Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna 2014 tapasimme kollegoitamme Roomassa ja Helsingissä.

Yhteistyön pohdintaa Roomassa ja Helsingissä

Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-konferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Konferenssin tunnuslauseella ”Divided we fall, united we inform”  viestitettiin yhteistyön merkityksestä ammattikunnassamme. Konferenssin esitykset liittyivät kuuteen teemaan: tekninen kehitys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, potilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.

Esitysten aiheissa käsiteltiin mm. kirjastoammattilaisten muuttuvaa toimintaympäristöä ja ammattirooleja, tiedon jakamista asiakkaille, lääketieteen tiedonhaun opetuksen tehoa, e-oppimisen ja lähiopetuksen sulauttamista ja biblioterapiaa.

Konferenssin avajaispäivänä Maria Cassella johdatti puheessaan pohtimaan kirjastonhoitajien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti hän mainitsi tiedon luonteen muuttumisen digitaalisen aineiston myötä, tieteellisen viestinnän uudet toimijat sekä yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille. Nämä muutokset toimintaympäristössä merkitsevät kirjastoammattilaisille uusia taitovaatimuksia ja uusia ammattirooleja. Rooman matkaraporttimme on luettavissa Signum-lehdessä (4/2014).

BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) Helsingissä marraskuussa pidetyssä seminaarissa teemana oli ”Yhteistyöstä voimaa”. Seminaarin esitykset käsittelivät mm. avoimen tiedonhaun klinikan merkitystä opinnäytetyön tiedonhaussa, julkaisujen näkyvyyteen liittyviä palveluita Terveystieteiden keskuskirjastossa (Terkko), kirjastoammattilaisten yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kuinka käsitekarttasovellus tukee yhteistä ajattelua ja flipped classroom -menetelmää tiedonhaun opetuksessa. Työpajassa pohdimme, miten tiedon jakaminen edistää oppimista kirjastoammattilaisten keskuudessa. Seminaarissa etsittiin ratkaisuja käytännön työssä esiin tuleviin ongelmiin ja hyviä käytänteitä. Monet esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin.

kirjaston Informaatikot ovat käytettävissäsi

Tilaa informaatikko -posteriSekä Roomassa että Helsingissä esittelimme posteriamme Tampereen yliopiston kirjaston Tilaa informaatikko -palvelusta. Tilaa informaatikko -palvelu tarjoaa henkilökohtaista ohjausta tiedonhaun ongelmissa yliopistomme opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle.

Olimme kiinnostuneita tutkimaan, ketkä Terveystieteiden osastokirjaston asiakkaista käyttävät palvelua, millaisissa ongelmissa he kääntyvät puoleemme ja millaista hyötyä he kokevat saaneensa. Posteria varten analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyttäjätilastoja, asiakkaiden tilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä asiakkailta kerätyn kyselyaineiston tuloksia.

Palvelua käyttivät eniten hoitotieteen kandi- ja graduvaiheen opiskelijat sekä väitöskirjan tekijät. Toiselle sijalle ylti yliopistollisen sairaalan henkilökunta. Tutkijoiden osuus oli melko pieni.

Henkilökohtainen ohjaus edellyttää informaatikolta tietokantojen teknisten ominaisuuksien tuntemista, asiakkaan aiheen käsitteellistämistä ja kääntämistä tietokannan kielelle, vuorovaikutustaitoja sekä pedagogista osaamista.

Päädyimme siihen, että informaatikko on nykyään ikään kuin ”personal trainer”, joka auttaa asiakasta navigoimaan informaatiotulvan viidakossa ja antaa usein samalla henkistä tukea. Haasteena on erityisesti tutkijoiden koukuttaminen palveluun.

Artikkelimme Book-an-information-specialist-service: supporting researchers’ and future researchers’ information skills on luettavissa konferenssin sivuilla.

Asiakkaiden ajatukset palvelun kehittämiseksi ovat tervetulleita! Tervetuloa tapaamaan informaatikkoa!

Teksti: Informaatikot Maritta Tuhkio ja Saila Huuskonen, Terveystieteiden osastokirjasto Tertio

Kirjaston Tutkijapalvelut-sivu helpottaa tutkijan arkea

Kirjaston Tutkijapalvelut-sivun kuvakaappaus. Klikkaa kuvaa, niin sivu avautuu.

Kirjasto on nyt tehnyt tutkijoille helpoksi ja tehokkaaksi reitin tärkeimpiin kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Kirjaston Tutkijapalvelut-sivu, tutkijan hot-lista, kokoaa yhteen tutkimuksen teon kannalta hyödylliset linkit selkeästi ja tiiviisti ryhmiteltyinä.

Ankkuroidu e-aineistojen äärelle, ota omaksi vinkit uutuusseurantaan, löydä ohjeistusta julkaisemiseen tai hanki tietoa yhä tärkeämmiksi tulevista tutkimuksen arviointi-indikaattoreista. Linkkien kautta löytyy myös vastauksia yleisimpiin e-aineistojen käyttäjien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Käytännön asioita sujuvoittavat kirjaston palveluihin liittyvät tilauslomakkeet ja tiedonhankinnan koulutusten ajankohdat ilmoittautumisineen. Ja olethan mukana nostamassa oman ja yliopistosi tutkimuksen profiilia: Tutkijapalvelut-sivulta pääset kätevästi eteenpäin rinnakkaistallentamiseen liittyvissä asioissa.  Jos tutkimuksen teossa on meneillään suvantovaihe, voit myös napata käytännön vinkkejä tutkimuksen vauhdittamiseen.

Tutkijapalvelut-sivun sisältö:

E-aineistot ja uutuusseuranta

Vinkkasiko kollega RefWorksista, koetko e-lehtien käytössä ongelmia, etsitkö tehokasta tapaa seurata oman alasi julkaisuja tai haluatko vilkaista sinulle keskeisen tietokannan hakuopasta; täältä löydät lisätietoa!

Arvioiminen
Impaktiluku, h-indeksi, SJR, SNIP, Scopus, Web of Science ym.; tutustu tutkimuksen arvioinnin moninaiseen maailmaan ja hae lisätietoa esim. Measuring your research impact (Dublin Institute of Technology, Dublin City University, National University of Ireland and University College Dublin – MyRI Team)

Julkaisupalvelut
Linkit mm. väitöskirjan julkaisemiseen, rinnakkaistallentamiseen ja SoleCrisiin. Tätä kautta voit myös astua sisään verkkokirjakauppa Granumiin.

Tiedonhankinnan koulutus ja ohjaus
Tsekkaa kirjaston ajankohtaiset tiedonhankinnan koulutukset ja muu tuki henkilökohtaiseen tiedonhankintaan

Lomakkeita ja yhteystietoja

Tätä kautta saat näppärästi ja nopeasti eteenpäin kaukopalvelutilaukset, Tilaa informaatikko –ajanvaraukset ym.

Muita hyödyllisiä sivuja
Esim. Tips for writing scientific journal articles (pdf) tai Oulun yliopiston tutkimuksen tuki -sivusto

Etäkäytössä Tutkijapalvelut-sivulle kannattaa mennä Nellistä, kohdasta LINKKEJÄ.Kirjaston sivulta Tutkijapalvelut löytyvät sivun vasemmasta palkista kohdasta Palvelut.

Teksti ja kuva: Paula Nissilä ja Mervi Ahola

Kirjasto tarjoaa enemmän e-aineistoja kuin tiedetään

Tieto tutkijan työpöydälle -käyttäjäkyselyn avoimissa vastauksissa tulee tutkijoilta, riippumatta tieteenalasta, hyvinkin samanlaisia kommentteja, huomioita, pohdintoja ja kysymyksiä koskien e-aineistoja.  Suurin osa kysymyksistä koskee aineistojen saatavuutta: miksi kaikkien alojen kaikki aineistot eivät ole e-muodossa, miksi jotkut yksittäiset lehdet eivät päästä uusimpaan aineistoon, miksi e-lehtien vanhempia aineistoja ei ole käytettävissä, miksi kirjaston e-kirjat eivät käy Kindleen, miksi kotimaista aineistoa ei ole yms.

Pyrimme tällä kirjoituksella vastaamaan ainakin muutamiin eniten mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lopuksi annamme linkkilistan, joka toivottavasti auttaa avaamaan muutaman solmun.


E-kirjat

Tampereen yliopiston kirjastolla on Nelli-portaalin kautta tarjolla yli 300 000 e-kirjaa. Vaikka e-aineistotarjonta lisääntyykin koko ajan, kaikki aineisto ei suinkaan ole vielä saatavana e-muodossa, kotimainen (tai muun kuin englanninkielinen) aineisto ei varsinkaan. Kotimaisia e-kirjoja on kyllä joitain saatavana, mutta useimmiten kustantajat myyvät niitä vain yksityiseen käyttöön. Yliopistolisenssit eivät ole lainkaan mahdollisia. E-kirjoja myydään yksittäin samalla tavalla kuin painettuja kirjoja (esim. Ellibs välittäjänä, Gaudeamus kustantajana). Ulkomaisista välittäjistä Amazonkin myy e-kirjoja vain yksittäisille käyttäjille luettavaksi omille kirjoilleen kehitetylle Kindle-kirjalukijalle eikä siis kirjastoille, joiden kirjat ovat ensisijaisesti verkon kautta luettavia. Toki yhä useammat e-kirjapaketit tarjovat myös omalle kannettavalle ja joillekin lukijalaitteille lataamisen.

Mielestäni kirjaston elektronisia aineistoja on kehitetty merkittävästi viimeisen 4 vuoden aikana, toivottavasti sama jatkuu edelleen.

Ongelmana on myös se, että e-kirja usein ilmestyy myöhemmin kuin painettu kirja, sillä kustantajat haluavat ensin voiton painetusta kirjasta. E-kirjojen kasvua voi hahmottaa vaikka kurssikirjojen e-versioiden kasvua seuratessa. Vuonna 2006 opintovaatimuksissa voimassa olevista nimekkeistä oli saatavana myös e-kirjoina 4,3%. Tämän vuoden syksyllä e-kirjojen luku oli 13,2%.

On kysytty myös, miksei e-kirjaa voi lainata toisen yliopiston kirjastosta kuten painettua kirjaa. Vastaus on yksinkertainen: e-kirja ja e-lehti on lisensoitu vain tilaajainstituution käyttöön ja sen hinta määräytyy instituution suuruuden mukaan.  Lisenssiehdot määrittävät tarkasti e-aineistojen käytön; ne ovat vain tilaavan instituution henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä eivätkä lainattavissa muualle.


Tampereen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma on mittava

Kirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä yli 340 000 e-kirjaa. Osa kirjoista on ostettu valmiina paketteina, kuten Ebrary  (sisältää yli 70 000 e-kirjaa) ECCO (sisältää englanninkielisiä teoksia 1700-luvulta digitoituina kokoteksteinä, n. 150 000 e-kirjaa) ja EEBO (sisältää englantilaisia kirjoja vuosilta 1473-1700 digitoituna kokotekstinä, yli 100 000 teosta). Kirjasto tilaa myös yksittäisiä e-kirjoja useammankin välittäjän kautta, esim. Dawsonera (vaatii kirjautumisen), eBooks onEbscoHost, MyiLibrary ja Taylor & Francis.

Kurssikirjoista tilataan aina myös e-versio, jos sellainen on saatavissa, mutta yleiskokoelmaan kirjat tilataan pääasiassa painettuna, jos asiakas ei erityisesti toivo kirjaa e-muodossa. Hankintaehdotuksissa siis voi mainita, että haluaa kirjan mieluiten e-muodossa, jolloin tarkistamme, onko se saatavana. Kirjaston sivulta vasemmasta palkista kohdasta lomakkeet, löytyy sekä kurssikirjojen hankintaesityslomake että muun kirjallisuuden hankintaesityslomake.

Käsikirjoja e-kirjoina englanninkielellä löytyy melko hyvin ja pääasiassa nykyään kaikki käsikirjat tilataankin e-muodossa, jos sellainen on saatavissa. E-käsikirjat on koottu Nelliin E-Käsikirjasto-linkin alle. Sieltä löytyy tällä hetkellä yli 700 hakuteosta ja käsikirjatyyppistä teosta sekä sanakirjoja ja menetelmäoppaita.


E-kirjojen käyttö koetaan usein hankalaksi

E-kirjojen käyttöliittymät koetaan usein hankaliksi. Valitettavasti kirjasto ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan e-aineiston käyttöliittymiin ja ne ovatkin erilaisia kustantajista riippuen. Käyttöliittymien välittäjät ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan lukuohjelmia.

Kirjastomme käytössä olevan Ebraryn kirjakokoelma on varsin hyvä, mutta palvelun käyttöliittymä on ongelmallinen. Teksti on todella vaikea suurentaa luettavan suuruiseksi ilman että sitä tarvitsisi vierittää, joten lukeminen on hankalaa. Yhteys Ebraryyn myös katkeilee, jolloin teoksen seuraava sivu ei olekaan saatavilla. Myös hakuominaisuus on huono – tulokset jäävät piiloon.    Mahdottomuus siirtää aineistoja omistamaani e-lukulaitteeseen (Kindle) turhauttaa.

E-kirjojen lataaminen omalle koneelle

Uusi palvelu, joka nyt löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdolllisuus ladata e-kirjoja omalle kannettavalle (tai tietyille lukulaitteille). Kirjoja voi latauksen jälkeen lukea palvelusta riippuen 3 tai 14 päivää tai ne saa pysyvästi kannettavalleen ilman internetyhteyttä. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Ebraryn, Dawsoneran, eBooks onEbscoHostin sekä Thiemen  kirjoissa, jotka saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta. Katso latausohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta.


E-lehtikokoelma on iso muttei silti aina riittävä

Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tällä hetkellä pääsyn yli 33 000 e-lehteen. Englanninkieliset lehdet ovat nykyisin hyvin saatavissa e-muodossa, mutta muunkieliset, erityisesti suomenkieliset, eivät vielä ole kattavasti saatavissa e-muodossa. Esimerkiksi paljon kysytyt Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö eivät ole kirjaston e-lehtikokokoelmassa siksi, että niitä ei ole vielä olemassa e-versioina.

Useimpien e-lehtipakettien saatavuus alkaa vuosista 1995-1997. Vaikka joistakin lehtipaketeista on saatavissa myös lehtien vanhempia vuosikertoja sisältävä arkistotietokanta, se on maksullinen ja yleensä kallis paketti.  Kirjaston täytyy kustannussyistä valita, tilatako uusia aineistoja, jotka yleensä ovat relevantteja ja käytetyimpiä vai vanhempaa aineistoa, joka on harvemmin käytettyä. Kannattaa kuitenkin vanhempaa aineistoa tarvitessaan tarkistaa Tamcatista, löytyykö meiltä lehtien vanhempia vuosikertoja painettuina, usein löytyy. Jos lehteä ei  löydy, artikkelit voi tilata kaukopalvelumme  kautta.

Monista julkaisuista puuttuvat kuluvan vuoden  ja toisaalta vanha aineisto.

Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa todetaan, että suuri osa aineistohankinnoista tehdään asiakkaiden tekemien hankintaehdotusten perusteella ja, että kirjasto hankkii kokoelmiinsa ensisijaisesti uutta kirjallisuutta.

Tutkijat ovat myös tyytyväisiä e-lehtien saatavuuteen:

Joskus harvoin mielenkiintoinen juttu on julkaistu vähemmän prominentissa lehdessä, josta ei löydy kirjaston e-lehtikokoelmista. Näin kuitenkin käy varsin harvoin, eikä ole mikään ongelma ollut.

Miksi joskus ei pääse uusimpiin lehtiin?

Kaipaan alan johtavia kansainvälisiä journaaleja ilman vuoden viivettä.

Useita tutkijoita harmittava embargo (uusin aineisto ei ole kokotekstinä käytettävissä) on meillä voimassa oikeastaan vain Ebscon lehtitietokannoissa. Embargohan on kustantajan sopimukseen määrittämä ajanjakso, jonka aikana kustantaja ei anna julkaisua verkkoon. Ebscon tietokannat ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin muut e-lehtitietokannat, kyse on siis puhtaasti kustannuksista. Kaikkea ei voi hankkia.

Jotkut kustantajat avaavat arkistonsa vuoden embargon jälkeen vapaasti kaikkien käyttöön. Tällöin on kyse lehdistä, joita kirjasto ei tilaa mutta laittaa ne kuitenkin käyttöön Nellin kautta, koska siten vanhemmat vuosikerrat löytyvät ja hyödyntävät tutkijaa.

Usein lehti on hankittu tai se on saatavilla useasta eri lehtipaketista. Erityisesti johtavat kansainväliset lehdet hankitaan aina myös suoraan kustantajilta vaikka ne olisivatkin Ebscon kautta saatavissa embargo-lehtinä. Lehtipaketit ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä, joten Ebscohost on ensimmäisenä tarjolla. Kannattaa siis aina katsoa, onko lehti saatavissa myös muuta kautta, sillä kustantajien, kuten Wileyn tai ScienceDirectin kautta lehden uusinkin aineisto on saatavissa. Lisäksi joidenkin lehtien saatavuusvuodet vaihtelevat paketeissa, esim. kustantajavaihdosten vuoksi, aina siis kannattaa tarkistaa SFX-laatikossa olevat lehden saatavuustiedot.

Harmillista on myös, että joitain lehtiä eivät tutkijat ole löytäneet lainkaan, vaikka lehdet on meille hankittu ja Nellin kautta löydettävissä.  Lehti kannattaa aina hakea Nellin lehtihausta lehden nimeen sisältyvillä sanoilla tai sanan osilla ja klikkaamalla hakulaatikon alta ”sisältää”.

Katso myös  verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ.

Pääosin elektroniset julkaisut (sekä lehdet että kirjat) ovat olleet yliopiston kirjaston kautta hyvin saatavilla.

Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan

Kyselyssä tuli esiin, että tutkijat ehdottivat tilattavaksi myös sellaisia e-lehtiä, jotka jo ovat yliopistolaisten käytettävissä. Tässä on kirjastolla edelleen haasteita: miten saattaa tiedon tarvitsija ja laadukkaat tietoaineistot yhteen. Näihin haasteisiin kirjasto etsii jatkuvasti ratkaisuja.

Uusista aineistoista, sekä yleisesti e-aineistoihin liittyvistä asioista, tiedotetaan Ajankohtaista elektronisista aineistoista ja koekäytöt -sivulla  sekä e-tiedotusTwitterissä. Lisäksi osastokirjastojen omilla sivuilla ja esim. Tertion Facebook-sivulla on aineistoa koskevia tiedotuksia. Kirjasto on tehnyt lisäksi runsaasti erilaisia oppaita sekä tarjoaa ilmaista omaa informaatikkoa, joka auttaa löytämään tien tiedon lähteille: katso lisää Tilaa-informaatikko -palvelusta. Yksin ei siis tarvitse jäädä pähkimään e-aineistoja koskevia ongelmia, vaan aina kannattaa kysyä kirjastosta.


Kaukopalvelu auttaa, jos kokoelmat eivät kata tarvetta

Jos kirjaston kokoelmista ei löydä haluamaansa, kaukopalvelu tilaa aineiston käyttöön muualta. Missään tapauksessa ei siis tarvitse maksaa kustantajille  heidän kalliita maksujaan vaan kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. Kirjastolla on omat kanavat, joita pitkin selviää paljon halvemmalla.

Kaikkea ei aina ole saatavana, mutta ne saa kätevästi kaukopalvelun kautta.

Onneksi löytyy myös tyytyväisiä asiakkaita

Avovastauksia tuli todella paljon: purettuna niitä tuli yli 20 A4-arkillista. Vaikka paljon oli asioita, jotka tutkijoita askarruttivat, oli kirjasto saanut myös hyvää palautetta. Kiitos kaikille vastaajille. Otamme kehitysehdotukset työpöydälle, korjaamme korjattavissa olevat asiat ja kiitämme kiitoksista.

Yleisesti olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen miten e-aineistojen saatavuus on lisääntynyt ja siten helpottanut suuresti mm. etätyöskentelyä.

No problems at all.

Nelli on toiminut hyvin, enkä ole enää kokenut etäkirjautumisessakaan ongelmia.

Olen tyytyväinen kirjastosta saatuun henkilökohtaiseen palveluun.

On ihana saada Nelli-haulla maailman tieto omalle työpöydälle ja kotikoneelle.


Linkkejä

Aniita Ahlholm-Kannisto ja Mervi Ahola


Tilaa informaatikko –palvelu Tertiossa

Pia Seppänen Maritta Tuhkion vierihoidossa.

Tertiossa aloitettiin Tilaa informaatikko –palvelu jo vuonna 2009. Palvelu sai alkunsa yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan asiakkaiden tarpeista, koska haluttiin tehostaa henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta. Toki ohjausta oli annettu tietopalvelussa ennenkin, mutta nyt se paketoitiin Tilaa informaatikko -palveluksi.

Aiemman kokemuksen perusteella oli tiedossa, että yliopiston asiakkaista lähinnä opiskelijoilla, mutta myös yksittäisillä tutkijoilla oli tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen. Sairaalan klinikoiden henkilökunnalle oli järjestetty kirjastoinfoja, mutta koska kaikki eivät niihin päässeet yhtä aikaa osallistumaan eikä aikaa ollut riittävästi kunkin osallistujan tiedonhaun tarpeisiin, päätettiin heille tarjota yksilöllistä ohjausta. Yliopiston ja sairaalan asiakkaille kerrottiin mahdollisuudesta saada henkilökohtaista ohjausta omaan tiedonhaun aiheeseensa liittyen. Palvelu saavutti suuren suosion ja vuonna 2010 se vakiintui ja sitä markkinoitiin aktiivisesti opetustilaisuuksissa ja Tertion sivuilla.

Ohjausta voi saada ilmaiseksi tunnin ajan ja ohjauksen sisällöstä sovitaan informaatikon tai tietoasiantuntijan kanssa. Tietokantojen lisäksi annetaan ohjausta myös Nellin, E-lehtien ja -kirjojen sekä Refworks-viitteidenhallintaohjelman käyttöön. Ohjausajan asiakas voi varata puhelimitse, sähköpostitse, lomakkeella tai käydessään kirjastossa. Palvelusta on kerrottu myös niille asiakkaille, jotka haluavat teettää tiedonhaun ja tällöin ohjauksessa käynyt asiakas on usein rohkaistunut yrittämään omatoimista tiedonhakua. Asiakkaalla on mahdollisuus tarvittaessa tilata lisää henkilökohtaista ohjausta, joka on maksullista.

Yliopiston asiakkaista valtaosa on opiskelijoita, lähinnä hoitotieteen tai kansanterveystieteen kandityön tai gradun tekijöitä, jonkin verran on myös jatko-opiskelijoita ja tutkijoita. Ohjaukseen tulevat opiskelijat ovat käyneet jo kirjaston tiedonhankinnan kursseja, mutta he haluavat ohjauksessa keskustella nimenomaan oman opinnäytetyönsä aiheen tiedonhausta. Opiskelijaa pyydetään ennen ohjausta kokeilemaan tiedonhakuja omasta aiheestaan eri tietokannoissa, jotta hänellä olisi tuntuma, miten aihe toimii niissä. Sairaalan asiakkaat puolestaan ovat pääsääntöisesti lääkäreitä ja tutkijoita, jotka tarvitsevat usein tietoa koko tiedonhankinnan prosessista (Nelli, tietokannat, e-lehdet ja -kirjat, uutuusseuranta, Refworks). Henkilökohtaiseen ohjaukseen voi osallistua samanaikaisesti useampikin henkilö, esim. yhdessä opinnäytetyötä tai tutkimusta tekevät.

Ohjauksen sisältö rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun opiskelija on kokeilut tiedonhakua aiheestaan jo ennen ohjausta, ehtii tunnissa yleensä rakentaa hakua kotimaisissa ja parissa keskeisessä ulkomaisessa tietokannassa (ulkomaisissa tietokannoissa luodaan myös tilit asiakkaalle) sekä antaa samalla asiakkaalle vinkkejä monipuolisempiin hakuihin. Asiakkaille, jotka eivät ole käyttäneet tietokantoja pitkään aikaan, tunti ei välttämättä riitä tarpeellisten asioiden läpikäymiseen ja tiedonhakuihin. Niinpä he kysyvätkin lisäohjeita puhelimitse tai sähköpostitse. Asiakkaat kertovat usein tarvitsevansa rohkaisua hakujen tekemiseen ja luottamusta omiin tiedonhakutaitoihinsa. Palautteissa asiakkaat ovat kertoneet ohjauksen olleen erittäin hyödyllinen, he ovat oppineet uutta, saaneet tukea omalle toiminnalleen sekä luottavat ohjauksen jälkeen enemmän omiin kykyihinsä.

Palvelua käytettiin jo vuonna 2009 runsaasti. Yliopistolaisia oli 47 ja Taysilaisia 56 henkilöä (yht. 103). Vuonna 2010 käyttö lisääntyi yliopistolaisten piirissä jo niin, että yliopistolaisia oli 67 ja Taysin henkilökuntaa 34 (yht. 101). Tuntimäärä lisääntyi 72:sta 98:aan.

Ohjaajalle henkilökohtainen opastus on mielekästä, koska hän voi keskittyä yhteen aiheeseen ja asiakas on motivoitunut ja halukas oppimaan. Jokainen ohjaustilanne on omanlaisensa ja ohjaajallakin on tilaisuus oppia uutta sekä aiheista että tiedonhaun prosessista asiakkaan näkökulmasta. Palvelusta on tullut hyvin kysyttyä Tertiossa. ”Vierihoidossa” käykin asiakkaita kiireisimpinä aikoina useampi viikossa ja huippu saavutettiin viime vuonna viikolla 45, jolloin kävi kymmenen opiskelijaa.

Teksti: Maritta Tuhkio
Kuva: Mervi Ahola