Tiedonhankintataitojen opetus on näkyvästi esillä uusissa tutkinto-ohjelmissa

Uudet opetussuunnitelmat on nyt julkaistu ja uudet tutkinto-ohjelmat käynnistyvät 1.8.2012.  Yliopiston opetusneuvosto linjasi toukokuussa 2011, että tiedonhankintataitoja tulisi opettaa heti yliopisto-opintojen alkuvaiheessa  ja myöhemmin integroituna mm. seminaareihin. Näin turvataan opiskelijoiden tasa-arvoinen mahdollisuus saada tiedonhankintataitojen opetusta.

Kirjasto on tehnyt jo vuoden ajan systemaattista työtä sen eteen, että tiedonhankintataidot saataisiin mukaan opetussuunnitelmiin. Strategiset rastit  -sarjassa pidetyn seminaarin Informaatiolukutaidoilla tieteellisiin e-aineistoihin järjestivät  yliopiston koulutusuudistusprojekti, Campus Conexus  -projekti ja yliopiston kirjasto. Seminaarissa pohdittiin, miten tiedonhankintataidot saadaan sisällytettyä kaikkiin uusiin tutkintoihin. Tieteenalayksiköiden ja kirjaston yhteisissä tapaamisissa kirjaston edustajat kävivät keskusteluja yksiköiden opetussuunnitelmatyöryhmien kanssa, jonka lisäksi kirjasto on neuvotellut myös opintoasiainpäälliköiden kanssa. Ylikirjastonhoitaja piti  Valinnaiset ja yhteiset opinnot uusissa tutkinto-ohjelmissa -koulutusuudistustapaamisessa esityksen tiedonhankintataitojen opetuksesta, ja kirjaston informaatikko työskenteli yliopiston koulutusuudistuksen tukiryhmässä.

Aiemmin tiedonhankinnan opetusta on ollut vaihtelevasti oppiaineesta riippuen, mutta nyt tiedonhankinta on saatu mukaan laajasti kaikkiin tutkinto-ohjelmiin. Edellinen suuri muutos oli 2005 Bolognan prosessin aikaan.  Kirjastossa on panostettu laadukkaaseen opetukseen ja kehitetty opetusta opiskelijapalautteiden pohjalta ja yliopistopedagogisten menetelmien avulla. Opetussuunnitelmatyössä sovelletaan linjakkaan opetuksen periaatteita.

Kirjastolle on ollut hyödyllistä saada olla mukana  kehittämässä laadukkaita tutkinto-ohjelmia. Opetussuunnitelmatyö ja yhteistyö yksiköiden kanssa on ollut monin tavoin kiinnostavaa, antoisaa ja hedelmällistä.  Myös tulevien yliopisto-opiskelijoiden kannalta kehitys on ollut suotuisaa, sillä nyt kaikkien alojen opiskelijat saavat tiedonhankintataitojen opetusta. Informaatiolukutaito on olennainen akateeminen taito, joka monin tavoin tukee opiskelijoita yliopisto-opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.  Opetussuunnitelmatyö jatkuu opetusohjelmien ja opetuksen käytäntöjen suunnittelulla keväällä 2012.

Janika Asplund, Sisko Sallama ja Maritta Tuhkio

E-aineistoyhteistyön mahdollisuus yksiköiden ja kirjaston välillä

Vararehtori Harri Melin on evästänyt kirjastoa siitä, että meidän tulisi markkinoida yliopiston kirjaston kokoelmissa olevia e-aineistoja kurssikirja-aineistoksi. Uusimmassa Tampereen yliopiston kirjaston verkkolehden Bulletiinin numerossa Harri Melin sanoo kirjaston tärkeimpiä kehittämiskohteita olevan sähköisten aineistojen käytön kehittämisen osaksi uusia tutkinto-ohjelmia. Haasteita hän sanoo olevan yhteistyön lisäämisen kirjaston ja tieteenalayksiköiden kesken.

Haasteita e-aineistoyhteistyössä onkin ensiksi tavoittaa oikeat ihmiset oikealla hetkellä ja ajan löytyminen alkaneen lukukauden kiireen keskellä. Olemme kirjastosta ottaneet yhteyttä yksiköihin aloittaaksemme yhteistyön, jonka tuloksena tutkinto-ohjelmiin saataisiin lisää elektronista aineistoa: e-kirjoja ja e-lehtiartikkeleita.

Olemme valmistelleet esitteen: E-kirjat ja e-lehdet – esitys tieteenalayksiköille, jonka olemme lähettäneet kunkin yksikön opintoasianpäällikölle ja yksikössä nimetylle kirjastoyhdyshenkilölle OPSU työryhmille jaettavaksi. Kirjaston nimeämät yhdyshenkilöt kullekin yksikölle ovat valmiina vierailemaan OPSU työryhmissä esitelläkseen tehtyä e-aineistoesittelyä ja vastaamaan yksiköiden esittämiin kysymyksiin.

Kirjasto on hankkinut yliopiston käyttöön kattavan määrän e-aineistoja, sekä e-lehtiä että e-kirjoja. Nämä hankitut aineistot ovat jo olemassa ja heti valmiina käyttöön ja esim. uudet tilattavat e-kirjat ovat useimmiten käytössä jo heti seuraavana päivänä tilauksesta.  Kurssiaineistona oleva e-aineisto mahdollistaa usean samanaikaisen käyttäjän pääsyn kirjaan.

Ei ole helppoa hahmottaa minkälainen kustantajien e-kirjatarjonta tällä hetkellä on eikä välttämättä myöskään minkälaista e-aineistoa kirjaston kokoelmat sisältävät ja miten löytää niistä e-kirjoja tietyltä aihealueelta. Tässä kohdin kirjastolla on valmius opastaa ja ohjata aineistojen käyttöön.

Haluamme siis olla välittävässä roolissa e-kirjojen ja yksiköiden henkilökunnan välillä e-kirjan käyttöönotossa.  Meiltä ei kuitenkaan löydy asiantuntemusta opintovaatimuksiin kuuluvan aineiston valintaan, siinä puolestaan asiantuntijoita ovat yksiköiden edustajat.

Esittelyyn olemme valinneet muutamia yliopiston käytössä olevia kirjakokoelmia ja keskeisiä monitieteisiä lehtitietokantoja. Esim. Ebrary kirjakokoelmassa meillä on jo käytössä yli 54 000 e-kirjaa kaikilta yliopiston aloilta.  Dawsonera ja  eBooks on EBSCOhost kokoelmista meillä on kummastakin tällä hetkellä vain pieni kokoelma, mutta sellaisiakin palvelun kirjoja pääsee selailemaan, jotka eivät vielä ole yliopiston kokoelmissa.

Jo keväällä päivitetyssä Kurssikirjahankinnan periaatteet ja käytännöt ohjeissa korostetaan sellaisten kurssikirjojen valintaa, jotka löytyvät myös e-kirjana.

Odottelemme kutsua yksiköiden OPSU työryhmiin, tulemme mielellämme käymään. Voitte ottaa yhteyttä kirjaston yhdyshenkilöön tai suoraan minuun.

Aniita Ahlholm-Kannisto (e-mail: etunimi.sukunimi@uta.fi)

informaatikko/hankintaosasto

 

 

 

 

 

 

 

 

”Mikä tämä Silvennoisen teos on…” – Tieteenalan asiantuntija katsoo kokoelmaa toisin silmin

Kirjasto evaluoi kokoelmiaan tieteenala kerrallaan. Järjestelmällinen evaluointi alkoi v. 2006 ja tähän mennessä on ehditty kartoittaa ja arvioida yli 20 aiheenmukaista kokoelmaa. Evaluointi kohdistuu sekä tieteenalan painettuun että e-aineistoon, niin kirjoihin kuin aikakauslehtiin. Jokaisesta arvioitavasta kokoelmasta selvitetään volyymi ja käyttö, lisäksi tehdään konkreettista ”hyllytarkastelua”, havainnoidaan minkälaista aineistoa aihepiirin hyllyistä löytyy.

Viime vuosina kokoelmien evaluoinnin tuottamat tiedot on haluttu jakaa myös tieteenalan asiantuntijoiden kanssa ja heidät on kutsuttu vierailulle kirjastoon. Tapaamisissa vaihdetaan tietoja puolin ja toisin, lehtorit ja professorit kuulevat faktoja kyseisen tieteenalan kokoelman nykytilasta ja kirjasto puolestaan saa arvokasta asiantuntijapalautetta. Tapaamisten tavoitteena on, paitsi tutustua oppiaineen edustajiin, kehittää ko. tieteenalan kokoelmaa vastamaan paremmin oppiaineen tarpeita. Usein päädytään myös yhdessä kirjahyllyille, joista tieteenalan asiantuntijat saattavat tehdä mielenkiintoisia löytöjä. Esimerkiksi tiedotustutkimuksen kokoelman esittelyn yhteydessä kirjahyllystä ”bongattiin” Martti Silvennoisen Keveitä äänikuvia -moniste vuodelta 1969.

Teos edustaa radiojournalismin historiaa, mutta sen osaa kertoa vain asiantuntija. Kirjastonhoitajalle monisteet näyttivät hyvin vaatimattomilta ja vähemmän kiinnostavilta. Luonnollisesti kirjakokoelmia ei voida arvioida kirja kirjalta, vaan esimerkiksi karsintaa on useimmiten tehtävä yhtenäisillä ja johdonmukaisilla kriteereillä. Tieteenalan asiantuntijoiden innostuneet kommentit ja selkeä kiinnostus tiettyjä kirjoja kohtaan kertoivat siitä, että tiedotustutkimuksen painettujen kirjojen kokoelmamme on edustava ja monipuolinen: kokoelma sisältää hyödyllisiä ja kiinnostavia kirjoja.

Hannele Nurminen & Merja Hyödynmaa