Miljoona syytä lähteä vaihtoon

Vaihto-opiskelu herättää paljon kysymyksiä – milloin ja mihin voi lähteä, mitä se maksaa, mitä puheviestinnän opiskelijana kannattaa opiskella vaihdossa? Mikä siinä nyt on niin hienoa?

Jos olet yhtään miettinyt kansainvälistymistä, niin sanon heti kärkeen tärkeimmän: lähde hyvä ihminen vaihtoon!

Miksi sitä nyt hehkutetaan?

Näin vaihtohaun alla tuntuu, että kaikki puhuvat vaihto-opinnoista, ja vaihtomainoksia näkyy ympäri kampusta. Onko se tosiaan wööttiä?

Yliopiston kautta vaihto-opiskelemaan lähtemisessä on se ehdoton etu, että harvemmin elämässä tulee tilanne, jossa saa rahaa ulkomailla asumista ja elämistä varten. Vaihto-opiskelu on helpoin tapa kansainvälistyä, ja vaihtoon voi lähteä ihan millaisessa elämäntilanteessa tahansa. Vaihtokokemuksesta voi nimittäin tehdä omannäköisensä: voit lähteä kaukomaille vaikkapa koko lukuvuodeksi seikkailemaan tai kansainvälistyä junailemalla Euroopan sisällä ja opiskella vain yhden lukukauden ajan.

Syyt nro 2932 ja 38723: vaihdossa tutustuu kivoihin kamuihin ja voi päästä näkemään aika hienoja maisemia!

Vaikka ajat muuttuvat ja omasta vaihdostani on jo ”muutama” vuosi aikaa, on vaihtokokemus silti yksi merkittävimmistä elämänkokemuksistani. Minulle vaihdon suurin anti oli omasta itsestäni oppiminen ja henkinen kasvu: mikään ei kasvata itseluottamusta niin paljoa kuin se, kun muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille ja saa hoidettua juoksevat asiat kuntoon ja vielä onnistuu opiskelemaan yliopistossa paikallisella kielellä!

Ihmisenä kehittymisen ja konkreettisten opintosisältöjen lisäksi vaihto-opiskelusta on etua myös tulevaisuudessa: työnhaussa voi erottautua vaihdossa suoritetulla opintokokonaisuudella ja kerrytetyllä kielitaidolla. Lisäksi se, että on ylipäätään käynyt vaihdossa, on merkki itsenäisyydestä, ongelmanratkaisutaidosta, uteliaisuudesta ja sosiaalisista taidoista.

Viestijänä vaihtoon

Vaihdossa voi opiskella joko oman alan kursseja tai tehdä valinnaisia opintoja, sekä tietenkin opiskella paikallista kieltä. Tampereen yliopistolla on monta vaihtokohdetta, jossa voi opiskella viestintää.  Viestintää voi opiskella esimerkiksi Brasiliassa, Kiinassa, Japanissa, Venäjällä, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, USA:ssa ja eri puolilla Eurooppaa. Kurssitarjontaa kannattaa tutkiskella kiinnostavien yliopistojen omilta nettisivuilta.

Miten sinne pääsee?

Haku vaihtoon lukuvuodelle 2020-2021 on käynnissä parhaillaan, joten jos olet ajatellut viettää vaihdossa ensi lukuvuoden tai vain syksyn 2020 tai kevään 2021, tee hakemus nyt! Hakuaika päättyy kuun lopussa, joten hakemus pitää jättää viimeistään 31.1. Tammihaun jälkeen on mahdollista hakea vaihtoon vielä maaliskuun pikahaussa, jolloin täytetään jäljelle jääneet paikat. Vaihtohaku Japanin kohteisiin on syyskuussa. Kattava tietopaketti vaihdosta kiinnostuneille löytyy yliopiston Kansainvälisty opinnoissa -sivulta. Sieltä löytyy tietoa hakuprosessista ja esimerkiksi yliopiston myöntämistä matka-apurahoista. Yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden palvelujen porukka auttaa myös mielellään kiperissä kv-kysymyksissä. Heihin saa yhteyden marssimalla opintotoimistoon (ex-aktuaarinkanslia) tai meilaamalla mobility.tau@tuni.fi. Jos siis vaihtoon lähteminen yhtään mietityttää, ota selvää mahdollisuuksista jo nyt ja laita hakemus menemään!

Sanni

Uusi intohimo opintoihin löytyi puheviestinnän maisteriohjelmasta

Tässä postauksessa puheviestinnän eli nykyisen viestinnän maisteriopintoihin erillisvalinnan kautta siirtynyt (toivottavasti) viimeisen vuoden opiskelija muistelee mennyttä parivuotista.

Suoritin kandidaatin tutkintoni täällä Tampereen yliopistossa ranskan kielen tutkinto-ohjelmassa. Vaihtolukukauteni jälkeen suoritin silloiset journalistiikan ja viestinnän perusopinnot, ja kandin tutkintoni aikana monia erilaisia valinnaisia aineita kokeilleena tunsin vihdoin löytäneeni oikeasti kiinnostavia kursseja. Syntyi ajatus alan vaihtamisesta. Journalistiikan pääsykokeissa tehdyn mutkan kautta päätinkin hakea suoraan puheviestinnän maisteriohjelmaan ja pääsin onnekseni sisään. Huomasin heti, että niin opinnot kuin yleinen ilmapiirikin tuntuivat omilta ja tämä on se ala, josta haluan valmistua maisteriksi.

Kuten polkuni mutkikkuudesta ehkä huomaa, en ole koskaan opiskellut suoraviivaisesti sillä ajatuksella, että ”tästä on hyötyä työelämässä”. Sen sijaan olen tehnyt valintani lähinnä silla perusteella, vaikuttavatko kurssit mielenkiintoisilta ja kivoilta. Nyt koen olevani win-win -tilanteessa, jossa aidosti mielenkiintoiset opinnot antavat minulle haluttua osaamista työmarkkinoilla, minkä lisäksi voin vielä itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan urani kulkee.

Puheviestinnän maisteriopinnot ovat siis antaneet minulle paljon: kurssikaverit ovat niin mielenkiintoista ja mukavaa sakkia, että työelämässä tarvittavaa ”verkostoitumista” ei paljoa tarvitse erikseen harrastaa. Maisteriopintoihin kuuluva työharjoittelu on ollut ehdottomasti merkittävin yksittäinen kokemus työelämään siirtymisen kannalta. Koen, että opintojen ansiosta myös niin sanottu ammatillinen itsevarmuuteni on kasvanut kohisten. Olen myös löytänyt viestinnän ja vuorovaikutuksen teemoista uuden intohimon, josta olen päässyt oppimaan paljon.


Olen uusi kirjoittaja puvin blogissa, Sanni. Maisteriopintojen osalta minulla jäljellä on enää viimeinen koitinkivi. Gradun lisäksi arkeani rytmittää työharjoittelu ja tanssitreenit sekä tämän syksyn uutuutena ranskan kielen keskustelukurssi työväenopistolla. Huomionarvoista: olen Reettoreiden nimeämä Vuoden Bailuttaja 2017 sekä saman vuoden fuksipassin voittaja.

Kuvassa ollaan Reettoreiden exculla Berliinissä viime syksynä.