Kandikuulumisia ja epävarmuutta

Kolmas vuoteni viestinnän opiskelijana on päässyt jo hyvään vauhtiin, mikä tarkoittaa myös kandidaatintutkielman – eli tuttavallisemmin kandin – parissa työskentelyä. Opintosuunnassamme kandia työstetään käytännössä koko kolmas opiskeluvuosi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Syyslukukaudella suoritetaan Tutkimuksen perusteet -opintojakso, jossa perehdytään tutkimuksen perusteisiin ja kirjoitetaan puolet kandidaatintutkielmasta kasaan. Kevätlukukaudella vuorossa on Seminaari ja kandidaatintutkielma -opintojakso, jossa kandidaatintutkielma on tarkoitus saada valmiiksi. Vallitsevan pandemiatilanteen takia Tutkimuksen perusteet on järjestetty luonnollisesti etänä, mutta tämä ei ole tuottanut ongelmia, sillä ylipäänsä opintosuuntamme opintojaksot on toteutettu todella hyvin etäyhteyksistäkin käsin.

Meillä viestinnän opintosuunnassa kandit suoritetaan pareittain ja kandiparit muodostetaankin pian Tutkimuksen perusteiden alussa. Aluksi kummastelin tätä käytäntöä, mutta nyt näen kandiparin kanssa työskentelyn positiivisena asiana. Työmäärä puolittuu ja aikataulussa on helppo pysyä, kun tutkielman tekemiseen täytyy varata parin kanssa yhteistä aikaa kalenterista. Paras puoli kandiparin kanssa työskentelyssä on kuitenkin kandiparilta saatava tuki. Tutkielmaan liittyviä ideoita ja ajatuksia ei tarvitse pohtia yksin, ja kun oman ajatustyön kanssa meinaa jäädä polkemaan paikalleen, saa kandiparilta usein uusia näkökulmia, joita ei itse olisi tullut edes miettineeksi. On ollut myös helpottavaa olla välillä aivan pihalla kandiin liittyvissä asioissa kandiparin kanssa ja nauraa yhdessä koko tilanteelle.

Ehkä suurin huolenaiheeni kandiparikäytännössä oli se, mahtaako parin kanssa löytää sellaista aihetta, joka kiinnostaisi ja motivoisi molempia lähes koko lukuvuoden ajan. Huoleni osoittautui onneksi pian turhaksi, kun molempia kiinnostava aihe löytyi jo suhteellisen lyhyen keskustelun jälkeen. Ylipäänsä on ollut ilo huomata, kuinka erilaisia ja silti niin mielenkiintoisia kandiaiheita opintosuuntaamme mahtuu. Tämä osoittaa hyvin sen, kuinka laajasti ja eri näkökulmista käsin viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöitä on mahdollista tarkastella.

Tutkimme kandiparini kanssa yliopistossa opettavien henkilöiden kokemaa epävarmuutta etätyöskentelyn vuorovaikutustilanteissa. Aihe on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen esimerkiksi senkin takia, että koronapandemian ja muun kehityksen myötä etätyö on jatkuvasti yleistymässä. Etätyöhön liittyy monia vuorovaikutustilanteita, joita on mielenkiintoista tutkia.

Ehkä hieman ironisestikin suurin oppini tähän astisella kandimatkallani on ollut nimenomaan oman epävarmuuteni sietäminen. Kandi on pitkän aikavälin projekti, jossa omat suunnitelmat voivat muuttua useaan kertaan ja jossa tähänastista työtä täytyy palata tarkastelemaan ja muokkaamaan säännöllisesti. Kandityöskentelyn mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi tekee myös se, että lopulta koko työn lopputulos voi olla aivan erilainen kuin työn alussa oli kuvitellut – siinäpä vasta harjoiteltavaa kaltaiselleni perfektionistille, joka haluaisi suunnitella kaikki työn vaiheet tarkasti hyvissä ajoin! Työn etenemiseen täytyy vain uskaltaa luottaa, vaikka matkan varrella saattaa joutua ottamaan muutaman askeleen taaksepäin ja tarkastelemaan tilannetta uudessa valossa.

Tsemppiä kaikille loppusyksyyn!

Elisa, viestinnän kolmannen vuoden opiskelija ja toisen vuoden reettori

 

Syyslukukauden aloitus ja kandivuoden käynnistys

Lukuvuosi on pyörähtänyt reippaasti käyntiin, ja ensimmäisen periodin kurssit käynnistyvät hyvää vauhtia. Kolmannen vuoden opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että kandidaatintutkielma kolkuttelee hyvinkin kuuluvasti ovella.

Meillä puheviestinnän opiskelijoilla kandiseminaari järjestetään ainoastaan kevätlukukaudella. Siitä huolimatta jo syksyllä pääsee mukavasti tutustumaan kandidaatintutkielman sisältöön ja vaatimuksiin Tutkimuksen perusteet -kurssin kautta. Kurssilla käymme läpi erilaisia työhön liittyviä asioita, kuten rakennetta, lähdeaineistoon tutustumista, tutkimusaineiston keräämistä ja tutkimuskysymysten hahmottelua. Lisäksi valitsemme myös tutkielmamme aiheen, ja muodostamme kandiparit (!). Kurssin päätyttyä lopputuloksena tulisi olla valmis tutkimussuunnitelma työtä varten, ja samalla myös alulle pantu kandidaatintutkielma.

Tutkimuksen perusteet on siis erittäin tärkeä osa kandivuotta, sillä se aloittaa tutkielmaprosessin, ja herättää opiskelijan itse tutkielman kirjoittamista ja aineiston keräämistä varten. Kurssia on kuvailtu pehmeäksi laskuksi, ja henkilökohtaisesti yhdyn väitteeseen – kurssin ansiosta koko kandivuosi on yhtenäinen, kandidaatintutkielmaan keskittyvä prosessi. Love it!

Ylempänä mainitsin, että Tutkimuksen perusteet -kurssin alussa valitsemme kandiparit. Kyse on viime vuonna käyttöön otetusta uudistuksesta, jonka myötä me puheviestinnän opiskelijat suoritamme kandidaatintutkielman pareittain. Vaikka uudistus herätti aluksi jonkin verran käytännön kysymyksiä ja yleistä hämmennystä, pienen sulattelun jälkeen on helppoa nähdä parikandin hyvät puolet, kuten tieteellisen yhteistyön harjoittelu, ja ideoiden ja ajatusten vaihdanta. Lisäksi on hienoa, että tutkielmaa ei tarvitse tehdä kokonaan yksin, vaan tutkimusparista saa tukea ja turvaa koko prosessin ajaksi.

Odotan innolla tulevaa vuotta, kandidaatin tutkielmaan syventymistä ja kaikkea muuta kivaa, mitä vuosi tuo tullessaan!

Ihanaa ja inspiroivaa syksyä kaikille!

Ilona

Kiirettä ja kandisuunnittelua

Moikka! Vihdoin on minunkin vuoro päästä purkamaan ajatuksiani kuluneesta syksystä tänne blogin puolelle. Tuntuuko kenestäkään muusta siltä, että syksyllä aika menee ihan älyttömän nopeasti, eikä kesän ja joulun välissä ole kuin silmänräpäys (tai korkeintaan kaksi…)?

Syksy yliopistolla on ollut kiireinen. Kandidaatintutkielman, tuttavallisemmin kandin, kirjoittaminen on jo pärähtänyt käyntiin tutkimussuunnitelma-kurssin merkeissä. Aihe on valittuna, menetelmä mietittynä ja tutkimussuunnitelma suhteellisen valmiina ajatuksissa, vielä pitäisi se toki paperille kirjata.

Kandin kirjoittaminen saattaa yliopistoon hakemista miettivien, ensimmäisten vuosikurssilaisten ja jopa toista vuosikurssia lopettelevien korvissa kuulostaa kaukaiselta projektilta. Se saattaa kuulostaa jännittävältä, ylitsepääsemättömän suurelta ja lievästi sanottuna kammottavalta tehtävältä. Sitä se minullekin oli, kunnes syksyllä astelin tutkimussuunnitelman kurssille.

Meillä puheviestinnässä kandia työstetään oikeastaan koko kolmas vuosi (ajankohta riippuu toki monista asioista kuten esimerkiksi opintojen etenemisestä ja mahdollisista vaihto-opinnoista). Syksyllä päätetään aiheet, pikkuhiljaa säännöllisten tehtävien alla hankitaan kirjallisuutta, mietitään oman tutkielman tutkimusongelmaa ja tutkimuskysymyksiä sekä loppujen lopuksi kirjoitetaan tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma kannattaa tehdä huolella, sillä hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty! Keväällä sitten päästään ”itse hommiin”, eli esimerkiksi haastattelemaan ja oikeasti kirjoittamaan sitä itse kandia.

Mistä kaikesta sitä kandia voi sitten oikein puheviestinnän alalla kirjoittaa? Oman kokemukseni mukaan melkein mistä vain, viestintäähän on kaikkialla! Aiheen valintaan vaikuttaa mm. omat kiinnostuksen kohteet, luetut sivuaineet sekä kirjoittamisen ajankohta. Tärkeintä on kuitenkin se, että kyseessä on nimenomaan viestinnän ilmiöitä tutkiva tutkimus. Kokosin alle muutamia aihepiirejä, jotka esiintyvät keväällä valmistuvissa kandidaatintutkielmissa:

  • sosiaalisen median kampanjointi presidentinvaaleissa 2018
  • yrityksen someviestinnän kohdentuvuus eri yleisöille
  • viestinnän välityksellä annettava sosiaalinen tuki online-roolipeleissä
  • henkilöbrändin vahvistaminen YouTubessa
  • ystävyyden ylläpito WhatsApp-sovelluksessa
  • vuorovaikutus ja viestintä lukion matemaattisten aineiden oppitunneilla
  • Facebook-ryhmässä muodostuvat mielikuvat
  • näyttelijän ja katsojan vuorovaikutussuhde osallistavassa teatterissa

Luetellut ovat vain aihepiirejä, jotka tarkentuvat ja ovat jo tarkentuneet syyslukukauden myötä konkreettisiksi tutkimusongelmiksi. Kuten listasta huomaa, puheviestinnän opiskelu antaa varsin laajat mahdollisuudet – sekä kandidaatintutkielman kirjoittamiseen, että myöhemmin työelämään!

Karla