Maisterin heipat: valmistuneen puhe 2020

Kirjoittaja on viestinnästä keväällä valmistunut Sanni Kurvinen.

Blogi heräilee jälleen ansaitun kesäloman jälkeen. Viime kevät oli monin tavoin erikoinen – myös henkilökohtaisessa elämässäni. Valmistuin nimittäin maisteriksi! Näin ollen tämä on viimeinen kirjoitukseni puheviestinnän, eli nykyisen viestinnän opiskelijoiden blogissa.

Sain toukokuussa ainutlaatuisen tilaisuuden päästä pitämään valmistuneen puhe yliopiston valmistuneiden juhlassa. Juhla järjestettiin tällä kertaa poikkeusolojen takia kokonaan verkossa, joten juhlayleisön sijaan pääsin puhumaan kameran eteen. Yleisö pääsee kuitenkin yhä osallistumaan, sillä juhla on nähtävissä YouTubessa. Puheeni alkaa videon kohdasta 18:35.

Jännitystä ei kenenkään ja samalla kaikkien edessä

Puheen valmisteleminen ja pitäminen oli aivan sairaan jännittävää. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pidän juhlapuheen, ja samalla myös ensimmäinen livestriimattu puheeni. Ainoa isommalle yleisölle pitämäni puhe oli osa esiintymisen kurssia pari vuotta sitten. Tällä kertaa yleisöä olisi ties kuinka moninkertainen määrä! Loppujen lopuksi esiintymistilanne ei edes tuntunut järkyttävät kammottavalta, sillä konkreettinen yleisö ei ollut luomassa lisäpaineita. Yksin studiokopperossa lätiseminen oli jopa ihan mukavaa.

Olin saanut ainutlaatuisen tilaisuuden käyttää opiskelijan ääntä. Päätin puhua lempeydestä ja siitä, että omia suorituksiaan on useimmissa tilanteissa aivan turha verrata muihin. En ehkä itse ole tässä mikään mestari, nimittäin heti puheen julkaisemisen jälkeen mietin, että kaikki muut tilaisuuden puheet ovat varmasti paljon parempia kuin tämä minun. Sitten hengitin syvään ja koitin taas muistaa oman taustani ja polkuni ja suhteuttaa kaiken siihen sen sijaan, että vertaisin sitä muihin.

Sanni Kurvinen

Valmistuneen puhe

Tampereen yliopiston valmistuneiden juhla 5.9.2020

FM Sanni Kurvinen


Arvoisa rehtori, hyvät vastavalmistuneet ja muu juhlayleisö siellä ruudun toisella puolella.

On suuri ilo ja kunnia saada pitää juhlapuhe meille, tänä erikoisena keväänä valmistuville. En olisi osannut aavistaa päätyväni tällaiseen tilanteeseen edes vielä pari kuukautta sitten, saati aloittaessani opinnot Tampereen yliopistossa kahdeksan vuotta sitten. 

Jep, kahdeksan vuotta. Yliopistourani alkoi ranskan kielen tutkinto-ohjelmassa, johon pääsin opiskelemaan heti lukion jälkeen. Ajan kulusta kertoo paljon se, että tuota pääainetta ei ole enää Tampereen yliopistossa nykyisellään olemassa. Kuitenkin ihan muista syistä huomasin kandidaatin tutkinnon jälkeen, että haluan sittenkin vaihtaa alaa. Uusi ja innostava maisteriohjelma löytyi puheviestinnästä. Vaikka tässä matkan varrella onkin harhailtu, olen tyytyväinen siitä, että olen kulkenut oman mielenkiinnon osoittamaan suuntaan.

Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon. On kuljettu ristiin rastiin, mutta onneksi myös kasvettu henkisesti. Olemme kavereiden kanssa vitsailleet, että tästä vaiherikkaasta ajasta saisi aikaiseksi mehevän draamasarjan käsikirjoituksen. Yle tai Netflix: ottakaa siis yhteyttä. 

Kaikilla meillä nyt valmistuvilla on omanlainen polku, jota pitkin olemme kulkeneet tähän pisteeseen. Kaikki ne polut ovat kuitenkin yhtä arvokkaita. Tätä haluan korostaa: viimeistään nyt sellaisen hyödyttömän itsensä vertailun muihin on loputtava. Ihmisten saavutukset ja menestys on upeita asioita, ja ne voi inspiroida muita. Kuitenkin hyödytön itsensä vertailu muihin pidemmän päälle vain musertaa meidät. Mutta ei mikään ihme: tämä ajatusmallihan on iskostettu meihin jo pienestä pitäen. Meidän saavutuksiamme on jo peruskoulussa vertailtu muihin: kaikkia suorituksia kuvataiteista kasvioon. Ei varmaan tarvitse edes mainita sosiaalisen median luomia paineita. Vertailemisesta on tullut tapa ja tottumus, ja me emme enää edes huomata tekevämme sitä jatkuvasti. 

Tämän puheen pitäminen on minulle tosi iso juttu. Valmistauduin tähän muun muassa etsimällä tietoa juhlapuheista. Sattumalta eräs Googlen hakutulos oli muutaman vuoden takainen puhe Tampereen yliopiston valmistujaisjuhlasta. Tuon puheen piti silloin kansanedustajana toiminut Olli-Poika Parviainen, joka oli yksi tuolloin valmistuneista. Luin puhetta vaikuttuneena mutta myös vähän kauhistuneena. Parviaisen puheessa vilisi painavia mielipiteitä ja tärkeitä asioita. Pystyin vain miettimään, että tähänkö minun pitäisi nyt yltää? 

Sitten sain itseni kiinni itse teosta. Minähän olin nimenomaan ajatellut puhua siitä, miten itsensä vertaileminen muihin on hyödytöntä ja kuluttavaa, ja estää meitä tekemästä asioita, joista nautimme. Vertaileminen on pahin ilonpilaaja: hienon saavutuksen jälkeen tajuaa, että noh, verrattuna tuohon tai häneen, ei tämä ollutkaan niin upeaa. Tässä pitää muistaa ne meidän erilaiset polkumme: eri taustoista tulevia ihmisiähän ei edes voi vertailla keskenään. Ainoa ihminen, johon voit verrata itseäsi, on menneisyyden sinä.

Pakko siis tosiaan myöntää, että itsellänikin on tässä kehittymisen varaa. Onneksi ajattelutapojaan voi muuttaa! Jos samastut kertomaani, niin ota vastaan tämä haaste kanssani, ja ala vähitellen treenaamaan ajatteluasi. Kaikki lähtee siitä, että arvostat itseäsi omana itsenäsi. Silloin voit iloita muiden saavutuksista vertaamatta omiasi niihin. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta jo se, että saa itsensä kiinni myrkyllisistä ajatusmalleista, on askel oikeaan suuntaan.

Puheviestinnän eräs keskeinen käsite on itsestäkertominen. Ihmisten välisestä viestinnästä huomattava osa – 30–40 prosenttia on puhetta puhujasta itsestään. On siis todistettu, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita lähinnä itsestään. Joten: ketä kiinnostaa. Ruoho on vihreintä siellä, missä sitä kastelee.

Haluan vielä lopuksi antaa rakkautta tamperelaiselle opiskelijakulttuurille. Kiitos mahtavista tapahtumista ja upeasta yhteishengestä. Jos täällä meininki on ollut näin huikeaa, niin ei tarvitse murehtia tulevaisuuden työkulttuuristakaan. Opiskelijayhteisön ansiosta hauskuus on pysynyt mukana elämässä opintojen ajan. Kannustan sinua pitämään sen mukana, ja muistamaan hauskuuden myös tulevissa seikkailuissa.

Kiitos kuuluu myös graduohjaajalleni ja kaikille muillekin opettajille ja yliopiston henkilökunnalle. Erityiskiitos myös vanhemmilleni, jotka eivät koskaan ole osaltaan luoneet minulle ulkoisia paineita. Ja suurensuuri kiitos kaikki te ihanat opiskelijakaverit! Olen iloinen, että olemme kulkeneet tämän matkan yhdessä. 

Dear fellow graduates.

We have come to this point trough very different paths. Although I took my time in my university studies, I am happy that I always went towards what inspired me at the moment. 

Because of these different paths and our different backgrounds, we should not compare ourselves to others. In fact, we cannot compare ourselves to others. It would be like comparing a rose to a peony – that’s just not a fair comparison.

So, the only person you should compare yourself to is your past self. You have grown so much during this time, and you will continue to do so. And to be fair, you are the only person who even thinks about you. It’s a proven fact that people usually concentrate on themselves, so no one really even cares.  The grass is greener where you water it.

I’m so happy that I got to spend these eight years at Tampere university. I’m grateful for the awesome community we have here. Thank you. Congratulations to all of us! Paljon onnea me!


Kiitos vielä bloggaajakollegoilleni! Tästä lähtien jatkan mukana lukijana. Nyt suuntaan tuulispäänä kohti työelämää.

Heippa!

Sanni

Hakijalle 2020 -kampanja

Kiinnostaako sinua opiskelu viestinnän opintosuunnassa Tampereen yliopistossa? Nyt kannattaa olla hereillä, sillä tänään starttaa hakijoille suunnattu viisipäiväinen kampanja!

Sosiaalisen median puolella luvassa on viestinnän alan ja tutkinto-ohjelman esittelyä, alan opiskelijan my day ja opiskelijoiden kokemuksia viestinnän opiskelusta. Viikon päättää vierailu viestinnän alan yrityksessä.

Koko viikon ajan voit esittää kysymyksiä Instagramissa storyn kysymysboksiin. Tarinat tallennetaan kohokohtiin, jotta niitä pääsee katsomaan myös jälkikäteen. Reettorit löydät Instagramissa reettorit_ry, Facebookissa Reettorit ry ja Twitterissä reettorit_ry. Löydät meidät myös LinkedInistä.

Viikon ohjelma:

Maanantai: Kampanja alkaa. Instagram-storyssä esitellään viestinnän tutkinto-ohjelmaa.

Tiistai: Saat kuulla, millaista viestinnän opiskelu on Tampereen yliopistossa.

Keskiviikko: Instagram-storyssä päästään seuraamaan kahden viestinnän opiskelijan päivää my dayn muodossa.

Torstai: Opiskelijat jakavat kokemuksiaan viestinnän opiskelusta.

Perjantai: Reettorit vierailevat Ydinviestin ja Cocommsin toimistopäivässä, mistä on luvassa päivityksiä somessa.

Tervetuloa mukaan tutustumaan viestinnän opintosuuntaan! 

Mihin viestinnästä valmistuu?

”Mitäs sä opiskelet?”

”Viestintää Tampereen yliopistossa!”

”No mikäs susta tulee kun sä valmistut?”

Yllä kuvailtu tilanne on itselleni viestinnän opiskelijana varsin tuttu. Kohdatessani tämän kysymyksen opintojeni alkutaipaleella luettelin lähes ulkoa opitun listan erilaisista uramahdollisuuksista, joihin saattaisin suuntautua valmistumiseni jälkeen. Viestinnän ala on niin monipuolinen, että yhden ainoan  uravaihtoehdon nimeäminen on haastavaa. Ei voi vain sanoa, että opiskelen lääkiksessä, joten minusta tulee lääkäri.

Työmahdollisuuksien monipuolisuus on ehdottomasti vain plussaa, ja myös yksi alan houkuttelevuutta lisäävistä tekijöistä. Silti, omien uranäkymien selittäminen auki voi tuottaa joskus hieman pään rapsuttelua ja hikipisaroita ohimoille.

Viestinnän avoimia työpaikkoja selaillessani törmään usein monenlaisiin tuloksiin, kuten viestintäasiantuntija, tiedottaja, viestintäkoordinaattori, markkinoinnin asiantuntija, sekä viestinnän suunnittelija. Usein työpaikkailmoituksissa korostuu asiantuntijuuden näkökulma. Mutta mitä asiantuntijuus merkitsee viestinnän alalla?

Viestinnän ammattijärjestö Viesti ry tarjoaa nettisivuillaan kattavan esittelyn viestinnästä ammattina. Sivuilla alaa kuvaillaan sanomalla, että viestinnän ammattilaisella on valmiudet ymmärtää ja kehittää sekä kasvokkaista että verkossa tapahtuvaa viestintää. Aiheesta enemmän kiinnostuneiden kannattaa siis ehdottomasti tutustua Viesti ry:n sivuihin!

Viestinnän ammattilaiset voivat työskennellä monipuolisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla. Työkenttänä voi olla esimerkiksi erilaiset yritykset, julkinen sektori, järjestöt, oppilaitokset ja seurakunnat. Tämän lisäksi töitä voi löytyä myös viestinnän yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina.

Viesti ry:n mukaan yleisiä viestinnän ammattinimikkeitä ovat muun muassa:

  • viestinnän asiantuntija
  • tiedottaja
  • viestintäkonsultti
  • viestintäsuunnittelija
  • viestintäkoordinaattori
  • viestintäpäällikkö
  • viestintäjohtaja.

”Viestinnän ammattilaisella on valmiudet ymmärtää ja kehittää sekä kasvokkaista että verkossa tapahtuvaa viestintää.” 

Lisäksi Viesti ry:n kuvauksen mukaan viestinnän ammattilaisen tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

  • kumppanuuksien ja sisältöjen hallintaa
  • strategista viestintää
  • media- työyhteisö- markkinointi- ja verkkoviestintää
  • maineen ja brändin rakentamista
  • viestinnän valmentamista
  • sosiaalisen median asiantuntijan tehtäviä.

Viestinnän asiantuntijuus perustuu korkeakoulutukseen ja alan teoreettisen tiedon hallintaan sekä kykyyn soveltaa henkilökohtaista tietotaitoa käytännössä. Viestinnän asiantuntijalla on siis työkalut sekä viestintään liittyvien ongelmakohtien havaitsemiseen että niiden kehittämiseen. Sille, missä työympäristössä viestinnän asiantuntijuutta päätyy toteuttamaan, on lukuisia eri mahdollisuuksia.

Nyt, kolmannen vuoden opiskelijana, osaan onneksi jo hieman tiivistää esittelyäni viestinnästä. Enää en koita esitellä uteliaille kyselijöille koko viestintäalaa kaikessa monimuotoisuudessaan, vaan kiteytän sanomani kuvailemaan itseäni eniten houkuttelevia urapolkuja. Usein tämä alkaakin sanoilla: ”Minusta tulee viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntija.” 

Linkki Viesti ry:n nettisivuille: https://www.viesti.fi/viestinta-ammattina/

Ilona

Syyslukukauden aloitus ja kandivuoden käynnistys

Lukuvuosi on pyörähtänyt reippaasti käyntiin, ja ensimmäisen periodin kurssit käynnistyvät hyvää vauhtia. Kolmannen vuoden opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että kandidaatintutkielma kolkuttelee hyvinkin kuuluvasti ovella.

Meillä puheviestinnän opiskelijoilla kandiseminaari järjestetään ainoastaan kevätlukukaudella. Siitä huolimatta jo syksyllä pääsee mukavasti tutustumaan kandidaatintutkielman sisältöön ja vaatimuksiin Tutkimuksen perusteet -kurssin kautta. Kurssilla käymme läpi erilaisia työhön liittyviä asioita, kuten rakennetta, lähdeaineistoon tutustumista, tutkimusaineiston keräämistä ja tutkimuskysymysten hahmottelua. Lisäksi valitsemme myös tutkielmamme aiheen, ja muodostamme kandiparit (!). Kurssin päätyttyä lopputuloksena tulisi olla valmis tutkimussuunnitelma työtä varten, ja samalla myös alulle pantu kandidaatintutkielma.

Tutkimuksen perusteet on siis erittäin tärkeä osa kandivuotta, sillä se aloittaa tutkielmaprosessin, ja herättää opiskelijan itse tutkielman kirjoittamista ja aineiston keräämistä varten. Kurssia on kuvailtu pehmeäksi laskuksi, ja henkilökohtaisesti yhdyn väitteeseen – kurssin ansiosta koko kandivuosi on yhtenäinen, kandidaatintutkielmaan keskittyvä prosessi. Love it!

Ylempänä mainitsin, että Tutkimuksen perusteet -kurssin alussa valitsemme kandiparit. Kyse on viime vuonna käyttöön otetusta uudistuksesta, jonka myötä me puheviestinnän opiskelijat suoritamme kandidaatintutkielman pareittain. Vaikka uudistus herätti aluksi jonkin verran käytännön kysymyksiä ja yleistä hämmennystä, pienen sulattelun jälkeen on helppoa nähdä parikandin hyvät puolet, kuten tieteellisen yhteistyön harjoittelu, ja ideoiden ja ajatusten vaihdanta. Lisäksi on hienoa, että tutkielmaa ei tarvitse tehdä kokonaan yksin, vaan tutkimusparista saa tukea ja turvaa koko prosessin ajaksi.

Odotan innolla tulevaa vuotta, kandidaatin tutkielmaan syventymistä ja kaikkea muuta kivaa, mitä vuosi tuo tullessaan!

Ihanaa ja inspiroivaa syksyä kaikille!

Ilona

Millainen on puheviestinnän uusi pääsykoe?

Uuden yliopiston myllerryksen myötä puheviestintä on saanut oman, tutkinto-ohjelman muista opintosuunnista erillisen valintakokeensa. Uusi pääsykoe toteutetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tämä postaus sisältää tietoa uudesta pääsykokeesta, ja muutamia vinkkejä valmistautumiseen liittyen.

Aiempina vuosina hakijan tuli läpäistä tutkinto-ohjelman kirjallinen, yhteinen pääsykoe, jonka jälkeen hakija kutsuttiin kirjeellä erilliseen puheviestinnän pääsykokeeseen. Nyt erillinen kirjallinen pääsykoe on otettu pois käytöstä, ja hakija osallistuu pääsykokeeseen vain yhtenä päivänä. Kyseessä on nimenomaan puheviestinnän opintosuunnan valintakoe, johon hakija kutsutaan erikseen sähköpostitse.

Puheviestinnän pääsykoe rakentuu suullisesta ennakkotehtävästä ja haastattelusta, jotka molemmat perustuvat kirjalliseen puheviestinnän alan aineistoon. Aineisto julkaistaan 28.3.2019 Tampereen yliopiston sivuilla. Jos siis punnitset vielä puheviestintään hakemista, aikaa pääsykokeeseen valmistautumiselle on vielä runsaasti, sillä edes pääsykoemateriaalia ei ole vielä julkaistu!

Vanhassa pääsykokeessa oli se mahdollisuus, että puheviestinnän hakija saattoi tulla valituksi myös journalistiikan opintosuuntaan, jos paikkaa puheviestinnän puolelta ei siunaantunut. Puheviestinnän erillisen pääsykokeen ansiosta pääsykokeen rakenne on aiempaa selkeämpi, eikä nimenomaan puheviestintään haluava hakija voi ikään kuin vahingossa päätyä journalistiikan puolelle. Lisäksi pääsykoe painottuu aiempaa enemmän juurikin puheviestintään, mikä on hakijan kannalta positiivinen asia!

Miten valmistautua pääsykokeeseen?

Tutustu puheviestinnän opintosuuntaan. Mitkä kurssit kiinnostavat erityisesti? Kuulostaako jokin tutkimussuuntaus erityisen mielenkiintoiselta? Tietoa opintojen sisällöstä löydät opinto-oppaasta ja opetusohjelmasta. Opintojen rakenne tulee muuttumaan hieman uudistuksen myötä, mutta kurssien keskeiset sisällöt pysyvät suhteellisen samana. Nykyisestä opetusohjelmasta ja opinto-oppaasta saa hyvän kuvan myös tulevien kurssien sisällöstä.

Valmistaudu perustelemaan, miksi juuri sinut pitäisi valita opiskelemaan puheviestintää. Klassinen kysymys, joka on monelle tuttu niin opiskelu- kuin työpaikkojenkin haastatteluista. Sen pohdintaan kannattaakin varata aikaa, sillä hyvä perustelu omasta halukkuudesta päästä opiskelemaan puheviestintää tekee hyvän vaikutuksen pääsykokeessa. Mielestäni tärkeintä onkin, että osaat näyttää motivaatiosi myös pääsykokeen pitäjille.

Pääsykoe on monelle todella jännittävä tilanne, ja se on hyvin luonnollista. Niinhän sitä sanotaan, että jännityksen tunne kertoo, että kyse on jostakin merkittävästä asiasta, ja että on tekemässä jotain tärkeää. Viimeinen vinkkini onkin se, että koita vain keskittyä olemaan oma itsesi, jännityksestä huolimatta. Sillä pääsee jo pitkälle!

Tsemppiä kaikille kevään uurastukseen ja pääsykokeisiin!

Ilona, puheviestinnän pääsykokeen selviytyjä

 

Puheviestintä osana uutta Tampereen yliopistoa

Vuoden 2019 alusta lähtien Tampereen yliopisto on virallisesti osa uutta Tampereen korkeakouluyhteisöä, johon kuuluu lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Yhteishaun lähestyessä muutos saattaa hämmentää puheviestintään hakijoita, joten tässäpä tietoisku muutoksien vaikutuksista puheviestintään.

  • Puheviestintä on nyt osa suurta informaatiotieteiden ja viestinnän tiedekuntaa, johon kuuluu vanhojen tuttujen journalistiikan, mediatutkimuksen, teatterin ja kielien lisäksi esimerkiksi tieto- ja sähkötekniikkaa.
  • Kuulumme viestinnän monitieteiseen tutkinto-ohjelmaan erillisenä puheviestinnän opintosuuntana.
  • Puheviestinnästä valmistut humanististen tieteiden kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi.
  • Puheviestinnällä on oma, yksivaiheinen valintakokeensa, jossa suullinen ennakkotehtävä ja haastattelu perustuvat ennalta julkaistavaan aineistoon. Valintakoemateriaali julkaistaan 28.3.2019 Tampereen yliopiston sivuilla.

No mitäs tämä nyt tarkoittaa?

Hakijaa koskettaa konkreettisesti eniten valintakokeen muutos. Aiempina vuosina puheviestintä on ollut osa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaa, jolloin myös pääsykoe toteutettiin yhteistyössä tutkinto-ohjelman kanssa. Pääsykoe oli kaksiosainen: tutkinto-ohjelman yhteistä kirjallista koetta seurasi puheviestinnän oma suullinen koe.

Nykyään puheviestinnän valintakoe on yksivaiheinen ja erillinen tutkinto-ohjelman muista opintosuunnista. Pääsykoe rakentuu ennakkotehtävästä ja haastattelusta, jotka molemmat pohjautuvat ennalta julkaistavaan kirjalliseen aineistoon. Kokeessa arvioidaan ennakkoaineiston hallintaa, puheviestintäosaamista ja soveltuvuutta puheviestinnän alalle. Valintakoe on siis entistä painottuneempi puheviestintään, ja myös pääsykoemateriaali keskittyy puheviestinnän tieteenalaan.

Lisäksi opintojen rakenne sisältää uudistuksen myötä jo kandivaiheesta lähtien enemmän puheviestintään liittyviä kursseja. Tutkinto-ohjelman erillisenä opintosuuntana puheviestintä on selkeä oma kokonaisuutensa, eikä sisällä yhtä paljoa muiden opintosuuntien kursseja.

Hyödyllisiä linkkejä:

Puheviestinnän opintosuunta Tampereen yliopiston nettisivuilla: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/puheviestinnan-opintosuunta-viestinnan-monitieteinen-tutkinto-ohjelma/

Puheviestinnän ainejärjestön Reettoreiden nettisivut: http://reettorit.com

Ilona

Esiintymisjännitys ja puheviestinnän opiskelu

Kun päätin lähteä opiskelemaan puheviestintää, yllätin itseni ja luultavasti myös jotkut tuttuni ja läheiseni. Koko peruskoulun ajan jännitin esiintymistä, ja välttelin esiintymistilanteita aina kuin mahdollista. Joka kerta, kun opettaja ilmoitti tulevasta esitelmästä, pystyin tuntemaan vatsassani muodostuvan jännityksen möykyn. Vain miettiessäni tulevaa esiintymistilannetta tunsin ahdistusta, ja ajattelin, että nyt mä siis kuolen. Muistan ajatelleeni, että kun selviäisin kouluaikojen pakollisista esitelmistä kunnialla, en varmasti enää ikinä puhuisi ihmisten edessä.

Mutta kuinkas kävikään. Tänä päivänä opiskelen toista vuotta puheviestintää, enkä voisi olla tyytyväisempi päätökseeni.

Vaikka esiintyminen on aina jännittänyt minua, se on ollut myös jotain muuta. Vaikka pelkäsin usein lamaantuvani luokan edessä ja nolaavani itseni täysin, sitä ei koskaan tapahtunut. Siitä huolimatta, että joskus senat menivät sakaisin ja ääneni tuntui tärisevän kuin pyykinpesukone maksimaalisella linkousteholla, minä selvisin jokaisesta kerrasta. Voin sanoa, että se itsensä ylittämisen tunne oli aivan mahtava. Päätin, että sitä tunnetta haluan kokea uudestaan ja uudestaan.

Meillä Tampereella puheviestinnän kanditutkintoon kuuluu esiintymisen kurssi, joka huipentuu marraskuun lopulla järjestettävään Pimeät puheet -tilaisuuteen. Silloin kurssilaiset hyödyntävät syksyn aikana oppimiansa tietoja ja taitoja pitääkseen lyhyen vaikuttavan puheen yliopiston luentosalissa yleisön edessä. Tänä vuonna Pimeät puheet on 29. marraskuuta, ja osallistun siihen itsekin. Tiedän, että tulen jännittämään, mutta se ei haittaa. Jännitys on osa esiintymistä, ja se voi olla myös hyvä asia.

Jännitys aktivoi kehoa ja mieltä tulevaa esiintymistilannetta varten, ja keskittymiskyky paranee. Kuten esiintymisen kurssin luento-osuudella opittiin, jännitys ja innostus tuntuvat kehossa lähes täysin samalla tavalla. Kyse on siitä, miten jännitykseen suhtautuu. Ajattelenko sen olevan hyvää vai huonoa jännitystä? Voin tehdä tietoisen näkökulman muutoksen ja päättää, että se johtuu innostuksesta. Sen sijaan että koittaisin piilottaa jännitystäni, voin hyväksyä sen, ja keskittyä enemmän esiintymistaitojeni kehittämiseen.

Ilona

Syksy on täynnä viestintäalan tapahtumia

Hyvää alkanutta syksyä kaikille myös minun puolestani!

Toinen vuosi puheviestinnän opiskelijana on pyörähtänyt käyntiin, ja ensimmäinen periodi lähestyy jo loppuaan. Aika menee arjen tohinassa nopeasti, ja kohtahan vietetään jo joulua! Myös ennen reettoreiden perinteisiä pikkujouluja erilaisten tapahtumien kirjo on suuri, sillä syksyn aikana järjestetään tapahtumia seminaareista valtakunnallisiin sitseihin.

Mainitakseni muutaman: 

Opiskelijaelämään kuuluu tunnetusti bailaamista, ja mikäs sen parempaa, kuin akateemisen pöytäjuhlan eli sitsit-tapahtuman yhdistäminen muiden kaupunkien viestinnän opiskelijoiden tapaamiseen. Tänä vuonna viestijäsitsit järjestetään Jyväskylässä torstaina 18. lokakuuta.

Marraskuu aloitetaan viestinnän opiskelijoiden yhdellä odotetuimmista tapahtumista, Ydinviestillä. Jyväskylässä 1.-2. marraskuuta järjestettävässä tapahtumassa viestinnän ja journalistiikan opiskelijat ympäri Suomea kokoontuvat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja kuulemaan alan ammattilaisten tarinoita työelämästä.

Viestinnän tulevaisuus -seminaari kokoaa yhteen viestinnän ja muiden alojen asiantuntijoita. Keskustelijoiksi on ilmoitettu muun muassa Kirsi PihaPekka SauriRonja Salmi, Tarja Virmala, Jussi Kekkonen, Tarja Jussila, Anne Alarotu ja Mikael Jungner. Viestintäalan ammattilaisten ja viestintää opiskelevien ammattijärjestö Viesti ry:n jäsenille seminaari on maksuton, ja sitä voi seurata myös livestreamin kautta!

Kaikki omaan opiskeluun ja edessä häämöttävään työelämään liittyvät tapahtumat ovat opiskelijalle mahtava tilaisuus tutustua jo viestinnän kentällä työskenteleviin sekä mahdollisiin tuleviin työtovereihin. Lisäksi seminaarit ja työpajat lisäävät tietoa ajankohtaisista viestinnän ilmiöistä, mikä auttaa rakentamaan omaa asiantuntijuutta ja ammattitaitoa.

Toivottavasti törmätään tapahtumissa!

Ilona 

Fuksivuosi takana ja elämä edessä

Terve kaikille! Ensimmäinen lukuvuosi puheviestinnän opiskelijana alkaa viimeisen loppurutistuksen jälkeen olla pulkassa. Nyt on siis hyvä hetki katsoa hieman taakse ja pohtia sitä, miltä fuksivuosi oikein tuntuikaan.

Tuntuu haikealta ajatella sitä, että kohta on oikeasti mennyt vuosi siitä, kun sain kuulla päässeeni yliopistoon. Pääsykokeisiin valmistautuminen oli iso urakka, ja uudelle paikkakunnalle muuttaminen mullisti elämää ihan uudella tavalla. Muistan jännittäneeni yliopiston alkamista paljon, mutta samalla olin todella innoissani. Uuteen ympäristöön tutustuessa oli myös mukavaa huomata, että pienessä ainejärjestössämme edes keltanokkainen fuksi ei pääse häviämään massan sekaan, vaan apua saa vaikka kädestä pitäen.

Syksy oli täynnä erilaisia tapahtumia ja uutta infoa. Opiskeluun ja erilaisiin yliopiston käytäntöihin liittyvää tietoa tuli lyhyessä ajassa niin paljon, että kaiken sen sisäistäminen tuntui lievästi sanottuna melko haastavalta. Onneksi avuliaat tuutorit ja ihanat fuksikolleegat olivat tukena koko vuoden ajan. Vielä ei ole tullut vastaan sellaista ongelmaa, johon ei reettoreilta saisi apua! Kakkosperiodissa aloin saamaan myös parempaa otetta siitä, millaista puheviestinnän opiskelu parhaimmillaan on, kun Vuorovaikutuksen perusteet -kurssi pyörähti käyntiin.

Kevätlukukaudella on jo alkanut tuntua siltä, että olen päässyt jyvälle yliopisto-opiskelun saloista. Niin oma kuin valinnaisten aineidenkin opinto-oppaat on kahlattu niin monta kertaa läpi, että ne eivät tunnu enää niin monimutkaisilta. Sähköinen tenttiluokka on tullut tutuksi, ja kursseihin on ilmoittauduttu monta kertaa onnistuneesti. Pikkuhiljaa myös opiskelutekniikka on alkanut kehittyä lukiotasosta yliopistoon sopivaksi. Aluksi valinnaisten opintojen kirjo tuntui niin mahtavan suurelta, etten voinut kuvitellakaan pystyväni valitsemaan niistä vain paria. Tutustuttuani tarjontaan kaikessa rauhassa olen kuitenkin alkanut löytää opinnoilleni itseni näköistä suuntaa.

Seuraavalta lukuvuodelta odotan eniten sitä, että pääsen kunnolla kiinni itse aineopintoihin ja kiinnostaviin valinnaisiin kursseihin. Olen tyytyväinen siihen, että ensimmäinen vuosi rakentui pitkälti yhteisten peruskurssien ympärille. Siten sai rauhassa tutustua yliopisto-opiskeluun ja uuteen alaan. Nyt tuntuu siltä kuin apupyörät otettaisiin vihdoin pois, ja en malta odottaa, että ensi syksynä pääsen toden teolla syventymään puheviestinnän opiskeluun!

– Ilona