätökseeni hakea opiskelemaan puheviestintää, sillä vaikka sain Vaasasta tosi hyvän pohjan viestinnän opiskelulle, on ihanaa päästä opiskelemaan niitä asioita mitkä mua oikeasti kiinnostaa ja samalla nauttia tästä vapaasta sivuaineoikeudesta. Sain myös hyväksiluettua ja sisällytettyä tutkintooni Vaasan opintoni, joten vuosi Vaasan yliopistossa ei todellakaan mennyt hukkaan.


Yhteisiä fiiliksiä ja kuulumisia  

Fuksisyksy alkoi elokuun loppupuolella orientaatiolla. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen tuli ilmi, että meistä puheviestinnän fukseista muodostuu tosi monipuolinen, mutta erittäin hyvällä yhteishengellä varustettu porukka. Puheviestinnän maisterifuksit ovat olleet myös menossa mukana heti alusta alkaen, mikä on ollut mahtavaa! Tätä huippuporukkaa täydentää hienosti meidän ihanat tuutorit. Ollaan päästy myös tutustumaan jo muidenkin vuosikurssien opiskelijoihin omien tuutoreiden lisäksi, mikä on pienen ainejärjestön etuja.

Syksy on ollut aika kiireinen ja tapahtumia täynnä. Tapahtumat ovat olleet kivan erilaisia ja hauskoja sekä niiden avulla olemme päässeet ryhmäytymään, tutustumaan Tampereen yliopistoon ja Tampereen opiskelijaelämään hyvin. Syksyn aikana olemme ehtineet käydä mm. Tampere-kierroksella, Reettoreiden järviristeilyllä, leipomassa pullaa ja hyppimässä trampoliinipuistossa. Lisäksi olemme osallistuneet fuksisuunnistukseen, reettorikasteeseen ja erilaisiin opiskelijabileisiin (mm. Kolmiot ja Haalaribileet).

Kaikkien tapahtumien ohella olemme ehtineet opiskellakin. Elisalla on ollut hieman erilainen ensimmäinen periodi kuin muilla fukseilla aiemmin suoritettujen viestinnän opintojen ja niiden hyväksilukujen takia. Ingá taas on opiskellut muiden fuksien tapaan tutkinto-ohjelman kaikille pakollisia kursseja, kuten perusopintojen kursseja ja tietotekniikkaa.

Me molemmat olemme myös päässeet opiskelemaan jo hieman sivuainekursseja. Meitä yhdistää kiinnostus politiikan tutkimukseen, joten hypättiin jo ensimmäisessä periodissa valtio-opin johdantokurssille haistelemaan ilmapiiriä. Tuutoritkin ovat kannustaneet kokeilemaan rohkeasti alusta alkaen mahdollisesti itseä kiinnostavia sivuaineita, sillä tähän tutkinto-ohjelmaan kuuluu paljon vapaasti valittavia opintoja.

Tiivistäen voisi sanoa, että fuksisyksy on ollut tosi mukava ja ihana kokemus kaikin puolin, johon kuuluu myös paljon uuden opettelua. Uskomme kuitenkin siihen, että viikko viikolta yliopisto ja kaikenlaiset opiskeluun liittyvät asiat, kuten esimerkiksi kurssikäytänteet ja itselle sopivat opiskelutekniikat, käyvät tutummaksi ja uudenlainen arki lähtee sujumaan hyvin.

Fuksisyksyterveisin
Ingá & Elisa 

Uusi intohimo opintoihin löytyi puheviestinnän maisteriohjelmasta

Tässä postauksessa puheviestinnän eli nykyisen viestinnän maisteriopintoihin erillisvalinnan kautta siirtynyt (toivottavasti) viimeisen vuoden opiskelija muistelee mennyttä parivuotista.

Suoritin kandidaatin tutkintoni täällä Tampereen yliopistossa ranskan kielen tutkinto-ohjelmassa. Vaihtolukukauteni jälkeen suoritin silloiset journalistiikan ja viestinnän perusopinnot, ja kandin tutkintoni aikana monia erilaisia valinnaisia aineita kokeilleena tunsin vihdoin löytäneeni oikeasti kiinnostavia kursseja. Syntyi ajatus alan vaihtamisesta. Journalistiikan pääsykokeissa tehdyn mutkan kautta päätinkin hakea suoraan puheviestinnän maisteriohjelmaan ja pääsin onnekseni sisään. Huomasin heti, että niin opinnot kuin yleinen ilmapiirikin tuntuivat omilta ja tämä on se ala, josta haluan valmistua maisteriksi.

Kuten polkuni mutkikkuudesta ehkä huomaa, en ole koskaan opiskellut suoraviivaisesti sillä ajatuksella, että ”tästä on hyötyä työelämässä”. Sen sijaan olen tehnyt valintani lähinnä silla perusteella, vaikuttavatko kurssit mielenkiintoisilta ja kivoilta. Nyt koen olevani win-win -tilanteessa, jossa aidosti mielenkiintoiset opinnot antavat minulle haluttua osaamista työmarkkinoilla, minkä lisäksi voin vielä itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan urani kulkee.

Puheviestinnän maisteriopinnot ovat siis antaneet minulle paljon: kurssikaverit ovat niin mielenkiintoista ja mukavaa sakkia, että työelämässä tarvittavaa ”verkostoitumista” ei paljoa tarvitse erikseen harrastaa. Maisteriopintoihin kuuluva työharjoittelu on ollut ehdottomasti merkittävin yksittäinen kokemus työelämään siirtymisen kannalta. Koen, että opintojen ansiosta myös niin sanottu ammatillinen itsevarmuuteni on kasvanut kohisten. Olen myös löytänyt viestinnän ja vuorovaikutuksen teemoista uuden intohimon, josta olen päässyt oppimaan paljon.


Olen uusi kirjoittaja puvin blogissa, Sanni. Maisteriopintojen osalta minulla jäljellä on enää viimeinen koitinkivi. Gradun lisäksi arkeani rytmittää työharjoittelu ja tanssitreenit sekä tämän syksyn uutuutena ranskan kielen keskustelukurssi työväenopistolla. Huomionarvoista: olen Reettoreiden nimeämä Vuoden Bailuttaja 2017 sekä saman vuoden fuksipassin voittaja.

Kuvassa ollaan Reettoreiden exculla Berliinissä viime syksynä.

Blogivuosi paketissa

Glögi tuoksuu ja jouluun on enää pari yötä, joten loma on vihdoin täällä! Opiskelijan loman lomamaisuus voi vaihdella sen viettäjästä riippuen, koska nyt olisi (esimerkiksi itselläni) hyvä hetki tehdä pari rästityötä pois pyörimästä. Opiskelijan joululoma kestää usein noin kuukauden, joten ehkä kiireisimmätkin yksilöt ehtivät ottamaan hieman lepoa.

Se joululomassa on kuitenkin varmaa, että blogi ottaa lyhyet talviunet. Blogissa tämä vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen, sillä muutimme omilta sivuiltamme yliopiston yhteiselle blogipohjalle. Siirtymä tapahtui kesken vuoden, joten lukijoille näkyy valitettavasti vain osa tämän vuoden tiimin kirjoituksista. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on kuitenkin raikas muutos, sillä pystymme nyt tarjoamaan ajantasaista tietoa puheviestinnästä. Uudelle alustalle siirtyminen helpottaa myös blogin löytämistä yliopiston sivujen kautta, mikä on varsinkin hakijalle hyödyllinen uudistus.

Vuoden vaihtuessa vaihtuvat myös blogin kirjoittajat. Osa ryhmästämme jatkaa vielä mukana, mutta näppäimistön taakse hyppää myös uusia jännittäviä tyyppejä. Haluamme kirjoittaa lukijoita kiinnostavista aiheista, joten postaustoiveet ovat edelleen erittäin toivottuja. Tyhmiä kysymyksiä ei myöskään ole olemassa, joten omia pohdintoja saa esittää kommenteissa tai sähköpostilla. Allekirjoittanut itse siirtyy Reettoreiden uusien nettisivujen pariin, joten siellä tavataan taas! Uudet sivut ovat vielä osittain tekeillä, mutta ne löytyvät jo osoitteesta www.reettorit.com.

Hyvää joulua ja säihkyvää uutta vuotta!

-Krista

Mitä olen täällä opiskellut? Kurssivalinnat Ulster Universityssa

Pohjois-Irlannissa välillä elämä muistuttaa Emmerdalea. – Carnmoney Hill, Newtonabbey

Joka ainoa vuosi havahdun samaan ihmetyksen aiheeseen, että taas on jo joulukuu. Eikä hämmästykseltä vältytty tänäkään vuonna, vaikka maantieteellinen sijainti onkin ollut Tampereelta 1900 kilometrin päässä Belfastissa. Aika kuluu nopeasti, kun on hauskaa tekemistä ja hyvää seuraa. Matkailun ja hauskanpidon lisäksi Erasmus+ -vaihtoni on pitänyt sisällään aktiivista opiskelua. Mitä minä sitten olen täällä opiskellut?

Täällä Ulster Universityssa on laaja tarjonta viestinnän alan opintoja, joten ainoat rajoittavat tekijät kurssivalinnoissa minulla olivat kurssien sijoittuminen syyslukukaudelle sekä mahdollisuus lukea ainoastaan kanditason kursseja. Maisterikurssit on tarkoitettu vain maisterin tutkintoa parhaillaan kotiyliopistossa opiskeleville. Maisterin tutkintoa opiskelevat voivat valita täällä vaihdossa opintoja niin kandin kuin maisterin tasoisilta kursseilta. Kurssit ovat muodostuneet luennoista ja seminaareista.

Olen syksyn ajan opiskellut seuraavia kursseja:

  • Communication in Relationships
  • Communication and Organisations
  • Organisational Counselling

Communication in Relationships -kurssi on pitänyt nimensä mukaisesti sisällään erilaisten interpersonaalisten ihmissuhteiden dynamiikkaan perehtymistä. Pääkohtina ovat olleet erilaisten ihmissuhteiden kehittyminen, ihmissuhteiden ylläpitäminen erilaisissa tilanteissa sekä ihmissuhteiden päättyminen ja korjaaminen. Kurssilla on hyödynnetty laaja-alaisesti viestinnän ja sosiaalipsykologian teorioita, joista osa olikin jo ennestään tuttuja puheviestinnän opinnoista. Kurssilla on tutustuttu strategioihin ja eri tekijöihin ihmissuhteiden eri vaiheissa. Esimerkiksi sosiaalinen havaintokyky, vetovoima, konfliktin hallinta, itsetuntemus ja sovinnon tekemisen taidot ovat olleet esillä kurssin aikana. Lähtökohtaisesti seminaareissa on yleensä enemmän keskustelua, mutta tällä kurssilla myös luennoilla on syntynyt paljon keskustelua ja omakohtaisia esimerkkitapauksia.

Communication and Organisations -kurssilla olemme perehtyneet käytännöllisistä ja teoreettisista lähtökohdista organisaatioviestintään. Esimerkiksi johtaminen, kriisin- ja konfliktinhallinta sekä viestinnän ja hallintotapojen muutos on ollut itselle erityisen mielenkiintoisia aiheita, joihin kurssi on tarjonnut paljon käytännön keinoja lähestyä ihan työelämässä. Ajankohtaisuus ja digitalisaation tuomat muutokset organisaatioissa ja niiden viestinnässä on olleet vahvasti osana luentoja ja seminaareja.

Organisational Counselling -kurssi yhdisti kaksi opiskelemaani alaa täydellisesti: viestinnän sekä henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin. Organisaatioympäristössä tapahtuvia neuvonta ja coaching prosesseja on käsitelty käytännönläheisesti. Kurssilla olemme saaneet huomata kuuntelemisen, neuvonnan ja interpersonaalisen herkkyyden tärkeyden niin yksilötasolla kuin koko organisaatiossa. Työyhteisön neuvontaa ja valmentamista olemme tarkastelleet niin neuvonantaja/valmentajan, työntekijän, esimiehen kuin organisaation ja sidosryhmien näkökulmista.

Lisäksi olen opiskellut englannin kieltä, joka on auttanut esimerkiksi esseiden oikeaoppisessa akateemisessa kirjoittamisessa. Jokaisen kurssini opettaja on ollut asialleen omistautunut sekä hyvin innoissaan luennoilla ja seminaareissa syntyvistä keskusteluista. On opettajilta saanut jopa seikkailuvinkkejä Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa.

Jokaisen kurssin suoritusvaatimukset on samansisältöiset: aktiivinen läsnäolo luennoilla ja seminaareissa, tentti, essee sekä esitelmän pitäminen. Voin kertoa, että jälleen puheviestinnän opinnoista ja esiintymistaitojen harjoittamisesta on todella ollut hyötyä, koska esitelmän pitäminen englanniksi oli ihan piece of cake!

Täällä on ollut erittäin mukavaa ja mutkatonta opiskella, eikä englannin kielen käyttämistä kannata arastella. Yliopiston sisältä kun löytyy hyvin monenlaista murretta, että kyllä siellä tulee itse ymmärretyksi, eikä Pohjois-Irlannin murrekaan ole lopulta lainkaan haasteellista ymmärtää. Erasmus+ -vaihto on tarjonnut upeita unohtumattomia kokemuksia, hienoja ihmisiä ja paljon uutta tietoa. Tämän syyslukukauden sisällöstä uskon saavani paljon uutta, niin elämään yleensä, kuin puheviestinnän opintoihin Tampereella.

Talvisin terveisin

Rosa-Maria

Olenko yhtä aikaa tehokas ja tehoton?

Moikka! Ajattelin tänään paneutua arjen kiireisiin.

Elämä osaa yllättää. Syksyllä opiskelujen alkaessa vähän jännitti se, että miten saan yhdistettyä opiskelun, työssäkäymisen ja kaiken muun. Onko täällä muita, ketkä ovat kamppailleet aikataulutuksen kanssa? Käyn Porissa töissä usein viikonloppuisin ja viikoilla pyrin opiskelemaan riittävästi, jotta jäisi aikaa latautumiseenkin. Voin sanoa, että aika ajoin se on tuntunut vähän turhankin kiireiseltä, sillä olen sellainen ihminen, joka kaipaa lepohetkiä arkeen.

Läsnäolot luo joskus oman haasteensa sille, jos esimerkiksi käy töissä, harrastaa tai on erityisen paljon muuta sisältöä elämässä opiskeluympyröiden lisäksi. Nyt puhun siis yleisesti opiskelijoiden kiireestä enkä vain omastani. Uskon, että monet osaavat samaistua tuohon kiireen tunteeseen.

Kun on aktiivinen ihminen, haluaa olla monessa asiassa mukana, ja se voi helposti johtaa kiireen kierteeseen. Jos oma aikataulu sattuukin jostain syystä lipsumaan, jää tuleville päiville tai viikoille enemmän hommaa. Se sitten johtaa suurempaan kiireeseen. Olen tämän kierteen huomannut kehittyvän omassa elämässäni aina välillä.

Kiire on minulle usein ollut hosumista, ja stressiä siitä, että on liikaa tekemistä enkä saa kaikkea tehtyä. Tällä hosumisella tarkoitan jonkinlaista panikointia liiallisista tehtävistä tai sitä, kun yrittää pyörittää liian montaa asiaa päällekkäin eikä lopulta saakaan mitään aikaiseksi. Siitä seuraa helposti tehoton päivä, koska energia menee siihen, että ei mukamas ehdi hoitamasta kaikkea. Yritän siis olla tehokas vaikka olenkin enemmän tehoton. Olenkin opetellut miettimään: mitä jos vain lakkaisin hosumasta ja alkaisin tekemään? Näin lyhyesti sanottuna siis, keskittyisin olennaiseen. Kun ei suurentele ja paisuta kiirettä omassa päässään vaan enempää ajattelematta tekee asian kerrallaan, se voikin johtaa melko hyvään lopputulokseen. Totesin tämä ajatusmallin hyvin toimivaksi, terveisin viimehetken panikoija.

Tunnistaako joku myös itsensä siitä, että opiskeluhommaa tehdessä keksii itselleen yhtäkkiä vaikka mitä oheistekemistä? Juuri silloin pitäisi alkaa tiskaamaan, imuroimaan, käymään kaupassa, katsoa yksi jakso jotakin sarjaa ja niin edespäin. Jos tuon oheistoiminnan jättäisi pois varsinaisen tekemisen ajaksi, syntyisikö kiirettä lainkaan? Ei niin helposti ainakaan.

Yliopisto-opiskelu vie totta kai aikaa. On hyvin henkilökohtaista, kuinka paljon kukin tarvitsee aikaa opiskelulle. Itse tarvitsen melko paljon, sillä asia ei jää päähän ensimmäisellä lukukerralla. Suosittelen tutkiskelemaan, mikä on itselle paras keino oppia, ja hyödyntää sitä. Se voi loppujen lopuksi vähentää kiireenkin tunnetta, kun pystyy oppimaan asiat itselle tehokkaimmalla tavalla.

Elämä yllätti minut siis siinä, että kaiken tekemisen keskellä olen ehtinyt myös antaa aikaa itselleni ja kavereille. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, sillä turha kiire ei johda yleensä hyvään. Kyllä kiirettä silti aina väistämättä elämässä tulee, eikä sitä tulekaan jatkuvasti pakoilla. Kuitenkin omalla tekemisellä, esimerkiksi sillä olennaiseen keskittymisellä ja omien opiskelu tapojen löytämisellä pystyy olemaan super tehokas. Tällöin jää enemmän aikaa ja energiaa kaikkeen muuhun.

Ei muuta kun tehokasta arkea kaikille!

 

Vielä yksi mainitsemisen arvoinen asia. Joululoma tulee pian, eikö olekin ole ihanaa? Ei kuitenkaan mennä vielä asioiden edelle, sillä jotakin mielenkiintoista tapahtuu vielä ennen joulukuuta. 30.11 torstaina nimittäin Tampereen yliopiston päätalolla JOVA1-esiintymisen kurssin opiskelijat (minä mukaan lukien) pitävät julkiset päätöspuheet. Tapahtuman nimi on Pimeät puheet, joissa otetaan kantaa pieniin ja suuriin muutoksiin. Tapahtumasta on infoa Tampereen yliopiston nettisivuille, sekä tapahtuma näkyy myös Facebookissa. Tervetuloa!

-Roosa

Kolme ajatusta kesätyöstä

Kesällä pääsin sukeltamaan syvemmälle viestintään ensimmäisen oman alan työpaikan muodossa. Olin kolme kuukautta töissä Kouvola Innovationilla, jossa tein pääasiassa viestintää VisitKouvolalle. Työni sisälsi monipuolisesti viestintää kasvokkain sekä somen, sähköpostin, kotisivujen ja muiden sähköisten kanavien kautta. Kokemusten perusteella listasin kolme asiaa, jotka (tulevan) puvin olisi hyvä tietää.

Ässä hihassa työnhaussa

Keväisen työnhakurumban aikana huomasin, miten monipuolisesti pystyn hyödyntämään puheviestintää työhakemuksissa. Vaikka kiikarissa oli tietysti oman alan työpaikka, pelasin silti varman päälle ja hain myös moniin muihin tehtäviin. Hakemuksissa pystyin perustelemaan osaamistani aiemmalla työkokemuksella, mutta myös opiskelun antamilla valmiuksilla. Puheviestinnässä keskitytään paljon ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, joten sen tuomaa osaamista on helppo hyödyntää oikeastaan missä vain työpaikassa. Vuorovaikutusosaamisesta on hyötyä asiakaspalvelussa, mutta myös työyhteisön jäsenenä osaava vuorovaikuttaja on mieluisa kaveri.

Monipuolisuus työtehtävissä

Yliopistossa opinnot ovat oman kokemuksen mukaan varsin teoriapainotteisia. Oppimieni asioiden soveltaminen työelämään mietitytti etukäteen, mutta todellisuudessa oma osaaminen tuntui varsin selkeältä hyvin erilaisissakin työtehtävissä. Käytännön kurssien avulla opinnoista ei häviä kosketuspinta tiedon soveltamiseen, eikä kirjoitustaito ainakaan huonone kurssiesseitä tehdessä. Kesän aikana sain paljon vastuuta yrityksen viestintäkanavien sisällöistä ja kehityksestä, eikä puvi hyytynyt edes kuukausikokouksen yllättävässä puheenvuorossa, vaikka yleisönä oli koko talon väki. Työn aikana oli nimenomaan hienoa huomata teoriaopintojen taipuminen käytäntöön, vaikka eteen tuli haasteita viestinnän eri laidoilta. Olen tyytyväinen opintojen antamiin valmiuksiin, vaikka takana on vasta pari kokonaista vuotta. Ensimmäisen työn perusteella uskaltaisin jopa väittää, että tämän tyyppisessä viestinnäntyössä ei pääse kyllästymään, sillä yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Oma suunta sivuaineesta

Puheviestintä antaa monipuolisesti mahdollisuuksia työelämään, mutta omaa polkua voi jo opintojen aikana suunnata sivuainevalinnoilla. Sivuaineet toimivat pääaineen tukena ja antavat uusia näkökulmia työelämään ja opiskeluun. Kauppatiede ja markkinointi osoittautuivat omien suunnitelmieni kannalta hyödyllisiksi sivuaineiksi jo ensimmäisessä oman alan työssä, sillä löysin hyvin nopeasti edestäni esimerkiksi yrityksen viestinnän ja markkinoinnin strategian. Pääaineen ja sivuaineen yhdistelmällä pystyin ymmärtämään hankalimmatkin termit ja keskustelemaan niistä ihan virallisilla nimillä. Puheviestinnän opinnoissa on hyvin tilaa sivuaineille, joten opiskelija saa tehdä opinnoistaan oikeasti itsensä näköiset.

 

-Krista