Heli Harrikari aloittaa elinikäisen oppimisen kehityshankkeen johtajana tammikuussa

Heli Harrikari aloittaa johtajana elinikäisen oppimisen kehittämishankkeessa Tampereen yliopistossa tammikuussa 2019.

Heli Harrikari on nimitetty elinikäisen oppimisen johtajaksi viisivuotiseen kehittämishankkeeseen uuteen Tampereen yliopistoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Tällä hän hetkellä toimii Tampereen teknillisen yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina.

Minkä tehtävän olet vastaanottanut uudessa yliopistossa?

Aloitan vuoden alusta johtajan tehtävässä, teemana jatkuva oppiminen. Kyseessä ei tällä kertaa ole niinkään yksikön johtajan pesti, vaan laaja 5-vuotinen jatkuvan oppimisen kehityshanke, joka läpileikkaa koko yliopistoa monesta näkökulmasta. Tällaisia laajoja teemapohjaisia kehittämishankkeita tulee olemaan uudessa yliopistossa neljä, ja tämä on siis yksi niistä.

Mitkä ovat päällimmäiset tunnelmasi ja mietteesi tänään, reilu kuukausi ennen uuteen tehtävään astumista?

Olen innoissani. Olen luonteeltani jatkuva kehittäjä ja muutoksentekijä. Tämä tehtävä jos mikä antaa mahdollisuudet katsoa visionäärisesti kauas. Jatkuva oppiminen on lisäksi erittäin ajankohtainen teema koko koulutuskentällä ja yhteiskunnassa laajemminkin, kun parhaillaan pohditaan, miten vastataan työelämän muutoksiin ja sitä kautta uudenlaisiin osaamistarpeisiin. Aihe on kaikessa laajuudessaan siis erittäin mielenkiintoinen, ja taustani ja kokemukseni koulutuksen kehittämisessä ja koulutuksen strategisessa johtamisessa antavat mielestäni hyvän lähtökohdan uudistuksen johtamiselle.

Mitkä ovat mielestäsi jatkuvan oppimisen mahdollisuudet  uudessa yliopistossa ja miten meidän tulisi vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin?

Sanoisin, että se on pitkälti mielikuvituksesta kiinni. Olemme monella tavalla uuden ääressä, ja nyt meiltä kysytään ennen kaikkea visionäärisyyttä ja rohkeutta uudistaa ajatteluamme ja toimintatapojamme. Näen, että meillä on kaikki mahdollisuudet kulkea etujoukoissa jatkuvan oppimisen kentällä. On hienoa, että tulevassa yliopistossa jatkuvan oppimisen muutoksen laajuus ja sen vaikutukset koko yliopistoon on ymmärretty, mistä osoituksena on tämä kehityshanke.

Nähdäkseni sekä meillä että muualla on pidemmän aikavälin laaja remontti edessä. Nykyinen koulutusjärjestelmä perinteisine siiloineen ei kykene toimimaan riittävän ketterästi, jotta yksilöiden osaamisen tarpeisiin kyettäisiin vastaamaan. Monella suunnalla veikataan myös esimerkiksi tutkintojen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa ja samalla oppimisympäristö laajenee oletusarvoisesti kattamaan koko maailman. Tällaiset näkymät haastavat myös korkeakoulut pohtimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan perusteellisesti.

Coaching – paikka pysähtyä ja ajatella ääneen

Pekka Mattila kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Peilejä johtamiseen hyvin siitä, kuinka tärkeää on, että johtajalla on luottoihminen, jolle hän voi avoimesti ja luottamuksellisesti puhua häntä askarruttavista asioista ja saada sparrausta. ”Paras henkilö tähän on ulkopuolinen tuttu ja luotettu henkilö, joka tuntee työn luonteen, mutta ei pelkää huomauttaa, kun keisarilta uupuvat vaatteet”, toteaa Mattila osuvasti. Hyvä vaihtoehto pallottelukaveriksi on ammattitaitoinen coach.

Lue loppuun

Koulutusten räätälöinti – mitä se on? Kokemuksia koulutuksen järjestäjän näkökulmasta

Esimerkkeinä vakuutusyhtiö Turvan johtamiskoulutusohjelma ja Oma Säästöpankin OmaSp Master -koulutusohjelma.

Koulutusohjelman laatiminen on prosessi, joka alkaa tavoitteen määrittelyllä. Koulutuksen tavoite voidaan määritellä muutamalla avainlauseella, joita voivat olla esimerkiksi yhteisen tulevaisuudennäkemyksen vahvistaminen, muutosvalmiuden ja -kyvykkyyden lisääminen tai osaamisen lisääminen erikseen mainittujen koulutusteemojen osa-alueilla. Näitä osa-alueita voivat olla vaikkapa myyntiin, markkinointiin, johtamiseen, talouteen tai työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Toisaalta tavoitteet voidaan määritellä laaja-alaisesti vaikkapa asiantuntijuuden tai yhteistoiminnan sujuvuuden kehittämiseksi ja varmistamiseksi. Suuntautuupa tavoite sitten yksityiskohdista yleiseen toimintatapaan tai kokonaisuuksista yksittäisiin toimintoihin, niihin pätee sama yhteinen piirre: koulutusohjelman sisällöstä, toimenpiteistä, tavoitteista ja seurannasta sovitaan aina yhdessä tilaajan kanssa.

Lue loppuun

Yliopisto on auttanut muutoksen merkkien tulkinnassa

Tamperelainen Insinööritoimisto Comatec käyttää yliopistojen asiantuntemusta niin sisäisissä uudistuksissa kuin teknisissä kehityshankkeissaankin.

Comatecissa on monipuolista osaamista, mutta monesti asiantuntijan kutsuminen ulkopuolelta avaa näkökulmia hyvällä tavalla, sanoo teknologiajohtaja Kimmo Nurminen.

Vuonna 1986 perustettu, yhden miehen insinööritoimistona aloittanut Comatec on nykyään noin 550 työntekijän konserni. Se keskittyy vaativaan mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnitteluun ja projektitoimintaan. Comatec Groupilla on tytäryhtiöitä Suomen lisäksi Virossa ja Puolassa.

Lue loppuun

Ihmisten erilaisuus – haaste ja mahdollisuus

Ihmisten erilaisuus on puheenaihe, johon törmää kaikkialla. Kehittämisnäkökulma voi olla yleisen ihmistuntemuksen ohella myös itsetuntemuksen lisääminen, jolloin muutosta lähdetään hakemaan ihmisestä itsestä käsin. Itsetuntemus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat henkilökohtaisen kehittymisen perusta ja persoonallisuusosaamisen ydintä. Kun yhdessä oivalletaan erilaisuuden mahdollisuudet – toisaalta myös sen hankaluudet – ymmärretään toisiamme entistä paremmin.

Lue loppuun

Muutostukea ja -valmennusta uudistuvalle Kangasalle

Tampereen kaupunkiseudulla sijaitseva Kangasala on ottanut viime vuosina isoja kehitysharppauksia. Vuosina 2016–2018 kunta on uudistanut operatiivista organisaatiotaan ja palvelutapojaan. Kaupungiksi Kangasala muuttui 1.1.2018. Uusi, vuoteen 2025 ulottuva kaupunkistrategia valmistui saman vuoden keväällä.

Muutos näkyy ja kuuluu myös ulospäin. Keskustassa on menossa useita tuoreen
kaupungin ilmettä ja palveluja parantavia rakennus- ja muita hankkeita. Uusia, vetovoimaisia asuinalueita rakennetaan. Lisäksi suunnitteilla on kolme eri tavoin profiloitunutta elinkeinoelämän aluetta.

Kaikesta näkee, että kaupungissa on hyvä draivi päällä. Kangasalan kaupungin henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde näkee kehitystyölle useita syitä.

Lue loppuun

Henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelmassa tarve ja tekijä kohtaavat

”Koulutus mahdollisti minulle ammatin vaihtamisen erittäin ketterästi ja samalla antoi hyvät eväät uudelle uralle, ja toi varmuutta lähteä tekemään konkreettista työtä henkilöstöalan tehtävissä. Koin että kohdallamme kohtasivat nyt tarve ja tekijä, hakuprosessissa huolellisesti tehty kartoitus ja mätsäys menivät todella nappiin. Toivon että organisaatiot ja koulutettavat avaavat rohkeasti haussa sitä mitä aidosti ovat, se johtaa onnistumisiin.”

Raisa Aromaa osallistui koulutukseemme 2017-2018 ja suoritti koulutukseen liittyvän työssäoppimisjakson tamperelaisessa Intopalo Oy:ssä. Intressit kohtasivat loistavasti, ja Aromaa jäi taloon vastaamaan rekrytointiprosessista, jossa riittää työtä kasvavassa yrityksessä. Intopalo on vuonna 2012 perustettu tamperelainen teollisen internetin ratkaisuihin ja digitalisaatioon keskittynyt ohjelmistoyritys. Yritys myös kouluttaa muita johtajia ketterämpään toiminnan organisointiin.
Kuva: Karoliina Nurmi.

 

Lue loppuun

Aikuinen. Valmis?

Mitä sinä opiskelit tai opit viimeksi? Minä tutustuin fysiikkaan. Viidesluokkalaisella oli ympäristöopin ja luonnontiedon koe.
Akateemisen mindsetin ihmisenä jouduin peruuttamaan omiin lukioaikoihini ja fysiikan perusteisiin. Mitä niistä voimista ja newtoneista, kitkakertoimista ja kiihtyvyyksistä opinkaan? Sitten piirtelin voimaa osoittavat nuolet. Jotka esiteinin mielestä tottakai olivat turhia ja liikaa koska niitä ei ole koulussa vielä opetettu.

Aikuisopiskelija on mielenkiintoinen olento

Hänestä puhutaan paljon, hänen olemuksestaan yritetään saada selkoa. Mietitään, mikä häntä motivoi ja mikä kiinnostaa. Miten hänet saisi pysähtymään hetkeksi opiskelemisen ja osaamisen kehittämisen äärelle.  Aikuisopiskelijaankin voisi piirrellä voiman nuolia:  muuttuva työelämä, alta murenevat työnkuvat, uteliaisuus, sivistyksen arvostus. Toiset nuolet taas vetävät toiseen suuntaan: työtehtävät, vapaa-aika, perhe, univelka. Lue loppuun

Johtajuussymposium esittelee johtamista vetävästi ja vauhdikkaasti

Kuumia väittelyjä, tunnettuja talouden ja politiikan persoonia, ajankohtaista asiaa sekä mausteeksi hieman karnevaalihumua. Tätä kaikkea on suosittu johtajuussymposium. Tänä vuonna jo seitsemättä kertaa, ja nyt kansainvälisempänä kuin koskaan.

Tapahtuma on ollut Johtamiskorkeakoulun näkyvä näyteikkuna, joka on alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti tehnyt tunnetuksi Johtamiskorkeakoulun monialaista identiteettiä ja vahvistanut yhteisen tekemisen kulttuuria. Johtamiskorkeakoulun dekaanin Antti Lönnqvistin mielestä näitä asioita ei nyt enää tarvitse niinkään korostaa, vaan viime vuosina on keskitytty teemasisältöjen, ajankohtaisuuden ja kansainvälisyyden kehittämiseen.

”Panostamme nyt kansainväliseen sisältöön ja tapahtumaan onkin tulossa arvostettuja kansainvälisiä key-notepuhujia. Siten elinvoimainen tapahtumamme elää ja muuttuu ajassa”.

Lue loppuun

Parempaa asiakasarvoa digitaalisuudesta

Digitaalisuus on hyvä renki mutta huono isäntä. Jälkimmäisestä on valitettavia esimerkkejä, kun itsetarkoituksellinen digitaalisuuden ihannointi on johtanut tuotantolähtöisiin toimintamalleihin ja asiakasymmärryksen hukkumiseen. Hyvänä renkinä digitaalisuus toimii silloin, kun se on valjastettu asiakasarvon luomisen työkaluksi. Lue loppuun