Työttömät nuoret & media

Nuorten asema suhteessa mediaan on viime vuosina muuttunut: Roolit median kuluttajina, käyttäjinä, kokijoina ja tuottajina lomittuvat. Nuoret käyttävät eri medioita samanaikaisesti ja mobiililaitteet mahdollistavat median käytön kaikkialla. (Ks. Rahja 2013.) Parhaimmillaan omaehtoinen digitaalinen sisällöntuottaminen voi tarjota nuorelle kanavan luovuuden ja oman ajattelun esittämiseen (esim. Kupiainen & Sintonen 2009, 13–17).

Puheet nuorten diginatiiviudesta ovat kuitenkin perättömiä: kaikki nuoret eivät ole mediankäytön monitaitureita. Esimerkiksi  elämäntilanne, koulutus, asuinpaikka, sosioekonominen tausta ja harrastukset suuntavat vahvasti ihmisten mediakäyttöä ja mediataitoja. (Ks. esim. Herkman & Vainikka 2012.)

Elämänvaiheena nuoruus voidaan nähdä subjektiksi tulemisen jaksona, jota määrittävät sosiaalinen dynaamisuus ja digitaalinen aikakausi (Hoikkala & Sell 2007, 11–12). Entä mikä rooli mediakulttuurilla on nuoren elämässä silloin, kuin sitä kohtaa esimerkiksi yllättävä työttömyys? Muuttaako työttömyys nuoren mediasuhdetta? Ainakin vaihtelevat mediankäytön mahdollisuudet myös eriarvoistavat ihmisiä (van Dijk 2008; 2012).

Työtön vai syrjäytynyt?

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2016 alussa Suomessa yli 45 000. Työttömien nuorten ryhmä on kuitenkin hyvin heterogeeninen: Ryhmään kuuluu nuoria, jotka ovat vain muutaman kuukauden työttömänä ennen opintojen tai asepalveluksen alkua. Toiset ovat juuri valmistuneet ammattiin. Tilastollisista laskentatavoista riippuen joukossa voi olla jopa päätoimisia opiskelijoita. Toisaalta ryhmään kuuluu myös sellaisia nuoria, joilla työttömyys on kestänyt kauan, jopa vuosia.

Nuoren työttömyys ei siis automaattisesti tarkoita, että nuori olisi syrjäytynyt tai edes vaarassa syrjäytyä. Syrjäytymisellä viitataan siihen, että erilaiset marginaaliset asemat, osattomuus ja ulkopuolisuus kasautuvat nuoren elämässä. Syrjäytymisen prosessiin vaikuttavia riskitekijöitä ovat esimerkiksi vanhemmuuden puute, irrallisuus koulukulttuurista sekä elämänhallinnan ongelmat. (Ks. Huhta 2015.)

Jotta yhteiskunnallinen, välillä jopa epäasiallinen syrjäytymiskeskustelu ei toimisi itseään toteuttavana ennustuksena, työttömät nuoret kaipaavat monipuolista tukea. Voisiko mediakasvatuksesta olla hyötyä?

Tukea taiteesta

Työttömien nuorten osallistumista ja hyvinvointia tukevia ilmiöitä ja toimintatapoja onneksi on. Esimerkiksi Vantaalla nuorten työpajatoiminnan palveluja käyttää vuosittain yli tuhat nuorta. Nuorten työpajat ovat alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja.

Eräs viime vuosien merkittävimmistä työttömien nuorten aputoimista on ollut EU-maiden yhteiseen sopimukseen perustuva nuorisotakuujärjestelmä, joka on tukenut alle 25-vuotiaiden kouluttautumista ja työllistymistä. Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti nuorisotakuun rahoitus kuitenkin vähenee dramaattisesti vuosina 2016 ja 2017.

Myös taide ja kulttuuri voidaan nähdä lasten ja nuorten hyvää elämää edistävinä tekijöinä ja yhteiskunnan luomien kilpailuasetelmien vastavoimana (esim. Lahikainen ym. 2008; Autio ym. 2008). Tampereen yliopiston Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla -tutkimushanke tukee nuoria elämän taitekohdissa taiteellisen toiminnan ja mediakasvatuksen keinoin.

Vantaalla tutkimushankkeeseen osallistuneet työttömät nuoret opiskelivat puolen vuoden ajan luovaa kirjoittamista mediakasvatuksellisella otteella. Projektiin liittyvässä pro gradu -tutkielmassani tulen tarkastelemaan paitsi kirjoittamisen opettamista, myös työttömien nuorten mediasuhteita.

Luovan kirjoittamisen projektin aikana työttömät nuoret tutkivat, käsittelivät ja kuvailivat omaa mediankäyttöään ja mediasuhteitaan monitahoisesti. Esimerkiksi näin:

”Jari on 19-vuotias (erittäin huumorintajuinen) työtön nuorukainen. Vapaa-ajallaan hän on tietokoneella, härnäämässä muita tai muuten vaan spurguilemassa.
 Jari rakastaa naisia, musiikkia, videopelejä, sarjoja, tai mitä vaan, mikä ei ole ruotsia tai matikkaa.
Jari tykkää väitellä asioista ja lukee usein uutisia ja tykkää surffailla netissä erilaisia foorumeita. Jari ei pidä ihmisistä jotka hän kokee ärsyttäväksi tai ylimielisiksi.
Joskus Jari haluaisi vain nukkua.”
                      (Nuori 2, fiktiivinen tarina)

 

Kirjoittaja: Mediakasvatuksen maisteriohjelman opiskelija Maija Puska

 

Lähteet

  • Autio, Minna & Eräranta, Kirsi & Myllyniemi, Sami (toim.) 2008. Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Stakes.
  • van Dijk, Jan 2008. One Europe, Digitally Divided. Teoksessa Chadwick, A. & Howard, P. (toim.) Handbook of Internet Politics. New York: Rourtledge.
  • van Dijk, Jan 2012. The Evolution of the Digital Divide. The Digital Divide turns to Inequality of Skills and Usage. Teoksessa Bus, J., Crompton, M., Hildebrandt, M., Metakides, G. (toim.) Digital Enlightenment Yearbook 2012. Amsterdam: IOS Press.
  • Herkman, Juha & Vainikka, Eliisa (2012) Revoluutio vai evoluutio? Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Media & Viestintä 35(3–4), 20–39.
  • Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (2007) Nuorisotyötä on tehtävä! Teoksessa Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä: menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 76, 7–17.
  • Huhta, Helena 2015. ”Pitää pään kasassa työttömyysaikana”. Liikunta työttömien nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura: Verkkojulkaisuja 87.
  • Kupiainen, Reijo & Sintonen, Sara 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Gaudeamus.
  • Lahikainen, Anja Riitta & Punamäki, Raija-Leena & Tamminen, Tuula (toim.) 2008. Kulttuuri lapsen kasvattajana. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
  • Rahja, Rauna (toim.) 2013. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Mediakasvatusseura ry.
  • Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.10.2015. Hallituksen julkaisusarja 10 / 2015

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Työttömät nuoret & media

  1. Outi Kallionpää

    Hieno projekti ja hyvä kirjoitus! Luovuuden ja itseilmaisun lisäksi voimauttavana tekijänä on varmasti myös yhteisöllisen työskentelyn synnyttämä osallisuuden kokemus. Itse näen erilaisissa yhteisöllisissä digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan luovan, multimodaalisen kirjoittamisen erääksi tärkeimmäksi työmenetelmäksi myös tulevaisuuden kirjoittamisen opetuksen kannalta. Olen käsitellyt tätä enemmän artikkelissani ”Uusien kirjoitustaitojen opetus – Luovaa ja yhteisöllistä kirjoittamista osallisuuden
    kulttuurissa” https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48135/Scriptum_4-15.pdf?sequence=1

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *