Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna 2014 tapasimme kollegoitamme Roomassa ja Helsingissä.

Yhteistyön pohdintaa Roomassa ja Helsingissä

Kansainvälinen terveystieteiden alan kirjasto- ja tietoammattilaisten EAHIL-konferenssi (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin Roomassa 11.6.-13.6.2014. Konferenssin tunnuslauseella ”Divided we fall, united we inform”  viestitettiin yhteistyön merkityksestä ammattikunnassamme. Konferenssin esitykset liittyivät kuuteen teemaan: tekninen kehitys ja sen tuomat haasteet kirjastoammattilaisille, tutkimuksen tuki, taloudelliset reunaehdot, potilasinformaatio, bibliometriikka ja semantiikka.

Esitysten aiheissa käsiteltiin mm. kirjastoammattilaisten muuttuvaa toimintaympäristöä ja ammattirooleja, tiedon jakamista asiakkaille, lääketieteen tiedonhaun opetuksen tehoa, e-oppimisen ja lähiopetuksen sulauttamista ja biblioterapiaa.

Konferenssin avajaispäivänä Maria Cassella johdatti puheessaan pohtimaan kirjastonhoitajien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti hän mainitsi tiedon luonteen muuttumisen digitaalisen aineiston myötä, tieteellisen viestinnän uudet toimijat sekä yhteiskunnan asettamat odotukset ja paineet kirjastoille. Nämä muutokset toimintaympäristössä merkitsevät kirjastoammattilaisille uusia taitovaatimuksia ja uusia ammattirooleja. Rooman matkaraporttimme on luettavissa Signum-lehdessä (4/2014).

BMF:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry) Helsingissä marraskuussa pidetyssä seminaarissa teemana oli ”Yhteistyöstä voimaa”. Seminaarin esitykset käsittelivät mm. avoimen tiedonhaun klinikan merkitystä opinnäytetyön tiedonhaussa, julkaisujen näkyvyyteen liittyviä palveluita Terveystieteiden keskuskirjastossa (Terkko), kirjastoammattilaisten yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kuinka käsitekarttasovellus tukee yhteistä ajattelua ja flipped classroom -menetelmää tiedonhaun opetuksessa. Työpajassa pohdimme, miten tiedon jakaminen edistää oppimista kirjastoammattilaisten keskuudessa. Seminaarissa etsittiin ratkaisuja käytännön työssä esiin tuleviin ongelmiin ja hyviä käytänteitä. Monet esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka olisi jatkunut pitempäänkin.

kirjaston Informaatikot ovat käytettävissäsi

Tilaa informaatikko -posteriSekä Roomassa että Helsingissä esittelimme posteriamme Tampereen yliopiston kirjaston Tilaa informaatikko -palvelusta. Tilaa informaatikko -palvelu tarjoaa henkilökohtaista ohjausta tiedonhaun ongelmissa yliopistomme opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle.

Olimme kiinnostuneita tutkimaan, ketkä Terveystieteiden osastokirjaston asiakkaista käyttävät palvelua, millaisissa ongelmissa he kääntyvät puoleemme ja millaista hyötyä he kokevat saaneensa. Posteria varten analysoimme Tilaa informaatikko -palvelun käyttäjätilastoja, asiakkaiden tilauksia ja niihin liittyviä sähköposteja sekä asiakkailta kerätyn kyselyaineiston tuloksia.

Palvelua käyttivät eniten hoitotieteen kandi- ja graduvaiheen opiskelijat sekä väitöskirjan tekijät. Toiselle sijalle ylti yliopistollisen sairaalan henkilökunta. Tutkijoiden osuus oli melko pieni.

Henkilökohtainen ohjaus edellyttää informaatikolta tietokantojen teknisten ominaisuuksien tuntemista, asiakkaan aiheen käsitteellistämistä ja kääntämistä tietokannan kielelle, vuorovaikutustaitoja sekä pedagogista osaamista.

Päädyimme siihen, että informaatikko on nykyään ikään kuin ”personal trainer”, joka auttaa asiakasta navigoimaan informaatiotulvan viidakossa ja antaa usein samalla henkistä tukea. Haasteena on erityisesti tutkijoiden koukuttaminen palveluun.

Artikkelimme Book-an-information-specialist-service: supporting researchers’ and future researchers’ information skills on luettavissa konferenssin sivuilla.

Asiakkaiden ajatukset palvelun kehittämiseksi ovat tervetulleita! Tervetuloa tapaamaan informaatikkoa!

Teksti: Informaatikot Maritta Tuhkio ja Saila Huuskonen, Terveystieteiden osastokirjasto Tertio

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää.

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää.

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää kaikkia e-kirjatietoiskuissa käyneitä ja e-kirjatapahtumiin osallistuneita asiakkaita sekä projektin eri vaiheissa touhunneita työtovereita. Te mahdollistitte tiimimme IFLA-posterin ja projektin onnistumisen. Posterin teko ja koko projekti, joka ei tähän päättynyt vaan jatkuu ja toivottavasti jalostuu, muistutti tiimille jälleen kerran, että yhteistyössä on ilo ja voima.

Tiesithän, että jos e-kirja-asiat askarruttavat, niin E-kirjaklinikalta voit varata ajan. Yhdessä pohtiminen on antoisampaa kuin yksin pähkiminen.

Palaamme kansainväliseen IFLA-konferenssiin vielä kanavillamme. RSS-syötteellä on näppärä seurata blogia ja syksyllä ilmestyvää verkkolehteämme Bulletiinia.

Paula, Outi, Mervi, Aniita, Saija ja Heli

Tampere University Press Helsingin Kirjamessuilla

TUP on tavannut pitää tuotantoaan esillä ainakin Helsingin kirjamessuilla. Ajoittain on käyty myös Turussa, joskus Frankfurtissakin yhteisosastolla ja osallistuttu kotikaupungin kirjatapahtumiin. Tänä vuonna henkilövaihdosten takia yhtä messukertaa enempää ei ajateltukaan, mutta kaksi päivystäjää ja vuorottaja saatiin töihin päivää kohden.

Uuden ma. kustannuspäällikön tunnelmat?

Messujen tohina on aina inspiroivaa. Julkaisuala on tiettävästi kriisissä, mutta sen pääsee unohtamaan, kun väkeä virtaa, virtaa, virtaa, kassit keikkuvat, haastatteluja kuulutetaan, tutut moikkailevat.

Helsingin kirjamessut 2013

Itse joutui miettimään, oliko ständimme liian vaatimaton suhteessa vaikkapa vastapäisen Kariston neliöihin, kuvakirjoihin ja korkeisiin kirjapinoihin? Vai pikemminkin, tarjoammeko akateemisen sivistyneen vaihtoehdon?  Osaston voisi  sisustaa niinkin, että sinne voi pujahtaa hälinästä pieneen suvantoon, tiedon maailmaan. Nimekkeitä ehkä aiempaa enemmän, mutta myös TamPubin ja Ellibs-kirjakaupan sähköisiä vaihtoehtoja pidettäisiin esillä vahvasti.

Oli meilläkin näyttävyyttä värikkäin päällyksin, mutta veimme myös tuoreita näytteitä yhdenmukaisiin Acta-kansiin puetuista väitöskirjoista. Kaikkia paikalle tuotuja kirjoja ei edes unelmoitu myytävän monin kappalein, mutta ne kertoivat, mitä tutkimuksessa tehdään. Huomasimme, että Aikalainen on hyvä lisä jakomateriaaleihin. Joku yleisesitekin voisi olla paikallaan, sillä jokunen nuori ajatteli kirjojen ohella opiskelupaikkaa.

Usein he, jotka tutkailivat kirjoja pidempään ja ryhtyivät mielellään juttusille, olivat Tampereen yliopiston (entisiä) työntekijöitä tai kasvatteja. Yksi oli suorittanut koko tutkintonsa Yhteiskunnallisen korkeakoulun aikaan Helsingissä ja pari siirtynyt opintojen puolivälissä YKK:n mukana Tampereelle. He arvostivat korkeakoulun aikuisopiskelumahdollisuutta; sittemmin tohtoroitunut terveyssisar muisteli, kuinka hän hoiti päivän piiriään Helsingin maalaiskunnassa ja kiiruhti sitten Kallioon sosiologian iltaluennolle, kumisaappaissa, virkapuvussa. Virkamerkin hän irrotti ja käänsi valkoisen kauluksen puvun sisäpuolelle. ­1970-luvun opiskelija puolestaan muisteli maailmanparannusta alakuppilassa. Tutkinto taisi jäädä sivuseikaksi.

Mitäkö myytiin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAJuhani Sarsilan kesällä ilmestynyttä esseekokoelmaa  Melancholica meni kymmenen kappaletta. Joku tuli ostamaan nimenomaan sen, määrätietoisin askelin. Timo Klemolan Taidon filosofia – filosofin taito on kymmenvuotiaanakin messujen kestosuosikki. Risto Harisalon tuotanto kiinnostaa niin ikään; valitettavasti uusinta ei voitu vielä esitellä, koska Liberaalin valtion julkistuspäivä on 13.11. Moni kymmeneuroiseksi alennettu muutaman vuoden takainen kirja pääsi uuteen kotiin, esimerkiksi Eero Sormusen ja Esa Poikelan Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. Ritva Ylösen väitöskirjan Tervaksinen toteemi, joka tuli painosta juuri messujen alla, nostimme pöydällä näkyvimmälle paikalle, mutta kirja ei juurikaan myynyt. Ostohalukkuutta saattoi rajoittaa kohtalainen fyysinen paino. Nyt kun Kalle Päätalon tuotannon vastaanottoa käsitellyt väitös on läpikäyty ja työ saanut julkisuutta mediassa, kysyvät yksityiset ihmiset puhelimitsekin kustannuspäälliköltä, miten kirjan voisi hankkia.

Loppupäätelmät: Tässä maassa lukeminen on kansankulttuuria, ja ainakin Tampereen yliopiston tutkimus, strategian sanoin, ”tarttuu tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin”.

Teksti: Riitta Mäkinen, kustannuspäällikkö (ma.)
Kuva: Outi Viitasalo

Inkunaabeleista Open Accessiin: kirjastolaiset Erasmus-henkilökuntavaihdossa

Erasmus-henkilökuntavaihdon kautta pääsevät yliopiston hallinto-, kirjasto ja tietohallintoihmiset tutustumaan toisiin yliopistoihin ja verkostoitumaan muiden maiden kollegojen kanssa.  Kesäkuun alussa informaatikko Eija Poteri vietti vaihtoviikon Roomassa Sapienza –yliopistossa. Informaatikko Tanja Heikkilä kävi puolestaan henkilökuntavaihdossa Friedrich-Alexander –yliopistossa Erlangenissa Saksassa.

Tieteenkatu-2

”Tieteenkatu”. Kuva: Eija Poteri.

Valtavankokoinen ja historiallinen Sapienza Università di Roma

Sapienza Università di Roma on valtava yliopisto, maailman toiseksi suurin yliopisto (omien sanojensa mukaan): 128 000 opiskelijaa, 154 kandidaatin ohjelmaa, 107 maisteriohjelmaa, lukuisia kampuksia ja 56 kirjastoa, mutta ei pääkirjastoa. Historiallisista syistä kirjaston organisaatio on hajanainen, meille kerrottiin. Sapienzan historia alkaakin jo 1300-luvulta. Se on monialainen yliopisto arkkitehtuurista teologiaan ja lääketieteestä kauppatieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Tampereen yliopistolla on Erasmus-opiskelijavaihtoa kauppatieteistä, oikeustieteistä ja viestintätieteistä La Sapienzan vastaaviin oppiaineisiin.

Erasmus-henkilökuntavaihtoviikon ohjelmaan Roomassa osallistui 60 yliopistolaista ympäri Euroopan. Pohjoismaista meitä oli tosin vain kaksi. Meitä kirjasto-Erasmuksia oli viisi. Muut kirjasto-Erasmukset tulivat Valenciasta, Barcelonasta, Istanbulista ja Budapestista.

Pääsimme tutustumaan Sapienzan kauppatieteiden kirjastoon. Siellä on opiskelijoilla mahdollisuus opiskella tietokonesaleissa ja ryhmätyöhuoneissa kuten meillä Tampereella. Meille kerrottiin myös Sapienzan kirjaston harvinaisten kirjojen digitointiprojektista sekä heidän Open Access –lehdistään. Open Access  -julkaisemisen merkityksestä keskustelimme täydessä yhteisymmärryksessä.  Ainakin Italiassa ja Espanjassa pyritään väitöskirjat jatkossa saamaan vapaasti verkkoon vähintään lyhyen embargoajan jälkeen.

Sapienza yleiskuva-1

Sapienzan pääkampukselta. Kuva: Eija Poteri.

Kolmessa kaupungissa toimiva Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg

Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU) on saksalaisittain nuori yliopisto, joka on perustettu vuonna 1743. Yliopisto toimii pääpaikkansa Erlangenin lisäksi myös Nürnbergissa ja Fürthissa. Yliopistossa on noin 35 300 opiskelijaa. Yliopisto näkyykin voimakkaasti Erlangenin katukuvassa, sillä erittäin suuri osa noin 100 000 asukkaan kaupungin asukkaista on opiskelijoita.

Yliopiston kirjastolla on toimipaikkoja laskutavasta riippuen jopa lähes 200. Niin kutsuttuja keskuskirjastoja on neljä, joista kaksi sijaitsee Erlangenissa ja kaksi Nürnbergissa. Kirjastolla on mittavat ja arvokkaat kokoelmat vanhoja inkunaabeleita ja muita vanhoja kirjoja, käsikirjoituksia ja kolikoita. Vanhat kokoelmat kirjasto on saanut lahjoituksina tai perintöinä muun muassa muutamalta vanhalta luostarikirjastolta. Arvokkaimmat teokset ovat arvoltaan miljoonia euroja. Viime vuosina näitä vanhoja teoksia on digitoitu uusien digitointilaitteiden avulla. Yksi merkittävimmistä yksittäisistä digitoinneista on 1100 –luvulta olevan vanhan Raamatun digitointi. Raamattu on kooltaan lähes A2 –kokoinen ja painoakin sillä on hieman yli 40 kg.

IMG_1301

FAU:n pääkirjaston vanha rakennus. Kuva: Tanja Heikkilä.

Elektroniset aineistot, käyttäjäkoulutukset ja informaatiolukutaidon opetus ovat keskeisiä palveluja. Kirjasto on suosittu opiskelutila ja opiskelijoita olikin runsaasti kirjastossa opiskelemassa. Erlangenissa sijaitsevassa pääkirjastossa kokoelmat ovat suurilta osin varastoissa, joten asiakkaiden täytyy tilata kirjat lainattaviksi. Suomalaiselle tämä tuntui hieman oudolta käytännöltä, mutta käytännön taustalla on osin tilojen luonne ja osin myös pitkä perinne. Nürnbergissä sijaitsevassa taloudellis-sosiaalitieteellisessä keskuskirjastossa sen sijaan suuri osa kirjoista oli avoimissa hyllyissä suoraan asiakkaiden lainattavissa.

Lainaustiski FAU:n pääkirjastossa. Luukun takana näkyvissä kirjahyllyissä on asiakkaiden varastoista tilaamia kirjoja. Kuva: Tanja Heikkilä.

Lainaustiski FAU:n pääkirjastossa. Luukun takana näkyvissä kirjahyllyissä on asiakkaiden varastoista tilaamia kirjoja. Kuva: Tanja Heikkilä.

Kokemusten vaihtoa ja yhteisiä teemoja

Erasmus-henkikökuntavaihto nimenomaan vaihtoviikon muodossa tuntuu olevan toimiva konsepti. Siinä pääsee tutustumaan isäntäyliopistoon ja sen kollegoihin ja samalla vaihtamaan kokemuksia muualta Euroopasta tulleiden kollegojen kanssa. Vuorovaikutuksen anti on enemmän kuin osiensa summa. Ensiksikin voi huomata kaiken sen mikä meillä on yhteistä ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi joka puolella tuntuvat julkaisupisteet, impact factorit ja informaatiolukutaidon opetus puhuttavan kirjastolaisia, Open Accessin ja elektronisten aineistojen käytön ohessa. Sitten voi myös olla iloinen ja hitusen ylpeäkin siitä, miten hyvin olemme saaneet tiedonhankintataitojen opetuksen ajettua läpi kaikkiin yliopiston koulutusohjelmiin. Näin ei näyttänyt olevan juuri missään muualla. Erasmus-henkilökuntavaihto on myös hyvä kielikurssi. Erlangenissa kirjastohenkilökunnan vaihtoviikko toteutettiin saksaksi, joten pelkällä englannin kielellä ei pärjännyt.

Kirjoitamme lisää vaihtokokemuksistamme kirjaston Bulletiini-lehden syksyn numeroon.

Teksti: Informaatikko Eija Poteri ja informaatikko Tanja Heikkilä

Opintomatkalla Brysselissä

Yhteistyösihteerin roolissa olin mukana Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumin opintomatkalla Brysselissä 26.-28.9.2012. Tutustuimme Euroopan komissioon yliopistokirjastojen näkökulmasta.  Ryhmältämme oli etukäteen kysytty toiveita vierailun sisällöstä, ja niin saimme kuulla esitykset mm. korkeakoulupolitiikasta, tekijänoikeudesta sekä Open Access -kysymyksistä.

Euroopan komissiolla on oma rakennuksensa vierailijoita varten. Tähän vierailijarakennukseenkaan ei pääse kuka tahansa, sillä ovella täytyy näyttää henkilöllisyystodistus ja todistaa näin kuuluvansa johonkin vierailijaryhmään. Passien näyttämisen jälkeen jouduimme vielä turvatarkastukseen, joka vastasi aika lailla lentokenttien turvatarkastusta. Sisällä rakennuksessa vastaanotto oli kuitenkin erittäin lämminhenkinen.

Vierailijarakennuksessa EU-jäsenmaat näkyvät myös asukasmääriensä mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Ensimmäisenä päivänä kuulimme ensin yleisesittelyn EU:n eri toiminnoista, jonka jälkeen seurasivat esitykset korkeakoulupolitiikasta ja Open Access -kysymyksistä. Korkeakoulupolitiikkaa koskevassa esityksessä korostettiin sitä, että Euroopassa tarvitaan enemmän korkeakoulutettua työvoimaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä n. 26 % työvoimasta on korkeasti koulutettua, mutta vuoteen 2020 mennessä tarve on n. 35 %.  Suomessa tuo tavoite on jo saavutettu. Työtehtävien muuttuessa korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan aiempaa enemmän, mutta toisaalta koulutus on myös hyvä keino vähentää työttömyyttä. Korkeasti koulutetun väestön keskuudessa on vähemmän työttömyyttä kuin koko väestössä keskimäärin.

Open Access -kysymykset kiinnostivat kirjastojen varajohtajia, sillä monet yliopistokirjastot ylläpitävät yliopistojensa avoimia julkaisuarkistoja. Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2012 uudet suositukset tiedon avoimesta saatavuudesta. Suositukset näkyvät myös komission antamassa rahoituksessa. Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkelien on oltava avoimesti saatavilla vuodesta 2014 lähtien. Lisäksi komissio suosittaa, että kaikissa jäsenmaissa julkisesti rahoitetuissa tutkimuksissa syntyneistä artikkeleista 60 % olisi avoimesti saatavilla vuoteen 2016 mennessä.

Tämän holvikaarimaisen ikkunan takana on EU-komission keskuskirjasto

Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan komission keskuskirjastoon suomalaisen kirjastonhoitajan johdolla. Keskuskirjasto sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joka on aikanaan toiminut luostarina ja kirkkona. Komission jokaisella toimielimellä on ollut oma kirjastonsa, mutta viime vuosina niitä on vähennetty pariinkymmeneen. Keskuskirjasto palvelee komission lisäksi tutkijoita ja kirjastoja eri puolella maailmaa. Esimerkiksi tutkijat voivat saada kulkuluvan kirjastoon määrätyksi ajaksi.

Kirjastovierailun jälkeen kuulimme vielä copyright -asioista sekä tarkemmin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Illalla meille jäi vielä hieman aikaa tutustua Brysseliin.

Book Tower

Vierailumme viimeisenä päivänä suuntasimme junalla Gentin viehättävään kaupunkiin. Tutustuimme Gentin yliopiston kirjastoon, jossa on paljon historiallista aineistoa. Kirjaston historiallisesti arvokkaat kokoelmat sijaitsevat Book Towerissa, joka on rakennettu 1930-luvun loppupuolella. Kirjasto on totutusta poikkeavan mallinen eli nimensä mukaisesti torni. Torni on päässyt osittain huonoon kuntoon ja sitä remontoidaan parhaillaan. Samalla tehdään kirjastolle lisätilaa nykyisen rakennuksen viereen. Historiallisen rakennuksen lisäksi minuun teki vaikutuksen erityisesti Gentin yliopiston kirjaston ylläpitämä nykyaikainen julkaisurekisteri, joka toimii myös julkaisuarkistona.

Kokonaisuudessaan opintomatka oli onnistunut ja mukava kokemus. Opintomatka tarjosi minulle myös mahdollisuuden tutustua yliopistokirjastojen varajohtajiin ympäri Suomea. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi kertoo lisää niin kokemuksista Euroopan komission vieraana kuin matkasta Gentiin.

Suomen yliopistokirjastojen johtajat muodostavat Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, joka on perustettu vuonna 1996. Neuvosto on yliopistokirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, jossa johtajilla on myös mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia yliopistokirjastojen ajankohtaisista asioista. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajana toimii vuoden loppuun saakka Tampereen yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen. Neuvostolla on myös yhteistyösihteeri, joka on perinteisesti ollut samasta kirjastosta kuin puheenjohtaja. Olen toiminut yhteistyösihteerinä elokuun alusta alkaen.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto teki kesällä Suomessa järjestettyä kansainvälistä IFLA-konferenssia varten 12 rollup-julistetta SYN:n toiminnasta. Kuusi näistä rollupeista on tällä hetkellä nähtävissä yliopiston pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa.

Teksti ja kuvat Tanja Heikkilä

Koulutusseminaari Windhoekissa: informaatiolukutaitoa, markkinointia ja osaamisen kehittämistä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyöhanke ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library”, jonka tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan osaamista, sai jatkoa huhtikuussa. Viime marraskuussa pidettyä seminaaria seurasi nyt toinen koulutustapahtuma Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Huhtikuun koulutusseminaarin sisältöä suunniteltiin tammi-helmikuussa, ja aiheina olivat erityisesti informaatiolukutaito ja pedagogiset taidot (Anne Lehto ja Janika Asplund), markkinointi (Leena Horsma-aho) ja osaamisen kehittäminen (Leena Toivonen). Seminaariin osallistui noin viisikymmentä Namibian yliopiston kirjaston työntekijää ja kahdeksan suomalaista kirjastoammattilaista Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastoista.

Namibian yliopiston kirjaston varajohtajan Josephin seurassa tamperelaiset seminaarin vetäjät Janika (vas.), Anne, Leena T. ja Leena H.

Seminaarissa työstettiin ryhmätyönä mm. markkinointi- ja viestintäsuunnitelmaa sekä pohdittiin osaamiskartan hyödyntämistä ja tiedonhankintataitojen opetuksen kehittämistä. Osanottajat olivat aktiivisia ja motivoituneita, ja ryhmätöihin osallistuttiin kiitettävän  innokkaasti.

Anne luennoi seminaarissa informaatiolukutaidosta

Bravismore ryhmätyön ääressä

Gordla kirjasi ajatuksia ryhmätyötehtävään

Namibian yliopiston kirjaston henkilökunta opiskeli ahkerasti yhdessä suomalaisten kanssa

Janika ja Anna raportoivat seminaarin annista

Hankkeen rahoitus jatkuu tämän vuoden loppuun saakka, ja tavoitteena on, että namibialaisia kirjaston työntekijöitä voisi osallistua kirjastoalan kansainväliseen IFLA-konferenssiin elokuussa Helsingissä.

Matkalla tutustuttiin myös Namibian yliopiston kirjaston toimitiloihin mm. uudella lääketieteen kampuksella. Vas. Tertia, Ilana, Anne ja Menete.

Teksti ja kuvat: Leena Toivonen, Janika Asplund, Leena Horsma-aho ja Anne Lehto

Tampereen ja Helsingin yliopistojen kirjastot Namibian yliopiston kirjaston tukena

Tampereen yliopiston kirjasto on kumppanina ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan osaamista. (Ks. lisää Suomen yliopistokirjastojen blogista). Hanketta toteutetaan sekä Namibiassa järjestettävinä koulutustapahtumina että namibialaisten kirjastonhoitajien työskentelynä Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastoissa tänä ja ensi vuonna.

Kuva 1. Windhoekissa on lokakuussa kevät. Kuva: Mirja Iivonen

Namibian yliopisto on perustettu vuonna 1992 ja se toimii kymmenellä eri kampuksella eri puolilla maata. Koska maa on laaja, pinta-alaltaan noin 2,5 kertaa Suomen kokoinen, voi vain kuvitella, mitä haasteita yhteistyölle ja yhteiselle toimintapolitiikalle asettavat jo pelkästään pitkät välimatkat. Namibian yliopisto katsoo kuitenkin rohkeasti eteenpäin, sillä myös koko maan kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu ”Vision 2030”, mikä tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin.

Hankkeemme ensimmäinen koulutustapahtuma Namibiassa toteutui jo lokakuussa. Osallistuimme neljän helsinkiläisen kollegan kanssa Windhoekissa järjestettyyn viikon mittaiseen seminaariin. Sitä edelsi kirjastovierailut useammalla kampuksella Windhoekissa. Pääsimme näkemään myös niitä käytännön olosuhteita, jossa namibialaiset kirjastonhoitajat toimivat. Tilanteet vaihtelivat kirjastosta toiseen. Pääkirjastossa esimerkiksi oli jo hyvä tietotekninen infrastruktuuri kun taas opettajankoulutuslaitoksen kirjastoon oli vasta ko. viikolla saatu ensimmäiset tietokoneet ja luettelot olivat perinteisiä kortistolaatikoita.

Kuva 2. Kirjailuvierailu Neudamm Campuksen kirjastoon. Kuva: Mirja Iivonen

Kuva 3. Khomasdalin kampuksen kirjasto tarjoaa palveluita opettajiksi opiskeleville. Kuva: Leena Toivonen

Seminaarissa kaikki suomalaiset osanottajat pitivät esityksiä. Tamperelaisten aiheina olivat kirjaston toimintapolitiikka ja sen periaatteet (Mirja), kirjastonhoitajuus akateemisena osaamisalueena (Mirja), näyttöön perustuva (evidence-based) kirjastotyö (Mirja), kirjaston laatutyö (Leena), asiakaspalautteesta laadittava tilinpäätös (Leena), yliopistot kustantajina, esimerkkinä Tampere University Press (Outi) ja kirjaston kokoelmapolitiikka (Hannele).

Kuva 4. Myös televisio oli paikalla seminaarin avajaisissa. Kuva: Outi Sisättö.

Seminaarin aikana tehtiin paljon myös ryhmätöitä. Oli tärkeää, että namibialaiset osanottajat, joita oli noin 50, pääsivät heti esitysten jälkeen prosessoimaan kuulemaansa. Niin ikään seminaariin kuului mentorointia, kun namibialaiset ja suomalaiset osanottajat perehtyivät pareina johonkin käsitellyistä aihealueista ja raportoivat siitä seminaarijakson lopuksi. Mentorointi pääsee jatkumaan, kun namibialaiset tulevat Suomeen jo 8. marraskuuta.

Kuva 5. Ryhmissä käytiin aktiivista keskustelua ja mietittiin kirjaston toimintapolitiikan kehittämistä. Kuva: Mirja Iivonen

Oli motivoivaa nähdä, miten innokkaasti ja aktiivisesti namibialaiset osallistuivat seminaarin. Erittäin ilahduttavaa oli myös se positiivinen tunnelma, joka säilyi koko seminaarin ajan siitäkin huolimatta, että päivät olivat pitkiä ja jatkuvaa keskittymistä vaativia. Suomalaisten esitykset sisälsivät varmasti joitakin vaikeita, namibialaisille ehkä uusiakin käsitteitä. Mutta seminaari oli toki oppimisprosessi myös suomalaisille.

Yliopiston johto kutsui meidät illalliselle kuulemaan ja keskustelemaan projektistamme ja sen pohjalta syntyneestä yhteistyöstä. Isäntämme vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä hankkeeseemme ja toivoivat laajempaakin yhteistyötä myös yliopistotasolla.

Mirja Iivonen, Hannele Nurminen, Outi Sisättö ja Leena Toivonen

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto avasi blogin

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogin kuva

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on avannut blogin. Blogin tarkoituksena on tarjota foorumi yliopistokirjastojen väliseen viestintään. Blogin välityksellä yliopistokirjastot voivat jakaa hyviä käytäntöjä keskenään. Ensimmäisen blogikirjoituksen otsikolla Yliopistokirjastot yliopistojen tietopääomaa kirjoitti Mirja Iivonen, joka toimii Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Jatkossa kaikki yliopistokirjastot tuottavat blogiin tekstiä.

Janika Asplund
yhteistyösihteeri, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Sosiaalinen media kiinnostaa kirjastolaisia

Mervi Ahola ja Marko Rinne pitivät 21.10. STKS:n Kehitä ja päivitä sosiaalisen median taitojasi -seminaarissa esityksen Sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä Tampereen yliopsiton kirjastossa.

Kaikki seminaarin esitykset löytyvät STKS:n koulutusmateriaalisivulta.

Seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Uusia ideoita ja innostuksen aiheitakin syntyi, niin kuin seminaareissa kuuluukin syntyä. Yllättävää oli, että asiat, jotka askarruttavat sosiaalisen median käytössä, ovat yhtäläiset niin yleisissä kuin myös erikois- ja yliopistokirjastoissa. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä ja esitykset herättivät vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua. Sosiaalisen median koulutuksille on selvästi tarvetta kirjastoissa.

– Mervi Ahola

Göteborgin IFLAssa

IFLAn konferenssi alkoi 10. elokuuta ja aiheet käsittelevät eri kirjasto- ja informaatioalan teemoja. Konferenssin kokoavana teemana on ”Open access to knowledge – promoting sustainable progress”.

Uudet sosiaaliset mediat on otettu konferenssin aikana käyttöön,  katso esimerkiksi seuraavat

Göteborgin IFLAan osallistuville suomalaisille on myös perustettu oma tiedotuskanava Facebookin!

Lisäksi Suomessa valmistaudutaan jo kovaa vauhtia myös siihen, että konferenssi järjestetään Suomessa parin vuoden päästä.  Sivustokin on jo olemassa!

Lisätietoja konferenssin sivulta

Teksti ja kuva: Leena Toivonen