Syyslukukauden aloitus ja kandivuoden käynnistys

Lukuvuosi on pyörähtänyt reippaasti käyntiin, ja ensimmäisen periodin kurssit käynnistyvät hyvää vauhtia. Kolmannen vuoden opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että kandidaatintutkielma kolkuttelee hyvinkin kuuluvasti ovella.

Meillä puheviestinnän opiskelijoilla kandiseminaari järjestetään ainoastaan kevätlukukaudella. Siitä huolimatta jo syksyllä pääsee mukavasti tutustumaan kandidaatintutkielman sisältöön ja vaatimuksiin Tutkimuksen perusteet -kurssin kautta. Kurssilla käymme läpi erilaisia työhön liittyviä asioita, kuten rakennetta, lähdeaineistoon tutustumista, tutkimusaineiston keräämistä ja tutkimuskysymysten hahmottelua. Lisäksi valitsemme myös tutkielmamme aiheen, ja muodostamme kandiparit (!). Kurssin päätyttyä lopputuloksena tulisi olla valmis tutkimussuunnitelma työtä varten, ja samalla myös alulle pantu kandidaatintutkielma.

Tutkimuksen perusteet on siis erittäin tärkeä osa kandivuotta, sillä se aloittaa tutkielmaprosessin, ja herättää opiskelijan itse tutkielman kirjoittamista ja aineiston keräämistä varten. Kurssia on kuvailtu pehmeäksi laskuksi, ja henkilökohtaisesti yhdyn väitteeseen – kurssin ansiosta koko kandivuosi on yhtenäinen, kandidaatintutkielmaan keskittyvä prosessi. Love it!

Ylempänä mainitsin, että Tutkimuksen perusteet -kurssin alussa valitsemme kandiparit. Kyse on viime vuonna käyttöön otetusta uudistuksesta, jonka myötä me puheviestinnän opiskelijat suoritamme kandidaatintutkielman pareittain. Vaikka uudistus herätti aluksi jonkin verran käytännön kysymyksiä ja yleistä hämmennystä, pienen sulattelun jälkeen on helppoa nähdä parikandin hyvät puolet, kuten tieteellisen yhteistyön harjoittelu, ja ideoiden ja ajatusten vaihdanta. Lisäksi on hienoa, että tutkielmaa ei tarvitse tehdä kokonaan yksin, vaan tutkimusparista saa tukea ja turvaa koko prosessin ajaksi.

Odotan innolla tulevaa vuotta, kandidaatin tutkielmaan syventymistä ja kaikkea muuta kivaa, mitä vuosi tuo tullessaan!

Ihanaa ja inspiroivaa syksyä kaikille!

Ilona

Kiirettä ja kandisuunnittelua

Moikka! Vihdoin on minunkin vuoro päästä purkamaan ajatuksiani kuluneesta syksystä tänne blogin puolelle. Tuntuuko kenestäkään muusta siltä, että syksyllä aika menee ihan älyttömän nopeasti, eikä kesän ja joulun välissä ole kuin silmänräpäys (tai korkeintaan kaksi…)?

Syksy yliopistolla on ollut kiireinen. Kandidaatintutkielman, tuttavallisemmin kandin, kirjoittaminen on jo pärähtänyt käyntiin tutkimussuunnitelma-kurssin merkeissä. Aihe on valittuna, menetelmä mietittynä ja tutkimussuunnitelma suhteellisen valmiina ajatuksissa, vielä pitäisi se toki paperille kirjata.

Kandin kirjoittaminen saattaa yliopistoon hakemista miettivien, ensimmäisten vuosikurssilaisten ja jopa toista vuosikurssia lopettelevien korvissa kuulostaa kaukaiselta projektilta. Se saattaa kuulostaa jännittävältä, ylitsepääsemättömän suurelta ja lievästi sanottuna kammottavalta tehtävältä. Sitä se minullekin oli, kunnes syksyllä astelin tutkimussuunnitelman kurssille.

Meillä puheviestinnässä kandia työstetään oikeastaan koko kolmas vuosi (ajankohta riippuu toki monista asioista kuten esimerkiksi opintojen etenemisestä ja mahdollisista vaihto-opinnoista). Syksyllä päätetään aiheet, pikkuhiljaa säännöllisten tehtävien alla hankitaan kirjallisuutta, mietitään oman tutkielman tutkimusongelmaa ja tutkimuskysymyksiä sekä loppujen lopuksi kirjoitetaan tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma kannattaa tehdä huolella, sillä hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty! Keväällä sitten päästään ”itse hommiin”, eli esimerkiksi haastattelemaan ja oikeasti kirjoittamaan sitä itse kandia.

Mistä kaikesta sitä kandia voi sitten oikein puheviestinnän alalla kirjoittaa? Oman kokemukseni mukaan melkein mistä vain, viestintäähän on kaikkialla! Aiheen valintaan vaikuttaa mm. omat kiinnostuksen kohteet, luetut sivuaineet sekä kirjoittamisen ajankohta. Tärkeintä on kuitenkin se, että kyseessä on nimenomaan viestinnän ilmiöitä tutkiva tutkimus. Kokosin alle muutamia aihepiirejä, jotka esiintyvät keväällä valmistuvissa kandidaatintutkielmissa:

  • sosiaalisen median kampanjointi presidentinvaaleissa 2018
  • yrityksen someviestinnän kohdentuvuus eri yleisöille
  • viestinnän välityksellä annettava sosiaalinen tuki online-roolipeleissä
  • henkilöbrändin vahvistaminen YouTubessa
  • ystävyyden ylläpito WhatsApp-sovelluksessa
  • vuorovaikutus ja viestintä lukion matemaattisten aineiden oppitunneilla
  • Facebook-ryhmässä muodostuvat mielikuvat
  • näyttelijän ja katsojan vuorovaikutussuhde osallistavassa teatterissa

Luetellut ovat vain aihepiirejä, jotka tarkentuvat ja ovat jo tarkentuneet syyslukukauden myötä konkreettisiksi tutkimusongelmiksi. Kuten listasta huomaa, puheviestinnän opiskelu antaa varsin laajat mahdollisuudet – sekä kandidaatintutkielman kirjoittamiseen, että myöhemmin työelämään!

Karla