Miljoona syytä lähteä vaihtoon

Vaihto-opiskelu herättää paljon kysymyksiä – milloin ja mihin voi lähteä, mitä se maksaa, mitä puheviestinnän opiskelijana kannattaa opiskella vaihdossa? Mikä siinä nyt on niin hienoa?

Jos olet yhtään miettinyt kansainvälistymistä, niin sanon heti kärkeen tärkeimmän: lähde hyvä ihminen vaihtoon!

Miksi sitä nyt hehkutetaan?

Näin vaihtohaun alla tuntuu, että kaikki puhuvat vaihto-opinnoista, ja vaihtomainoksia näkyy ympäri kampusta. Onko se tosiaan wööttiä?

Yliopiston kautta vaihto-opiskelemaan lähtemisessä on se ehdoton etu, että harvemmin elämässä tulee tilanne, jossa saa rahaa ulkomailla asumista ja elämistä varten. Vaihto-opiskelu on helpoin tapa kansainvälistyä, ja vaihtoon voi lähteä ihan millaisessa elämäntilanteessa tahansa. Vaihtokokemuksesta voi nimittäin tehdä omannäköisensä: voit lähteä kaukomaille vaikkapa koko lukuvuodeksi seikkailemaan tai kansainvälistyä junailemalla Euroopan sisällä ja opiskella vain yhden lukukauden ajan.

Syyt nro 2932 ja 38723: vaihdossa tutustuu kivoihin kamuihin ja voi päästä näkemään aika hienoja maisemia!

Vaikka ajat muuttuvat ja omasta vaihdostani on jo ”muutama” vuosi aikaa, on vaihtokokemus silti yksi merkittävimmistä elämänkokemuksistani. Minulle vaihdon suurin anti oli omasta itsestäni oppiminen ja henkinen kasvu: mikään ei kasvata itseluottamusta niin paljoa kuin se, kun muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille ja saa hoidettua juoksevat asiat kuntoon ja vielä onnistuu opiskelemaan yliopistossa paikallisella kielellä!

Ihmisenä kehittymisen ja konkreettisten opintosisältöjen lisäksi vaihto-opiskelusta on etua myös tulevaisuudessa: työnhaussa voi erottautua vaihdossa suoritetulla opintokokonaisuudella ja kerrytetyllä kielitaidolla. Lisäksi se, että on ylipäätään käynyt vaihdossa, on merkki itsenäisyydestä, ongelmanratkaisutaidosta, uteliaisuudesta ja sosiaalisista taidoista.

Viestijänä vaihtoon

Vaihdossa voi opiskella joko oman alan kursseja tai tehdä valinnaisia opintoja, sekä tietenkin opiskella paikallista kieltä. Tampereen yliopistolla on monta vaihtokohdetta, jossa voi opiskella viestintää.  Viestintää voi opiskella esimerkiksi Brasiliassa, Kiinassa, Japanissa, Venäjällä, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, USA:ssa ja eri puolilla Eurooppaa. Kurssitarjontaa kannattaa tutkiskella kiinnostavien yliopistojen omilta nettisivuilta.

Miten sinne pääsee?

Haku vaihtoon lukuvuodelle 2020-2021 on käynnissä parhaillaan, joten jos olet ajatellut viettää vaihdossa ensi lukuvuoden tai vain syksyn 2020 tai kevään 2021, tee hakemus nyt! Hakuaika päättyy kuun lopussa, joten hakemus pitää jättää viimeistään 31.1. Tammihaun jälkeen on mahdollista hakea vaihtoon vielä maaliskuun pikahaussa, jolloin täytetään jäljelle jääneet paikat. Vaihtohaku Japanin kohteisiin on syyskuussa. Kattava tietopaketti vaihdosta kiinnostuneille löytyy yliopiston Kansainvälisty opinnoissa -sivulta. Sieltä löytyy tietoa hakuprosessista ja esimerkiksi yliopiston myöntämistä matka-apurahoista. Yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden palvelujen porukka auttaa myös mielellään kiperissä kv-kysymyksissä. Heihin saa yhteyden marssimalla opintotoimistoon (ex-aktuaarinkanslia) tai meilaamalla mobility.tau@tuni.fi. Jos siis vaihtoon lähteminen yhtään mietityttää, ota selvää mahdollisuuksista jo nyt ja laita hakemus menemään!

Sanni

Kohti viestinnän asiantuntijuutta

Viime vuosikymmen oli merkittävä viestinnän opiskelijoille ja myös viestintää työkseen tekeville. 2010-luvulla tekoälyn eri muodot, uudet viestintävälineet ja verkkomediat kehittyivät eksponentiaalisesti ja lujittuivat luonnolliseksi osaksi päivittäisiä toimintojamme. Vuorovaikutusta tapahtuu yhä enemmän näillä nopeatempoisilla ja alati muuttuvilla digitaalisilla alustoilla. Sosiaalisen median kautta on syntynyt uusia työmuotoja ja monet jo olemassa olleet ammatit ovat muuttuneet huomattavilla tavoilla. Älylaitteiden ja uusien medioiden valtavirrassa lähes jokainen on saanut opetella uusia tietoteknisiä, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä pohdin opiskelijaystävieni kanssa viestinnän asiantuntijan tulevaisuutta. On selvää, että voimakkaasti digitalisoituneessa maailmassa viestinnän ammattilaisille on yhä enemmän tilausta. Erinomaisiin työllisyysmahdollisuuksiin vaikuttanee myös lisääntynyt ymmärrys vuorovaikutuksen merkityksellisyydestä kaikessa toiminnassamme. Taitavia viestijöitä ja viestinnän monipuolista ymmärrystä tarvitaan nyt kaikissa ammattikunnissa.

Yhteiskunnassamme näyttäisi elävän vielä jokseenkin vahvasti ajatus siitä, että viestinnän ammattilaiset toimivat pelkästään tiedottajina tai sosiaalisen median sisällön tuottajina. Yhteishaun lähestyttyä moni potentiaalinen hakija saattaa myös pohtia sitä, millaisiin ammatteihin viestinnän tutkinto-ohjelmasta todella valmistutaan tai millaisia työkaluja viiden vuoden opinnot opiskelijoilleen tarjoavat. Siksipä kokosin tähän alle viisi ajankohtaista ajatusta viestinnän tutkinto-ohjelmasta ja tulevaisuuden viestijöistä.

5 AJATUSTA VIESTINNÄN TUTKINTO-OHJELMASTA:

1. Viestinnän tutkinto-ohjelma antaa työkaluja ennen kaikkea viestinnän ja vuorovaikutuksen prosessien ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Tutkinto-ohjelmassa ei siis syvennytä siihen, miten vaikkapa sosiaalisen median sisältöjä luodaan, vaan miten, miksi ja millä tavalla sosiaalisessa mediassa kannattaa viestiä.  Kuten Viesti Ry:n verkkosivuilla kirjoitetaan: viestijöiltä vaaditaan sisällöntuotannon lisäksi erityisesti vuorovaikutuksen, kumppanuustyön, strategiatyön ja julkisuudenhallinnan osaamista. Voit kutienkin kehittää työelämän kannalta tärkeitä käytännön taitoja, kuten tapahtumanjärjestelyä, valokuvausta ja sisällöntuotantoa olemalla mukana esimerkiksi järjestötoiminnassa.

2. Viestinnän tutkinto-ohjelman jälkeen voit suuntautua erilaisiin, monipuolisiin viestinnän asiantuntijatehtäviin. Voit tarkentaa tai laajentaa ammatillista osaamistasi vapaasti valittavien aineiden (sivuaineiden) avulla. Jos haluaisit toimia esimerkiksi opetustehtävissä, voit lukea sivuaineena vaikkapa kasvatustieteitä tai psykologiaa. Mikäli markkinointi, johtaminen tai organisaatioviestintä kuulostavat mielenkiintoisilta urapoluilta, voit suunnata esimerkiksi kauppatieteiden tai johtamiskorkeakoulun kursseille. Viestinnän työtehtävistä on kerrottu tarkemmin aiemmin julkaistussa blogikirjoituksessa. Voit tutustua tehtäviin tarkemmin esimerkiksi töissä.fi -nettisivulla.

3. Viestinnän asiantuntija ymmärtää viestinnän ja vuorovaikutuksen prosesseja syvällisesti. Opiskellessasi viestintää perehdyt alan tutkimuksiin, erilaisiin viestinnän teorioihin ja keskeisimpiin käsitteisiin. Harjoittelet tieteellistä kirjoittamista ja teet myös omia tutkimuksia. Viestinnän tutkinto-ohjelmasta valmistuvilla on siis vankkaa ymmärrystä alan tutkimussuuntauksista ja myös taitoa soveltaa niitä käytäntöön. Harjoittelemme tutkitun tiedon hyödyntämistä ja siihen viittaamista koko tutkinto-ohjelman ajan esimerkiksi erilaisten harjoitusten ja ryhmätöiden avulla.

4. Kurssitöissä on usein mahdollisuus tutkia ja analysoida itseä kiinnostavia aihepiirejä. Esseet, oppimispäiväkirjat, esitykset ja ryhmätyöt vahvistavat näin ollen myös ammatillista osaamista ja suuntautumista. Opit ilmaisemaan itseäsi ja tutkittua tietoa ymmärrettävässä muodossa. Opit myös hakemaan tietoa eri lähteistä ja osaat suhtautua siihen kriittisesti. Näitä taitoja tarvitaan niin työelämässä kuin myös työn ulkopuolellakin.

5. Viestinnän tutkinto-ohjelmassa opit toimimaan tiimissä ja yksilönä viestinnän asiantuntijana. Opit argumentoimaan (perustelemaan) tehokkaasti ja myös ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ja ryhmässä. Pääset kehittämään monia tärkeitä tulevaisuuden ja nykyhetken asiantuntijataitoja, kuten ketteryyttä, strategista ajattelua, luovuutta, tehokkuutta, vastuullisuutta, eettisyyttä ja itseohjautuvuutta.

“Viestintä on muuttunut perinteisestä yksisuuntaisesta tiedottamisesta moniulotteiseen vuorovaikutukseen sekä kumppanuuksien luomiseen erilaisten kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa. “, Viesti Ry.

Hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!

Rosanna Lyytinen, viestinnän toisen vuoden opiskelija