Uusi intohimo opintoihin löytyi puheviestinnän maisteriohjelmasta

Tässä postauksessa puheviestinnän eli nykyisen viestinnän maisteriopintoihin erillisvalinnan kautta siirtynyt (toivottavasti) viimeisen vuoden opiskelija muistelee mennyttä parivuotista.

Suoritin kandidaatin tutkintoni täällä Tampereen yliopistossa ranskan kielen tutkinto-ohjelmassa. Vaihtolukukauteni jälkeen suoritin silloiset journalistiikan ja viestinnän perusopinnot, ja kandin tutkintoni aikana monia erilaisia valinnaisia aineita kokeilleena tunsin vihdoin löytäneeni oikeasti kiinnostavia kursseja. Syntyi ajatus alan vaihtamisesta. Journalistiikan pääsykokeissa tehdyn mutkan kautta päätinkin hakea suoraan puheviestinnän maisteriohjelmaan ja pääsin onnekseni sisään. Huomasin heti, että niin opinnot kuin yleinen ilmapiirikin tuntuivat omilta ja tämä on se ala, josta haluan valmistua maisteriksi.

Kuten polkuni mutkikkuudesta ehkä huomaa, en ole koskaan opiskellut suoraviivaisesti sillä ajatuksella, että ”tästä on hyötyä työelämässä”. Sen sijaan olen tehnyt valintani lähinnä silla perusteella, vaikuttavatko kurssit mielenkiintoisilta ja kivoilta. Nyt koen olevani win-win -tilanteessa, jossa aidosti mielenkiintoiset opinnot antavat minulle haluttua osaamista työmarkkinoilla, minkä lisäksi voin vielä itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan urani kulkee.

Puheviestinnän maisteriopinnot ovat siis antaneet minulle paljon: kurssikaverit ovat niin mielenkiintoista ja mukavaa sakkia, että työelämässä tarvittavaa ”verkostoitumista” ei paljoa tarvitse erikseen harrastaa. Maisteriopintoihin kuuluva työharjoittelu on ollut ehdottomasti merkittävin yksittäinen kokemus työelämään siirtymisen kannalta. Koen, että opintojen ansiosta myös niin sanottu ammatillinen itsevarmuuteni on kasvanut kohisten. Olen myös löytänyt viestinnän ja vuorovaikutuksen teemoista uuden intohimon, josta olen päässyt oppimaan paljon.


Olen uusi kirjoittaja puvin blogissa, Sanni. Maisteriopintojen osalta minulla jäljellä on enää viimeinen koitinkivi. Gradun lisäksi arkeani rytmittää työharjoittelu ja tanssitreenit sekä tämän syksyn uutuutena ranskan kielen keskustelukurssi työväenopistolla. Huomionarvoista: olen Reettoreiden nimeämä Vuoden Bailuttaja 2017 sekä saman vuoden fuksipassin voittaja.

Kuvassa ollaan Reettoreiden exculla Berliinissä viime syksynä.

Syyslukukauden aloitus ja kandivuoden käynnistys

Lukuvuosi on pyörähtänyt reippaasti käyntiin, ja ensimmäisen periodin kurssit käynnistyvät hyvää vauhtia. Kolmannen vuoden opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että kandidaatintutkielma kolkuttelee hyvinkin kuuluvasti ovella.

Meillä puheviestinnän opiskelijoilla kandiseminaari järjestetään ainoastaan kevätlukukaudella. Siitä huolimatta jo syksyllä pääsee mukavasti tutustumaan kandidaatintutkielman sisältöön ja vaatimuksiin Tutkimuksen perusteet -kurssin kautta. Kurssilla käymme läpi erilaisia työhön liittyviä asioita, kuten rakennetta, lähdeaineistoon tutustumista, tutkimusaineiston keräämistä ja tutkimuskysymysten hahmottelua. Lisäksi valitsemme myös tutkielmamme aiheen, ja muodostamme kandiparit (!). Kurssin päätyttyä lopputuloksena tulisi olla valmis tutkimussuunnitelma työtä varten, ja samalla myös alulle pantu kandidaatintutkielma.

Tutkimuksen perusteet on siis erittäin tärkeä osa kandivuotta, sillä se aloittaa tutkielmaprosessin, ja herättää opiskelijan itse tutkielman kirjoittamista ja aineiston keräämistä varten. Kurssia on kuvailtu pehmeäksi laskuksi, ja henkilökohtaisesti yhdyn väitteeseen – kurssin ansiosta koko kandivuosi on yhtenäinen, kandidaatintutkielmaan keskittyvä prosessi. Love it!

Ylempänä mainitsin, että Tutkimuksen perusteet -kurssin alussa valitsemme kandiparit. Kyse on viime vuonna käyttöön otetusta uudistuksesta, jonka myötä me puheviestinnän opiskelijat suoritamme kandidaatintutkielman pareittain. Vaikka uudistus herätti aluksi jonkin verran käytännön kysymyksiä ja yleistä hämmennystä, pienen sulattelun jälkeen on helppoa nähdä parikandin hyvät puolet, kuten tieteellisen yhteistyön harjoittelu, ja ideoiden ja ajatusten vaihdanta. Lisäksi on hienoa, että tutkielmaa ei tarvitse tehdä kokonaan yksin, vaan tutkimusparista saa tukea ja turvaa koko prosessin ajaksi.

Odotan innolla tulevaa vuotta, kandidaatin tutkielmaan syventymistä ja kaikkea muuta kivaa, mitä vuosi tuo tullessaan!

Ihanaa ja inspiroivaa syksyä kaikille!

Ilona