Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna 2014 tapasimme kollegoitamme Roomassa ja Helsingissä.

Yhteistyön pohdintaa Roomassa ja Helsingissä

Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-konferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Konferenssin tunnuslauseella ”Divided we fall, united we inform”  viestitettiin yhteistyön merkityksestä ammattikunnassamme. Konferenssin esitykset liittyivät kuuteen teemaan: tekninen kehitys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, potilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.

Esitysten aiheissa käsiteltiin mm. kirjastoammattilaisten muuttuvaa toimintaympäristöä ja ammattirooleja, tiedon jakamista asiakkaille, lääketieteen tiedonhaun opetuksen tehoa, e-oppimisen ja lähiopetuksen sulauttamista ja biblioterapiaa.

Konferenssin avajaispäivänä Maria Cassella johdatti puheessaan pohtimaan kirjastonhoitajien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti hän mainitsi tiedon luonteen muuttumisen digitaalisen aineiston myötä, tieteellisen viestinnän uudet toimijat sekä yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille. Nämä muutokset toimintaympäristössä merkitsevät kirjastoammattilaisille uusia taitovaatimuksia ja uusia ammattirooleja. Rooman matkaraporttimme on luettavissa Signum-lehdessä (4/2014).

BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) Helsingissä marraskuussa pidetyssä seminaarissa teemana oli ”Yhteistyöstä voimaa”. Seminaarin esitykset käsittelivät mm. avoimen tiedonhaun klinikan merkitystä opinnäytetyön tiedonhaussa, julkaisujen näkyvyyteen liittyviä palveluita Terveystieteiden keskuskirjastossa (Terkko), kirjastoammattilaisten yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kuinka käsitekarttasovellus tukee yhteistä ajattelua ja flipped classroom -menetelmää tiedonhaun opetuksessa. Työpajassa pohdimme, miten tiedon jakaminen edistää oppimista kirjastoammattilaisten keskuudessa. Seminaarissa etsittiin ratkaisuja käytännön työssä esiin tuleviin ongelmiin ja hyviä käytänteitä. Monet esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin.

kirjaston Informaatikot ovat käytettävissäsi

Tilaa informaatikko -posteriSekä Roomassa että Helsingissä esittelimme posteriamme Tampereen yliopiston kirjaston Tilaa informaatikko -palvelusta. Tilaa informaatikko -palvelu tarjoaa henkilökohtaista ohjausta tiedonhaun ongelmissa yliopistomme opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle.

Olimme kiinnostuneita tutkimaan, ketkä Terveystieteiden osastokirjaston asiakkaista käyttävät palvelua, millaisissa ongelmissa he kääntyvät puoleemme ja millaista hyötyä he kokevat saaneensa. Posteria varten analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyttäjätilastoja, asiakkaiden tilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä asiakkailta kerätyn kyselyaineiston tuloksia.

Palvelua käyttivät eniten hoitotieteen kandi- ja graduvaiheen opiskelijat sekä väitöskirjan tekijät. Toiselle sijalle ylti yliopistollisen sairaalan henkilökunta. Tutkijoiden osuus oli melko pieni.

Henkilökohtainen ohjaus edellyttää informaatikolta tietokantojen teknisten ominaisuuksien tuntemista, asiakkaan aiheen käsitteellistämistä ja kääntämistä tietokannan kielelle, vuorovaikutustaitoja sekä pedagogista osaamista.

Päädyimme siihen, että informaatikko on nykyään ikään kuin ”personal trainer”, joka auttaa asiakasta navigoimaan informaatiotulvan viidakossa ja antaa usein samalla henkistä tukea. Haasteena on erityisesti tutkijoiden koukuttaminen palveluun.

Artikkelimme Book-an-information-specialist-service: supporting researchers’ and future researchers’ information skills on luettavissa konferenssin sivuilla.

Asiakkaiden ajatukset palvelun kehittämiseksi ovat tervetulleita! Tervetuloa tapaamaan informaatikkoa!

Teksti: Informaatikot Maritta Tuhkio ja Saila Huuskonen, Terveystieteiden osastokirjasto Tertio

Tabletit huulilla

Tertion lainattavat iPadit ovat löytäneet tiensä asiakkaiden reppuihin.

Tertion keväässä on ollut positiivista pöhinää tablettien tiimoilta. Tammikuun puolivälissä laskimme liikkeelle kaksi päivälainattavaa tablettia. Huhtikuussa ne muuttuivat kotilainoiksi, ja saimme oheen vielä yhden iPadin lisää päivälainattavaksi.

Asiakkaat ovat ottaneet iPadit kiinnostuksella vastaan. Päivätablettien lainaajille teettämästämme pienimuotoisesta käyttökyselystä käy ilmi, että tabletteja on pidetty hyvänä lisänä kirjaston tarjontaan.

Ihana idea, opiskelijoille aivan mahtava! Näitä voisi olla lisää ja laina-aika pidempi tenttejä ajatellen (esim. viikon).

Tuohon toiveeseen vastattiin, tällä hetkellä tabletteja saa siis mukaansa viikon laina-ajalla. Varauksia ei voi jättää, mutta muuten tabletit ovat ehtivälle tarjolla.

Ilahduttavaa on myös se, että kyselyn perusteella havaittiin (kuten aiemmin Jyväskylän yliopiston kirjastossa), että tableteilla todella luetaan e-kirjoja. 17 vastaajastamme 14 kertoi näin tehneensä. Eniten oli käytetty Oppiportin kirjoja, ja myös Thiemen ja Ebraryn kirjat saivat mainintoja. Yhdeksän vastaajaa oli käyttänyt myös sähköpostia ja opiskeluympäristöjä, neljä selaillut nettiä muuten ja yksi lukenut kirjaston e-lehtiä. Virkailijoilla on ollut tuntuma, että lainaajat ovat reippaan omatoimisesti perehtyneet iPadien käyttöön. Lomakkeessa ongelmia kysyttäessä niitä ei vastaajilla ollutkaan juuri ilmennyt. Esiin tuodut ongelmat koskivat pätkivää nettiyhteyttä (olympialaisten aikaan…) ja käyttöjärjestelmän yleisen hahmottamisen (esim. sivuhistorian tyhjentäminen) viemää aikaa. Jollakulla oli ollut ongelmia Ebraryn e-kirjojen löytyvyydessä, ja tähän pääsimmekin heti lisäopastuksella apuun.

E-kirjahankintamme saivat siis tablettien kautta aina toivottavaa käyttöä ja asiakkaamme palvelupaketin – sisältö, laite, tilat. Nämä pyrimme niputtamaan yhteen myös tabletit lanseeranneessa kickoff-tapahtumassa.

Viimeistään syksyllä kipin kapin tabletteja kokeilemaan!

Teksti: Paula Nissilä, kirjastoamanuenssi, Tertio
Kuva: Erja Kymäläinen, kirjastoamanuenssi, Tertio

”Johan on villiks menny!”

Näillä sanoilla kuvaili tunnelmaansa eräs asiakas astuessaan sisään Terveystieteiden osastokirjasto Tertioon tiistaina. Tertiossa polkaistiin lukukausi käyntiin ensi kertaa kolmetuntisella Kick off -tapahtumalla. Innoissaan yhteisestä tapahtumasta tuntuivat olevan niin asiakkaat kuin Tertion henkilökuntakin.

Tapahtumapäivä Tertiossa

Vuoden alkajaisiksi oli uutta esiteltävää! Tästä eteenpäin asiakkaat voivat lainata tabletin päiväksi käyttöönsä. Tarjolla on kaksi uutukaista iPadia. Eritoten mainostamme lukemattomia e-kirjoja, jotka saa, joko onlinena tai ladattuna, tabletille käyttöönsä. Tabletilla e-kirjojen lukukokemus paranee.

Tabletit tutkittavina

Lääketieteen opiskelijat Aleksi Karinen ja Timo Kaivosoja tutkivat uusia asiakastabletteja kirjaston Mervi Aholan kanssa.

Tiistain Kick off -päivän aikana e-kirjojen tarjontaan ja käyttöön sai opastusta kädestä pitäen. Kävijöitä kiinnostivat niin e-kirjojen löytyvyys, laitteet niiden käyttämiseen kuin hankintapolitiikkakin.

E-kirjaneuvontaa Tertiossa

Opiskelijoita tietysti kiinnostivat oppikirjat. Välillä kirjastotädit joutuivat raapimaan päätään kiperien kysymysten keskellä.

E-kirjaneuvontaa

Asiakkaat pyörähtelivät ihastuneina uusissa Space of Silence –tuoleissa testaamassa, kuuluvatko äänet kopin sisään, vaiko eivät.

eTertion Space of Silence -tuolit

Opiskelua, työntekoa ja ajatuksia ryydittämään on Tertioon perustettu uusi ”pehmeämpi”  Vita -kokoelma. Se sisältää muistelmia, omaelämäkertoja, kaunokirjallisuutta: tarinoita ihmisyydestä. Kokoelma pyrkii virkistämään, innoittamaan ja kehittämään.

Vita-kokoelma

Linnea Rajala löysi luettavaa Vita-kokoelmasta.

Tapahtumapäivän askartelunurkassa syntyi taitavissa käsissä mm. herkänkauniita perhosia kirjaston tiloja koristamaan. Asiakkaat pitivät askarteluideaa rentouttavana, eikä pöytä ollut tyhjä kertaakaan tapahtuman aikana.

Askartelunurkka

Askartelunurkassa taitavat kädet kuuluvat Robin Bolkartille, Rosanna Tarnaselle ja Siiri Kettuselle.

Erään asiakkaan johdatteli kuulemma paikalle ”kahvintuoksu, joka houkutti kuin mesi kärpästä”. Teimme havainnon, että vaikutus taisi olla yleisempääkin.

Kahvilla

Lisää tällaista, tuntui olevan sekä asiakkaiden että henkilökunnan lopputulema tapahtumasta.

Tertiolaisia

Tertion Maritta ja Raila olivat tyytyväisiä päivään.

Teksti: Paula Nissilä, kirjastoamanuenssi, Tertio
Kuvat: Erja Kymäläinen, kirjastoamanuenssi, Tertio

Tertion käyttö ensimmäisenä opiskeluvuonna: kyselyn tuloksia

Terveystieteiden osastokirjasto Tertio teki helmikuussa suppean kyselyn kirjaston käyttötavoista ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoille. Tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden kirjastonkäytön tavoista ja toiveista palvelujen kehittämistä varten. Saimme 41 vastausta, kiitokset kaikille vastanneille!

Käytetyimmät aineistot

Tuloksissa oli monta ilahduttavaa asiaa. Lähes kaikki opiskelijat olivat käyttäneet kirjaston oppimiskeskuksen työskentelytiloja, jotka ovat avoinna Kaupin kampuksen opiskelijoille 24/7. Lähes kaikille oli tuttua myös kirjautuminen e-aineistoihin kotoa käsin Nelli-portaalin kautta. Käytetyimmäksi e-aineistoksi osoittautui lääkäreiden kotimainen tietopankki Terveysportti, joka helppokäyttöisyydessään tuleekin tutuksi heti opintien alkumetreillä. Allaolevat kuvat havainnollistavat aineistojen käyttöä.

Tertio_kuvio1

Kuva 1: Oletko käyttänyt syksyn/talven aikana näitä tietokantoja tiedon hankkimiseen?

Tertio_kuvio2

Kuva 2: Mitä kirjaston kautta saatavia aineistoja olet käyttänyt syksyn/talven opinnoissasi?

Ei ole varmaan yllätys, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kirjastonkäyttö painottuu kurssikirjojen lainaamiseen. Sekä painettuja kurssikirjoja että e-kirjoja toivottiinkin lisää. Kuitenkin vain noin viidennes vastanneista oli käyttänyt e-kirjoja, ja useassa avovastauksessa toivottiin lisää opastusta e-kirjojen käyttöön.

Kirjaston e-kokoelmat

Kirjaston e-kirjojen määrä on noussut huimaa vauhtia viime vuosien aikana. Terveystieteiden alalla on saatavissa mm. monitieteisen Ebraryn kokoelman yli 6000 lääketieteen kirjaa sekä Thiemen, Ovidin  ja MD Consultin   lääketieteen kokoelmat (huom. linkit avautuvat ainoastaan Tay:n  koneilla tai jos olet kirjautunut peruspalvelutunnuksella).

Tottuminen uusien aineistojen lukemiseen ei luonnistu ihan hetkessä. Painetun kirjan formaatti on kaikille tuttu, koska se on lähes samanlainen kustantajasta riippumatta, mutta e-kirjojen kustantajat tuottavat (ainakin toistaiseksi) varsin erilaisia käyttöliittymiä. Joitain kirjoja ladataan pdf-tiedostoina, toisille on oma lukuohjelmansa, joitain voi selata ainoastaan internet-yhteydessä, joitain voi lainata 1-14 vuorokaudeksi ja toisia saa jopa tallentaa pysyvästi omalle koneelle. E-kirjojen lukutaito karttuu vain kokeilemalla ja harjoittelemalla (niin kuin opimme lukemaan painettuja kirjojakin). E-kirjan käyttäminen on erilaista, mutta niissä on myös hyviä uusia ominaisuuksia. Lukija voi esim. tehdä kirjoihin muistiinpanoja ja hakea tietoja kirjan tekstistä sanahaulla.

Tieteelliset lehdet ovat jo siirtyneet sähköiseen muotoon, samoin erilaiset hakemistot ja hakuteokset. E-kirjat seuraavat perässä, mutta tarjolla on toki edelleen painettujakin kirjoja niitä haluaville.

” itse pidän enemmän ihan oikeista kirjoista koska koneella olo vie ajatuksia niin helposti muualle. Tykkään olla kirjastossa tekemässä läksyjä lainaten paksuja kirjoja joita ei kotiin jaksaisi kantaa.”

(lainaus opiskelijan vastauksesta)

Näitä paksuja kirjojakin Tertiossa on varmaan tarjolla vielä pitkään, joten hyvä reppu on edelleen tarpeen.

Teksti: informaatikko Raija Aaltonen, Tertio

Kirjasto liikkeellä: Alakuppilassa ja Arvossa tutustuttiin e-kirjojen käyttöön

Kirjasto on tänä syksynä jalkautunut kahteen otteeseen esittelemään e-kirjapalvelujaan. Lokakuussa olimme päätalon alakuppilassa ja marraskuussa Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen ravintolan kupeessa.

Alakuppilan kävijät saivat tutustua kirjaston e-kirjapalveluihin Aleksis Kiven päivän aattona. (Kuva Outi Viitasalo)

Esitteiden ja esittelijöiden luo pistäytyi runsaasti kiinnostuneita opiskelijoita ja henkilökuntaa. Osa istahti läppäreiden äärelle tutustumaan tarkemmin tarjolla oleviin e-kirjoihin ja niiden käyttöön, osa vaihtoi muutaman sanan mieltä askarruttavista e-aineistoasioista tai poimi esitteitä ja karkkeja mukaansa. Myös kirjaston tabletteihin sai halutessaan lähikosketuksen.

Kaupin kampuksella Arvossa 7.11. perehdyttiin erityisesti terveystieteiden e-kirjapalveluihin. (Kuva Erja Kymäläinen)

Kävijöitä kiinnosti erityisesti, millaista e-kirjatarjontaa löytyy omalta tieteenalalta, miten e-kirjat voi löytää kätevimmin, miltä e-kirjat näyttävät ja miten ne toimivat etäkäytössä. Samalla sai tietoa e-kirjojen lainaamisesta ja latauksesta omalle koneelle tai tabletille. Varsinkin Ebraryn laaja valikoima, Thiemen pysyvästi omalle koneelle ladattavissa olevat lääketieteen atlakset ja monet kurssivaatimuksiin sisältyvät e-kirjat ilahduttivat kävijöitä. Kysyä sai myös muista mieltä askarruttaneista kirjastoasioista.

Kävijöiden kysymykset esim. e-kirjojen lukumahdollisuuksista älypuhelimilla osoittavat e-kirjamaailman moninaisuuden etuineen ja haasteineen.

Yhä useampi e-kirja on nykyään ladattavissa myös omalle koneelle tai tabletille ja sen jälkeen luettavissa ilman verkkoyhteyttä. Hankalaa asiakkaan kannalta saattaa olla se, että e-kirjakokoelmien käyttöliittymät ovat erilaisia ja myös latauskäytännöt ja ohjeet vaihtelevat enemmän tai vähemmän kirjakokoelmittain. Mutta kun on kerran ladannut e-kirjan, se on jo seuraavalla kerralla paljon helpompaa.

Useimmiten kirjan lataaminen vaatii myös lukuohjelman lataamisen koneelle, ennen kuin voi ladata e-kirjan. Käytetyimpiä lukuohjelmia on Adobe Digital Editions.

Ebraryn ja eBooks on EBSCOHost -kokoelman palvelussa täytyy ensin luoda omat henkilökohtaiset tunnukset palveluun (jos ei ole jo aikaisemmin sitä tehnyt), ennen kuin voi ladata ko. palvelun kirjan.

Tietoiskut paikan päällä tuntuivat onnistuneesti tavoittavan tiedonhaluisia kirjastoaineistojen käyttäjiä. Kirjaston näkyminen alakuppilassa ja Arvon aulassa aktivoi selvästi opiskelijoita kysymään ratkaisua e-kirjojen lukemisessa esiintyneisiin ongelmiin. Pääasiallisin pulma oli yleensä se, että omalla koneella oli kirjaan pyritty suoraan Tamcatista ilman, että oli ensin kirjauduttu Nelliin ja menty sitä kautta Tamcatiin. Myös ulkomaalaiset opiskelijat rohkaistuivat selvästi näyttämään omia laitteitaan ja kysymään tarvittavien ohjelmien asentamisesta. Onneksi meillä oli jo kokemusta ja hyvät ohjeet e-kirjojen lataamisesta omalle koneelle.

Kirjasto on pyrkinyt tuottamaan kattavia ohjeita e-kirjojen lataamisesta. Katso verkkosivuiltamme Yhteenvetotaulukko ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista.

Jos lataamisen kanssa kuitenkin tulee ongelmia, voit ottaa yhteyttä Nellin pikavalikossa olevan Vikailmoitus– tai Ota yhteyttä -linkin kautta. Pyrimme vastaamaan kysymyksiisi mahdollisimman nopeasti.

Lisää tietoa e-kirjoista löydät kirjaston verkkosivuilta:
Oppaat ja ohjeet: E-kirjojen käyttöohjeita
Marraskuun Kuukauden palveluvinkki: E-kirjat

Aniita Ahlholm-Kannisto, Paula Nissilä ja Heli Vanamo

Mihin kirjastoa enää tarvitaan, kun on Google ja kaikki on internetissä?

Me kirjastossa saamme vastata varsin usein otsikon kysymykseen. Kyllähän se Google ihan hyvä hakukone on, joissakin asioissa jopa erinomainen, jos sitä osaa käyttää, mutta onko siitä kirjaston korvaajaksi? Katsotaan esimerkiksi Terveystieteiden osastokirjastoon, Tertioon: onko kirjastossa ketään, käykö siellä enää asiakkaita ja mitä henkilökunta tekee, jos kaikki aineistot ovat internetissä?

Tertion ovi ainakin on käynyt tiuhaan tahtiin: neljässä vuodessa kävijämäärä on reilusti tuplaantunut, viime vuonna kävijöitä oli yli 62 000. Eli aika moni tosiaankin tarvitsee edelleen kirjastoa. Mutta mitä he siellä tekevät, noinkin sankka joukko, jos kaikki on kuitenkin internetissä?

Miksi asiakkaat käyvät edelleen kirjastossa? Katsotaan; osa heistä käytti kirjastoa edelleenkin perinteisesti eli kävi lainaamassa kirjoja. Viime vuonna Tertiosta yli 16 000 kirjaa oli lainassa. Kirjasto hankki viime vuonna uusia painettuja kirjoja lähes 1000 kpl, sillä kurssikirjat ilmestyvät pääoasin vain painettuina. Vaikka kirjoista pyritäänkin hankkimaan myös sähköinen versio, sellaista ei useinkaan ole saatavissa. Kirjasto on siis edelleenkin ihan perinteinen painettuja kirjoja hankkiva ja lainaava kirjasto vaikka e-eineistot ovatkin lisääntyneet.

Katsotaan seuraavaksi oppimiskeskukseen. Siellähän näyttää istuvan joka koneella joku kirjaston hankkkimia ja käyttöön saattamia e-aineistoja lukemassa. Ja mikä on lukiessa, kun sähkökirjoja on käytettävissä lähes 350000 kappaletta siitä huolimatta, että suurta osaa kirjoista ei vielä saakaan sähköisenä. Verkkolehtiä kirjastossa on käytössä yli 31 000. Maksullisia tietokantojakin on kymmeniä. Varsin merkittävä sähköinen kokoelma siis. Ja kaikki sellaista aineistoa, joka ei olisi ilman kirjastoa käytettävissä. Tertion oppimiskeskus ja sen tietokoneet ovat vapaasti opiskelijoiden käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Oppimiskeskusta myös käytetään paljon, koneet ovat miehitettyinä lähes aina.

Entä henkilökunta, onko sillä vielä käyttöä, kun verkkoainestoja on noinkin paljon. Tarvitaanko henkilökuntaa enää ollenkaan? Vilkaistaan seuraavaksi heidän tiloihinsa. Asiakaspalvelutiskillä näyttää joku kyselevän, miten hän löytää tietyn e-kirjan ja asiakaspalvelussa vuorossa oleva neuvoo häntä. Seuraavaksi asiakaspalvelija tekee varauksen asiakkaalle lainassa olevasta kurssikirjasta. Toinen henkilökunnan edustaja laittaa e-aineistoja Nellin kautta asiakkaiden käyttöön. Kolmas puolestaan vastaa palautteeseen e-aineiston käytöstä ja selvittelee asiakkaan ongelmaa. Neljäs selvittelee, miksei lehti toimi etäkäytössä. Viides katsoo käyttötilastoja ja miettii, mitä karsitaan, kun kustannukset nousevat kaiken aikaa. Hän näyttää myös selvittelevän uusien ehdotettujen aineistojen hintoja ja käytettävyyttä. Kuudes tilaa kaukopalveluna artikkeleita, kun omasta kokoelmasta ei kaikkea löydy. Seitsemäs tilaa painettuja kirjoja, kun suurin osa kurssikirjallisuudesta on edelleen vain painettuna. Pelkkä tilaaminen ei riitä, jonkun pitää myös asiasanoittaa kirjat, jotta ne löytyvät tietokannasta. Jokainen vuorollaan myös hyllyttää, neuvoo asiakkaita, tarkistaa, toimivatko tilatut aineistot ja jos eivät, niin selvittelee, onko vika IP:ssä, SFX:ssä vai tilauksen katkeamisessa.

Kahdeksannella työntekijällä näyttää olevan asiakas huoneessaan: Tertiossa sai omalta informaatikolta viime vuonna henkilökohtaista opetusta yli 100 asiakasta. Asiakkaan mentyä hän nikkaroi Nellin parissa ja järjestää e-aineistoja portaalin kautta asiakkaiden käyttöön. Yhdeksäs on luokassa opettamassa tiedonhakutaitoja, opetustunteja oli nimittäin viime vuonna 375.

”People who say ’we don’t need libraries because it’s all on Google’ either don’t understand libraries or don’t understand the internet at all.”
Alex Hudson: Can libraries survive in a digital survive, BBC-News 12.3.2011

– Mervi Ahola

Uutta Tertion sivuilla ja sivujen takana

Tertiossa on tehty tietokantojen käyttöoppaita jo kauan mutta tarve myös pikaoppaisiin tuli neuvonnasta, josta kysytään hyvin usein helppoja oppaita perusasioista. Puhelimessa opastaminen on helpompaa, kun voi neuvoa asiakkaan kirjaston sivulla olevan oppaan äärelle. Oppaiden teossa, uudelleenmuokkauksessa ja julkaisemisessa on Tertiossa kokeiltu erilaisten sosiaalisen median tarjoamien ilmaisohjelmien soveltuvuutta. Uusi ulkonäkö tai alusta ei ole tietenkään itsetarkoitus vaan sosiaalisen median kautta jaetut oppaat tarjoavat lisäulottuvuuksia, kuten kommentoinnin ja helpon jakelun.

Yleisimpiä kysymyksiä Tertiossa ovat, miten löydän lehden Nellistä ja miten voin seurata uutuuslehtiä. Tämä opas on tehty helposti ja nopeasti omaksuttavaksi ehtiseksi ja se neuvoo kädestä pitäen, miten lehden hakeminen tapahtuu. Opas on julkaistu Issuu.com-sivustolla, jossa voi tehdä näköislehtiä. Avattuasi oppaan linkin, vie kursori sen etusivulle, klikkaa Fullscreen ja sen jälkeen vain kääntelet sivuja.

Kun näin on lehden löytänyt, voikin alkaa perustaa omaa lehtihyllyä. Alla oleva opas kertoo, miten oman lehtihyllyn perustaminen tapahtuu. Tämä opas on tehty CamStudio-ohjelmalla, jolla voi tallentaa puheen ja näytön toiminnot. Näin rakennat uutuusseurantaa helpottavan oman lehtihyllyn Nelliin on avi-tiedosto, jonka voi lukea Windows Mediaplayerilla. Tiedosto laitettiin myös Youtubeen, jollei halua odottaa opppan latautumista Mediaplayerille.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=inV-7qje3Fs&fs=1&hl=fi_FI]

Muutkin Tertiossa tehdyt oppaat on nyt viety Issuu.comiin näköislehdiksi. Oppaat löytyvät edelleen myös tutusti pdf-linkkeinä.

Tertion kotisivu koki pienen uudistuksen ja lisäsimme oikopolkuja helpottamaan erilaisten palveluiden ja oppaiden löytymistä. Jo aiemmin tutuksi tulleet Pikalinkit löytyvät nyt oman painikkeen takaa. Linkit ovat nyt aakkosissa ja jokaisen tietokannan kohdalla on nyt myös linkki oppaaseen. Pikaohjeita-painikkeen takaa löytyvät helppokäyttöiset pikaohjeet nopeaan omaksumiseen ja Tietokantojen käyttöohjeet -painike puolestaan johtaa yksittäisten tietokantojen seikkaperäisten ohjeiden äärelle. Tiedonhaun työkalupakki löytyy nyt oman painikkeen takaa. Pakista löytyy linkkejä tiedonhaun toteuttamisesta artikkelin julkaisemiseen. Tilaa informaatikko -palvelun pyyntölomake sekä ryhmätyöhuoneiden varaaminen löytyvät nyt myös helposti omien painikkeidensa takaa.

Mistä asioista sinä kaipaisit opasta ja minkä muotoinen opas olisi mielestäsi helppokäyttöinen?

Mervi Ahola

Tilaa informaatikko –palvelu Tertiossa

Pia Seppänen Maritta Tuhkion vierihoidossa.

Tertiossa aloitettiin Tilaa informaatikko –palvelu jo vuonna 2009. Palvelu sai alkunsa yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan asiakkaiden tarpeista, koska haluttiin tehostaa henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta. Toki ohjausta oli annettu tietopalvelussa ennenkin, mutta nyt se paketoitiin Tilaa informaatikko -palveluksi.

Aiemman kokemuksen perusteella oli tiedossa, että yliopiston asiakkaista lähinnä opiskelijoilla, mutta myös yksittäisillä tutkijoilla oli tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen. Sairaalan klinikoiden henkilökunnalle oli järjestetty kirjastoinfoja, mutta koska kaikki eivät niihin päässeet yhtä aikaa osallistumaan eikä aikaa ollut riittävästi kunkin osallistujan tiedonhaun tarpeisiin, päätettiin heille tarjota yksilöllistä ohjausta. Yliopiston ja sairaalan asiakkaille kerrottiin mahdollisuudesta saada henkilökohtaista ohjausta omaan tiedonhaun aiheeseensa liittyen. Palvelu saavutti suuren suosion ja vuonna 2010 se vakiintui ja sitä markkinoitiin aktiivisesti opetustilaisuuksissa ja Tertion sivuilla.

Ohjausta voi saada ilmaiseksi tunnin ajan ja ohjauksen sisällöstä sovitaan informaatikon tai tietoasiantuntijan kanssa. Tietokantojen lisäksi annetaan ohjausta myös Nellin, E-lehtien ja -kirjojen sekä Refworks-viitteidenhallintaohjelman käyttöön. Ohjausajan asiakas voi varata puhelimitse, sähköpostitse, lomakkeella tai käydessään kirjastossa. Palvelusta on kerrottu myös niille asiakkaille, jotka haluavat teettää tiedonhaun ja tällöin ohjauksessa käynyt asiakas on usein rohkaistunut yrittämään omatoimista tiedonhakua. Asiakkaalla on mahdollisuus tarvittaessa tilata lisää henkilökohtaista ohjausta, joka on maksullista.

Yliopiston asiakkaista valtaosa on opiskelijoita, lähinnä hoitotieteen tai kansanterveystieteen kandityön tai gradun tekijöitä, jonkin verran on myös jatko-opiskelijoita ja tutkijoita. Ohjaukseen tulevat opiskelijat ovat käyneet jo kirjaston tiedonhankinnan kursseja, mutta he haluavat ohjauksessa keskustella nimenomaan oman opinnäytetyönsä aiheen tiedonhausta. Opiskelijaa pyydetään ennen ohjausta kokeilemaan tiedonhakuja omasta aiheestaan eri tietokannoissa, jotta hänellä olisi tuntuma, miten aihe toimii niissä. Sairaalan asiakkaat puolestaan ovat pääsääntöisesti lääkäreitä ja tutkijoita, jotka tarvitsevat usein tietoa koko tiedonhankinnan prosessista (Nelli, tietokannat, e-lehdet ja -kirjat, uutuusseuranta, Refworks). Henkilökohtaiseen ohjaukseen voi osallistua samanaikaisesti useampikin henkilö, esim. yhdessä opinnäytetyötä tai tutkimusta tekevät.

Ohjauksen sisältö rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun opiskelija on kokeilut tiedonhakua aiheestaan jo ennen ohjausta, ehtii tunnissa yleensä rakentaa hakua kotimaisissa ja parissa keskeisessä ulkomaisessa tietokannassa (ulkomaisissa tietokannoissa luodaan myös tilit asiakkaalle) sekä antaa samalla asiakkaalle vinkkejä monipuolisempiin hakuihin. Asiakkaille, jotka eivät ole käyttäneet tietokantoja pitkään aikaan, tunti ei välttämättä riitä tarpeellisten asioiden läpikäymiseen ja tiedonhakuihin. Niinpä he kysyvätkin lisäohjeita puhelimitse tai sähköpostitse. Asiakkaat kertovat usein tarvitsevansa rohkaisua hakujen tekemiseen ja luottamusta omiin tiedonhakutaitoihinsa. Palautteissa asiakkaat ovat kertoneet ohjauksen olleen erittäin hyödyllinen, he ovat oppineet uutta, saaneet tukea omalle toiminnalleen sekä luottavat ohjauksen jälkeen enemmän omiin kykyihinsä.

Palvelua käytettiin jo vuonna 2009 runsaasti. Yliopistolaisia oli 47 ja Taysilaisia 56 henkilöä (yht. 103). Vuonna 2010 käyttö lisääntyi yliopistolaisten piirissä jo niin, että yliopistolaisia oli 67 ja Taysin henkilökuntaa 34 (yht. 101). Tuntimäärä lisääntyi 72:sta 98:aan.

Ohjaajalle henkilökohtainen opastus on mielekästä, koska hän voi keskittyä yhteen aiheeseen ja asiakas on motivoitunut ja halukas oppimaan. Jokainen ohjaustilanne on omanlaisensa ja ohjaajallakin on tilaisuus oppia uutta sekä aiheista että tiedonhaun prosessista asiakkaan näkökulmasta. Palvelusta on tullut hyvin kysyttyä Tertiossa. ”Vierihoidossa” käykin asiakkaita kiireisimpinä aikoina useampi viikossa ja huippu saavutettiin viime vuonna viikolla 45, jolloin kävi kymmenen opiskelijaa.

Teksti: Maritta Tuhkio
Kuva: Mervi Ahola

Sosiaalinen media kiinnostaa kirjastolaisia

Mervi Ahola ja Marko Rinne pitivät 21.10. STKS:n Kehitä ja päivitä sosiaalisen median taitojasi -seminaarissa esityksen Sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä Tampereen yliopsiton kirjastossa.

Kaikki seminaarin esitykset löytyvät STKS:n koulutusmateriaalisivulta.

Seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Uusia ideoita ja innostuksen aiheitakin syntyi, niin kuin seminaareissa kuuluukin syntyä. Yllättävää oli, että asiat, jotka askarruttavat sosiaalisen median käytössä, ovat yhtäläiset niin yleisissä kuin myös erikois- ja yliopistokirjastoissa. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä ja esitykset herättivät vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua. Sosiaalisen median koulutuksille on selvästi tarvetta kirjastoissa.

– Mervi Ahola

Tiedonhaun ja -hallinnan ankkurit Tertiossa

[slideshare id=5470301&doc=nelli-101018001915-phpapp02]

Opetusteknologiakeskuksen (OTK) ja Tampereen yliopiston kirjaston yhteistyönä järjestämä Tiedonhaun ja -hallinnan ankkurit tutkijoille ja opettajille opetuksen ensimmäinen päivä järjesttiin Tertiossa 18.10. Päivän pääteemoina olivat Nelli-portaalin palvelut lähinnä lääke- ja lähitieteiden alalla, omaNellin rakentaminen ja sen hyödyt tutkimustyössä. Pikaisesti käytiin myös läpi uutuusseurantamahdollisuuksia terveystieteissä sekä RSS-syötteiden tilaamista ja lukemista Google Readerilla.

Päivän toinen puolisko käytettiin opettelemalla RefWorks-tiedonhallintaohjelman käyttöä. Paikalla oli 12 aktiivista ja innokasta tutkijaa ja opettajaa. Ilmoittautuneita oli yli 20 mutta aika ei sitten sopinutkaan kaikille.

Opetusteknologiakeskuksesta Pasi Kytöharju tuli pitämään toisena koulutuspäivänä koulutusta tekstinkäsittelyohjelma Word 2007:stä ja erityisesti sen tyylimäärittelyistä. Opetus on sama kuin aiemmin Linnassa pidetty kurssi.

Opetusteknologiakeskuksen Ohjeet-sivulla on erinomainen kooste mm. käsitellyistä Word-ohjeista.

Lisää hyviä Word 2007 -ohjeita:
Itä-Suomen yliopiston laaja Word-ohje
Jyväskylän yliopiston Word-ohje
Englanninkielinen yleisopas (Florida Gulf Coast University)

– Mervi Ahola