Tiedonhankintataitojen opetus on näkyvästi esillä uusissa tutkinto-ohjelmissa

Uudet opetussuunnitelmat on nyt julkaistu ja uudet tutkinto-ohjelmat käynnistyvät 1.8.2012.  Yliopiston opetusneuvosto linjasi toukokuussa 2011, että tiedonhankintataitoja tulisi opettaa heti yliopisto-opintojen alkuvaiheessa  ja myöhemmin integroituna mm. seminaareihin. Näin turvataan opiskelijoiden tasa-arvoinen mahdollisuus saada tiedonhankintataitojen opetusta.

Kirjasto on tehnyt jo vuoden ajan systemaattista työtä sen eteen, että tiedonhankintataidot saataisiin mukaan opetussuunnitelmiin. Strategiset rastit  -sarjassa pidetyn seminaarin Informaatiolukutaidoilla tieteellisiin e-aineistoihin järjestivät  yliopiston koulutusuudistusprojekti, Campus Conexus  -projekti ja yliopiston kirjasto. Seminaarissa pohdittiin, miten tiedonhankintataidot saadaan sisällytettyä kaikkiin uusiin tutkintoihin. Tieteenalayksiköiden ja kirjaston yhteisissä tapaamisissa kirjaston edustajat kävivät keskusteluja yksiköiden opetussuunnitelmatyöryhmien kanssa, jonka lisäksi kirjasto on neuvotellut myös opintoasiainpäälliköiden kanssa. Ylikirjastonhoitaja piti  Valinnaiset ja yhteiset opinnot uusissa tutkinto-ohjelmissa -koulutusuudistustapaamisessa esityksen tiedonhankintataitojen opetuksesta, ja kirjaston informaatikko työskenteli yliopiston koulutusuudistuksen tukiryhmässä.

Aiemmin tiedonhankinnan opetusta on ollut vaihtelevasti oppiaineesta riippuen, mutta nyt tiedonhankinta on saatu mukaan laajasti kaikkiin tutkinto-ohjelmiin. Edellinen suuri muutos oli 2005 Bolognan prosessin aikaan.  Kirjastossa on panostettu laadukkaaseen opetukseen ja kehitetty opetusta opiskelijapalautteiden pohjalta ja yliopistopedagogisten menetelmien avulla. Opetussuunnitelmatyössä sovelletaan linjakkaan opetuksen periaatteita.

Kirjastolle on ollut hyödyllistä saada olla mukana  kehittämässä laadukkaita tutkinto-ohjelmia. Opetussuunnitelmatyö ja yhteistyö yksiköiden kanssa on ollut monin tavoin kiinnostavaa, antoisaa ja hedelmällistä.  Myös tulevien yliopisto-opiskelijoiden kannalta kehitys on ollut suotuisaa, sillä nyt kaikkien alojen opiskelijat saavat tiedonhankintataitojen opetusta. Informaatiolukutaito on olennainen akateeminen taito, joka monin tavoin tukee opiskelijoita yliopisto-opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.  Opetussuunnitelmatyö jatkuu opetusohjelmien ja opetuksen käytäntöjen suunnittelulla keväällä 2012.

Janika Asplund, Sisko Sallama ja Maritta Tuhkio

Infoähkyyn on lääkettä: informaatiolukutaitoseminaari mietti tutkintouudistusta

Uusien tutkinto-ohjelmien sisältöjä ei mietitä kuumeisesti vain tieteenalayksiköissä vaan myös yliopiston kirjastossa.  Kirjaston tehtävä on varmistaa meiltä valmistuvien opiskelijoiden tiedonhankintataidot. Samasta asiasta puhutaan usein myös termillä  ’informaatiolukutaito’.  Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään oman tieteenalansa painettuja ja elektronisia tiedonlähteitä, jäsentämään tiedontarpeensa ja tekemään systemaattista tiedonhankintaa mietityillä käsitteillä.

Hyvät tiedonhankintataidot kuuluvat akateemisiin tekstitaitoihin. Kuten muutkin akateemiset taidot, tiedonhankintataidot vähentävät opiskelijan stressiä ja lisäävät epävarmuuden sietokykyä. On mukavaa olla kartalla ja tietää, mistä puhutaan, kun opettajat tai opiskelukaverit puhuvat Refworksistä, asiasanoista tai e-käsikirjoista. Opiskelijat huomaavat tiedonhankintataitojen arvon viimeistään työelämässä.

Seminaarissa pohdittiin myös, miten lisätä e-aineiston osuutta kurssikirjallisuudessa. E-kirjojen lukuohjelmia kritisoitiin, syystäkin.  E-kirjojen lisäksi myös elektronisia artikkeleita voidaan käyttää entistä enemmän kurssimateriaalina.

Strategiset rastit  -sarjassa pidetyn seminaarin Informaatiolukutaidoilla tieteellisiin e-aineistoihin järjestivät  yliopiston koulutusuudistusprojekti, Campus Conexus  -projekti ja yliopiston kirjasto.  Seminaari pidettiin 27.4.2011, ja sinne oli kutsuttu opetussuunnitelmatyössä olevia opettajia, hallintohenkilökuntaa ja opiskelijoita.  Paikalle saapui yli 50 yliopistolaista. Seminaariin sisältyi vilkas ideariihiosuus. Ideariihien antia suodattuu varmasti ajan myötä kirjaston ja tieteenalayksiköiden käytäntöihin.

Seminaarissa pidettiin seuraavat esitykset, jotka löytyvät opetussuunnitelmatyön käsikirjan verkkosivuilta.  Valitettavasti verkkosivuille on oikeudet vain yliopistolaisilla.

Mirja Iivonen: Seminaarin aloitus

Johanna Tevaniemi:  Informaatiolukutaito vahvistaa oppimista ja osaamista kohti asiantuntijuutta

Maritta Tuhkio: Tiedonhankintataitojen opetus Kaupin kampuksella

Aniita Ahlholm-Kannisto: E-aineistot uusissa opetussuunnitelmissa ja kurssikirjahankinnan käytännöt

Tarja SeppäTiedonhankintataitojen merkityksestä (opettajan kommentti)

Opiskelijapuheenvuoron piti Ann-Marie Norrgrann Campus Conexus  -projektista. Hänen esityksestään ei ole verkkoversiota.

Seminaarin muistio löytyy myös pian opetussuunnitelmatyön käsikirjan verkkosivuilta.

Teksti ja kuvat: Eija Poteri

Mihin kirjastoa enää tarvitaan, kun on Google ja kaikki on internetissä?

Me kirjastossa saamme vastata varsin usein otsikon kysymykseen. Kyllähän se Google ihan hyvä hakukone on, joissakin asioissa jopa erinomainen, jos sitä osaa käyttää, mutta onko siitä kirjaston korvaajaksi? Katsotaan esimerkiksi Terveystieteiden osastokirjastoon, Tertioon: onko kirjastossa ketään, käykö siellä enää asiakkaita ja mitä henkilökunta tekee, jos kaikki aineistot ovat internetissä?

Tertion ovi ainakin on käynyt tiuhaan tahtiin: neljässä vuodessa kävijämäärä on reilusti tuplaantunut, viime vuonna kävijöitä oli yli 62 000. Eli aika moni tosiaankin tarvitsee edelleen kirjastoa. Mutta mitä he siellä tekevät, noinkin sankka joukko, jos kaikki on kuitenkin internetissä?

Miksi asiakkaat käyvät edelleen kirjastossa? Katsotaan; osa heistä käytti kirjastoa edelleenkin perinteisesti eli kävi lainaamassa kirjoja. Viime vuonna Tertiosta yli 16 000 kirjaa oli lainassa. Kirjasto hankki viime vuonna uusia painettuja kirjoja lähes 1000 kpl, sillä kurssikirjat ilmestyvät pääoasin vain painettuina. Vaikka kirjoista pyritäänkin hankkimaan myös sähköinen versio, sellaista ei useinkaan ole saatavissa. Kirjasto on siis edelleenkin ihan perinteinen painettuja kirjoja hankkiva ja lainaava kirjasto vaikka e-eineistot ovatkin lisääntyneet.

Katsotaan seuraavaksi oppimiskeskukseen. Siellähän näyttää istuvan joka koneella joku kirjaston hankkkimia ja käyttöön saattamia e-aineistoja lukemassa. Ja mikä on lukiessa, kun sähkökirjoja on käytettävissä lähes 350000 kappaletta siitä huolimatta, että suurta osaa kirjoista ei vielä saakaan sähköisenä. Verkkolehtiä kirjastossa on käytössä yli 31 000. Maksullisia tietokantojakin on kymmeniä. Varsin merkittävä sähköinen kokoelma siis. Ja kaikki sellaista aineistoa, joka ei olisi ilman kirjastoa käytettävissä. Tertion oppimiskeskus ja sen tietokoneet ovat vapaasti opiskelijoiden käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Oppimiskeskusta myös käytetään paljon, koneet ovat miehitettyinä lähes aina.

Entä henkilökunta, onko sillä vielä käyttöä, kun verkkoainestoja on noinkin paljon. Tarvitaanko henkilökuntaa enää ollenkaan? Vilkaistaan seuraavaksi heidän tiloihinsa. Asiakaspalvelutiskillä näyttää joku kyselevän, miten hän löytää tietyn e-kirjan ja asiakaspalvelussa vuorossa oleva neuvoo häntä. Seuraavaksi asiakaspalvelija tekee varauksen asiakkaalle lainassa olevasta kurssikirjasta. Toinen henkilökunnan edustaja laittaa e-aineistoja Nellin kautta asiakkaiden käyttöön. Kolmas puolestaan vastaa palautteeseen e-aineiston käytöstä ja selvittelee asiakkaan ongelmaa. Neljäs selvittelee, miksei lehti toimi etäkäytössä. Viides katsoo käyttötilastoja ja miettii, mitä karsitaan, kun kustannukset nousevat kaiken aikaa. Hän näyttää myös selvittelevän uusien ehdotettujen aineistojen hintoja ja käytettävyyttä. Kuudes tilaa kaukopalveluna artikkeleita, kun omasta kokoelmasta ei kaikkea löydy. Seitsemäs tilaa painettuja kirjoja, kun suurin osa kurssikirjallisuudesta on edelleen vain painettuna. Pelkkä tilaaminen ei riitä, jonkun pitää myös asiasanoittaa kirjat, jotta ne löytyvät tietokannasta. Jokainen vuorollaan myös hyllyttää, neuvoo asiakkaita, tarkistaa, toimivatko tilatut aineistot ja jos eivät, niin selvittelee, onko vika IP:ssä, SFX:ssä vai tilauksen katkeamisessa.

Kahdeksannella työntekijällä näyttää olevan asiakas huoneessaan: Tertiossa sai omalta informaatikolta viime vuonna henkilökohtaista opetusta yli 100 asiakasta. Asiakkaan mentyä hän nikkaroi Nellin parissa ja järjestää e-aineistoja portaalin kautta asiakkaiden käyttöön. Yhdeksäs on luokassa opettamassa tiedonhakutaitoja, opetustunteja oli nimittäin viime vuonna 375.

”People who say ’we don’t need libraries because it’s all on Google’ either don’t understand libraries or don’t understand the internet at all.”
Alex Hudson: Can libraries survive in a digital survive, BBC-News 12.3.2011

– Mervi Ahola

Tilaa informaatikko –palvelu Tertiossa

Pia Seppänen Maritta Tuhkion vierihoidossa.

Tertiossa aloitettiin Tilaa informaatikko –palvelu jo vuonna 2009. Palvelu sai alkunsa yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan asiakkaiden tarpeista, koska haluttiin tehostaa henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta. Toki ohjausta oli annettu tietopalvelussa ennenkin, mutta nyt se paketoitiin Tilaa informaatikko -palveluksi.

Aiemman kokemuksen perusteella oli tiedossa, että yliopiston asiakkaista lähinnä opiskelijoilla, mutta myös yksittäisillä tutkijoilla oli tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen. Sairaalan klinikoiden henkilökunnalle oli järjestetty kirjastoinfoja, mutta koska kaikki eivät niihin päässeet yhtä aikaa osallistumaan eikä aikaa ollut riittävästi kunkin osallistujan tiedonhaun tarpeisiin, päätettiin heille tarjota yksilöllistä ohjausta. Yliopiston ja sairaalan asiakkaille kerrottiin mahdollisuudesta saada henkilökohtaista ohjausta omaan tiedonhaun aiheeseensa liittyen. Palvelu saavutti suuren suosion ja vuonna 2010 se vakiintui ja sitä markkinoitiin aktiivisesti opetustilaisuuksissa ja Tertion sivuilla.

Ohjausta voi saada ilmaiseksi tunnin ajan ja ohjauksen sisällöstä sovitaan informaatikon tai tietoasiantuntijan kanssa. Tietokantojen lisäksi annetaan ohjausta myös Nellin, E-lehtien ja -kirjojen sekä Refworks-viitteidenhallintaohjelman käyttöön. Ohjausajan asiakas voi varata puhelimitse, sähköpostitse, lomakkeella tai käydessään kirjastossa. Palvelusta on kerrottu myös niille asiakkaille, jotka haluavat teettää tiedonhaun ja tällöin ohjauksessa käynyt asiakas on usein rohkaistunut yrittämään omatoimista tiedonhakua. Asiakkaalla on mahdollisuus tarvittaessa tilata lisää henkilökohtaista ohjausta, joka on maksullista.

Yliopiston asiakkaista valtaosa on opiskelijoita, lähinnä hoitotieteen tai kansanterveystieteen kandityön tai gradun tekijöitä, jonkin verran on myös jatko-opiskelijoita ja tutkijoita. Ohjaukseen tulevat opiskelijat ovat käyneet jo kirjaston tiedonhankinnan kursseja, mutta he haluavat ohjauksessa keskustella nimenomaan oman opinnäytetyönsä aiheen tiedonhausta. Opiskelijaa pyydetään ennen ohjausta kokeilemaan tiedonhakuja omasta aiheestaan eri tietokannoissa, jotta hänellä olisi tuntuma, miten aihe toimii niissä. Sairaalan asiakkaat puolestaan ovat pääsääntöisesti lääkäreitä ja tutkijoita, jotka tarvitsevat usein tietoa koko tiedonhankinnan prosessista (Nelli, tietokannat, e-lehdet ja -kirjat, uutuusseuranta, Refworks). Henkilökohtaiseen ohjaukseen voi osallistua samanaikaisesti useampikin henkilö, esim. yhdessä opinnäytetyötä tai tutkimusta tekevät.

Ohjauksen sisältö rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun opiskelija on kokeilut tiedonhakua aiheestaan jo ennen ohjausta, ehtii tunnissa yleensä rakentaa hakua kotimaisissa ja parissa keskeisessä ulkomaisessa tietokannassa (ulkomaisissa tietokannoissa luodaan myös tilit asiakkaalle) sekä antaa samalla asiakkaalle vinkkejä monipuolisempiin hakuihin. Asiakkaille, jotka eivät ole käyttäneet tietokantoja pitkään aikaan, tunti ei välttämättä riitä tarpeellisten asioiden läpikäymiseen ja tiedonhakuihin. Niinpä he kysyvätkin lisäohjeita puhelimitse tai sähköpostitse. Asiakkaat kertovat usein tarvitsevansa rohkaisua hakujen tekemiseen ja luottamusta omiin tiedonhakutaitoihinsa. Palautteissa asiakkaat ovat kertoneet ohjauksen olleen erittäin hyödyllinen, he ovat oppineet uutta, saaneet tukea omalle toiminnalleen sekä luottavat ohjauksen jälkeen enemmän omiin kykyihinsä.

Palvelua käytettiin jo vuonna 2009 runsaasti. Yliopistolaisia oli 47 ja Taysilaisia 56 henkilöä (yht. 103). Vuonna 2010 käyttö lisääntyi yliopistolaisten piirissä jo niin, että yliopistolaisia oli 67 ja Taysin henkilökuntaa 34 (yht. 101). Tuntimäärä lisääntyi 72:sta 98:aan.

Ohjaajalle henkilökohtainen opastus on mielekästä, koska hän voi keskittyä yhteen aiheeseen ja asiakas on motivoitunut ja halukas oppimaan. Jokainen ohjaustilanne on omanlaisensa ja ohjaajallakin on tilaisuus oppia uutta sekä aiheista että tiedonhaun prosessista asiakkaan näkökulmasta. Palvelusta on tullut hyvin kysyttyä Tertiossa. ”Vierihoidossa” käykin asiakkaita kiireisimpinä aikoina useampi viikossa ja huippu saavutettiin viime vuonna viikolla 45, jolloin kävi kymmenen opiskelijaa.

Teksti: Maritta Tuhkio
Kuva: Mervi Ahola

Tiedonhankintataidot kehittyvät yliopisto-opiskelussa ja niistä on hyötyä työelämässä

Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelujen teettämistä sijoittumis-seurantakyselyistä on koottu tietoja mm. siitä, kuinka paljon yliopisto-opiskelu on kehittänyt erilaisia työelämässä hyödyllisiä tieto- ja taitoalueita. Vastaajien arviot esitetään koulutusalakohtaisesti ja koskevat vuosina 2002-2008 Tampereen yliopistosta valmistuneiden arvioita.

Eniten yliopisto on kaikkien yhdentoista koulutusalan kohdalla kyselyn mukaan kehittänyt omaan alaan liittyvää teoreettista osaamista. Kuitenkin tiedonhankintataidot sijoittuvat kolmen koulutusalan listauksessa toiselle, kuuden koulutusalan kohdalla kolmannelle sijalle, sekä kerran neljännelle ja viidennelle sijalle. Kyselyssä oli yhteensä 14 työelämässä hyödyllistä tieto- ja taitoaluetta, joiden joukosta tiedonhankintataidot nousivat tärkeänä esiin opiskelijoiden omissa arvioissa (ks. esim. yhteiskuntatieteellinen koulutusala).

Tiedonhankinnan opetusta Pääkirjaston opetusluokassa.


Vaikuttaisikin siltä, että kirjasto on huolehtinut osaltaan siitä, että valmistuessaan yliopiston opiskelijoilla on hyvän informaatiolukutaidon vaatimat tiedonhankintataidot. Tätä pidettiin tärkeänä opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008. Informaatiolukutaidon kytkeminen yliopisto-opiskelun eri muotoihin ja prosesseihin mainitaan nykyisin kirjaston strategisissa päämäärissä vuosille 2010-2015. Kirjaston tiedonhankintataitojen koulutuksen tavoitteena on olla mukana yhteistyössä opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisessä Tampereen yliopistossa.

Johanna Tevaniemi ja Janika Asplund

Kirjasto toivottaa uudet kansainväliset opiskelijat tervetulleiksi

Tampereen yliopiston kirjasto järjestää puolivuosittain lukukausien alussa Library Orientation –opintojakson uusille kansainvälisille opiskelijoille. Kirjaston informaatikon puheenvuoron yhteydessä kansainvälisten opiskelijoiden orientaatioviikolla uudet opiskelijat ja tutkijat voivat ilmoittautua seuraavalla viikolla järjestettävään Library Orientation -opetukseen. Opetukseen sisältyy tutustumiskäynti, jossa opiskelijat saavat tietoa tiloista, laitteista ja palveluista, ja tiedonhankinnan opetus kirjaston opetusluokassa, jossa opiskelijat harjoittelevat omilla tietokoneillaan opettajan johdolla kirjaston kokoelmatietokannan Tamcatin käyttöä. Opetuksessa luodaan silmäys myös e-lehtiin ja e-kirjoihin.

Kansainväliset opiskelijat tutustumassa Tampereen yliopiston pääkirjastoon, Linnaan.

Kurssipalautteiden mukaan tärkeintä uusille vaihto-opiskelijoille on oppia käyttämään Tamcat-tietokantaa ja saada tietoa konkreettisista lainauskäytännöistä. Tutustumiskäynnillä ihastusta herättävät myös kirjaston uudet laitteet ja modernit työskentelytilat, kuten 24 h auki oleva lukusali, oppimiskeskus, sohvat, ryhmätyöhuoneet ja kännykkähuoneet.

Tampereen yliopistossa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Kansainvälisyyden tukeminen on osa niin yliopiston kuin kirjastonkin strategiaa. Kirjasto tukee myös opetuksen avulla näitä strategisia tavoitteita. Kun vaihto-opiskelijat tulevat heti opintojensa aluksi kirjastoon, he saavat heti tuntuman tiloihin, laitteisiin ja aineistoihin, jolloin ne koetaan omiksi ja niitä on helppo käyttää jatkossakin. Hyvät tiedonhankintataidot kuuluvat olennaisena osana myös kansainvälisten opiskelijoiden akateemiseen opiskeluun. Tammikuun 2011 opetukseen osallistui 58 uutta kansainvälistä opiskelijaa.

Teksti: Janika Asplund ja Johanna Tevaniemi

Kuvat: Stefan Oino ja Reetta Tervakangas

New international students – welcome to the university library!

Tampere University Library offers Library Orientation course for new international students and researchers twice a year.  New students receive information about finding library resources and using library spaces. The course includes a tour around the library and hands-on keyboard exercises in the teaching lab. Information literacy should be considered as one of the most important academic research skills. Library Orientation takes place at the beginning of the semester to make sure the international students have all the basic information skills needed as soon as they start their university studies in Finland. In January 2011, 58 new international  arrivals attended the library orientation course.

Text: Janika Asplund and Johanna Tevaniemi

Tiedonhankinnan opetusta vierihoitona

Osastokirjastoissa hyvin vastaanotettu ”Tilaa informaatikko” -palvelu päätettiin vuoden 2011 alusta ottaa virallisesti käyttöön myös pääkirjastossa. Mistä on kysymys? Perustutkinto-opiskelijat kirjasto tavoittaa hyvin tiedonhankinnan kurssien kautta, mutta jatko-opiskelijat ja tutkijat eivät ehkä ole löytäneet kaipaamaansa apua tiedonhankintaan. Toisaalta on myös jonkin verran graduntekijöitä, joiden työ on syystä tai toisesta ollut telakalla pitkään, ja siinä välissä ovat tiedonhankinnan välineet ehtineet muuttua. Näitä asiakasryhmiä kirjasto haluaa auttaa tarjoamalla informaatikon opastusta maksuttomasti tunnin verran.

Tunnissa ehditään katsoa, mitä tietokantoja kirjastossa on ko. alalta.  Voidaan kerrata tiedonhakutapoja ja -menetelmiä. Ehditään jutella siitä, mitä asiakas on tähän mennessä tehnyt tiedonhankinnan hyväksi, ja mitä kaikkea pitäisi vielä tehdä. Lopuksi useimmat asiakkaat toivottavasti toteavat pääsevänsä omin avuin eteenpäin.

Jos tuntuu, etteivät taidot tai aika kerta kaikkiaan riitä, on myös mahdollista teettää maksullinen tiedonhaku informaatikolla. Lisäksi on mahdollista jatkaa tiedonhankinnan opiskelua maksuttomasti menemällä Nelli-portaalin tai Refworks-viitteidenhallintaohjelman kurssille. Kursseja järjestetään säännöllisesti, katso kirjaston Nelli-koulutuskalenteri.

”Tilaa informaatikko” –palvelun tilauslomake Pääkirastoon

Tilauslomake Tertion informaatikoille

Tilauslomake Humanikan informaatikoille

Eija Poteri

Tiedonhaun ja -hallinnan ankkurit Tertiossa

[slideshare id=5470301&doc=nelli-101018001915-phpapp02]

Opetusteknologiakeskuksen (OTK) ja Tampereen yliopiston kirjaston yhteistyönä järjestämä Tiedonhaun ja -hallinnan ankkurit tutkijoille ja opettajille opetuksen ensimmäinen päivä järjesttiin Tertiossa 18.10. Päivän pääteemoina olivat Nelli-portaalin palvelut lähinnä lääke- ja lähitieteiden alalla, omaNellin rakentaminen ja sen hyödyt tutkimustyössä. Pikaisesti käytiin myös läpi uutuusseurantamahdollisuuksia terveystieteissä sekä RSS-syötteiden tilaamista ja lukemista Google Readerilla.

Päivän toinen puolisko käytettiin opettelemalla RefWorks-tiedonhallintaohjelman käyttöä. Paikalla oli 12 aktiivista ja innokasta tutkijaa ja opettajaa. Ilmoittautuneita oli yli 20 mutta aika ei sitten sopinutkaan kaikille.

Opetusteknologiakeskuksesta Pasi Kytöharju tuli pitämään toisena koulutuspäivänä koulutusta tekstinkäsittelyohjelma Word 2007:stä ja erityisesti sen tyylimäärittelyistä. Opetus on sama kuin aiemmin Linnassa pidetty kurssi.

Opetusteknologiakeskuksen Ohjeet-sivulla on erinomainen kooste mm. käsitellyistä Word-ohjeista.

Lisää hyviä Word 2007 -ohjeita:
Itä-Suomen yliopiston laaja Word-ohje
Jyväskylän yliopiston Word-ohje
Englanninkielinen yleisopas (Florida Gulf Coast University)

– Mervi Ahola

Tutkijoille kirjastosta vinkkejä tiedonhankintaan ja tekstinkäsittelyyn

Tampereen yliopiston kirjasto järjestää lokakuussa tiedonhaku-, viitteidenhallinta- ja tekstinkäsittelykoulutusta tutkijoille ja opettajille. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestettävä koulutus toteutetaan yhteistyössä yliopiston opetusteknologiakeskuksen (OTK) kanssa. Aloite yhteisestä koulutuksesta tuli OTK:lta, jonka kanssa kirjasto on aiemminkin tehnyt yhteistyötä.

Koulutus järjestetään kahdessa osassa. Ensimmäisen osan aiheena on ”Tiedonhaun ja -hallinnan ankkurit”. Siinä tutkijat tutustuvat Nelli-tiedonhakuportaalin sekä Refworks-viitteidenhallintajärjestelmän ominaisuuksiin.

Tiedonhankintakoulutusta tutkijoille Linnan opetusluokassa.

OTK:n osuudessa annetaan vinkkejä Wordin käyttöön. Erityisesti tutkijat saavat neuvoja tyylimäärittelyihin. Koulutuksessa myös vertaillaan Refworksiä ja Word 2007:n viitetoimintoa.

Pasi Kytöharju OTK:sta vetää Word-koulutusta Linnan opetusluokassa.

Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran Linnan opetusluokassa lokakuun alussa. Koulutusta pidetään lokakuun 18. ja 20. päivä erikseen myös Terveystieteiden osastokirjastossa. Tuolloin tiedonhankinnan opetuksessa keskitytään nimenomaan terveystieteiden aineistoihin.

Koulutuspaikat (15 kpl) sekä pääkirjaston että Tertion koulutukseen täyttyivät nopeasti, mikä kertoo henkilökunnan kiinnostuksesta. Todennäköisesti vastaavanlainen koulutuspaketti järjestetään uudestaan keväällä – ehkä myös tulevina lukuvuosina.

Kirjasto järjestää jatkuvasti sekä Nelli- että Refworks-koulutuksia, jotka ovat kaikille yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja henkilökunnalle avoimia. Koulutuskalenteriin voi tutustua osoitteessa http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/koulutukset/index.php.

Kirjasto pyrkii auttamaan tutkijoita yhä enemmän tutkimusprosesseissa. Tutkimusprosessien tukeminen on yksi kirjaston strategisista tavoitteista.

Teksti ja kuvat: Stefan Oino