Yle Puhe: Keskusteluni Keräsen kanssa

Keskustelin Jari Keräsen kanssa sosiaalipsykologisesta elintapamuutostutkimuksesta viime kuussa (kuuntele ohjelma Yle Areenasta). Keskustelulla oli mm. seuraavanlaisia lähtökohtia ja johtopäätöksiä:

  • Ihmislaji on evoluutiossa kehittynyt luontaisesti säästämään ja varastoimaan energiaa. Tämän valossa taipumus minimoida liikkumista onkin aivan luonnollista ja ymmärrettävää. Pulma onkin yhteensopimattomuus muuttuneen ympäristön kanssa: Nykyisen yhteiskunnan yltäkylläisyys energiapitoisen ravinnon ja energiaa säästävien kuljetusratkaisujen johdosta sotii ihmisen tätä luontoa vastaan ja tuottaa ihmisen hyvinvoinnin kannalta epätarkoituksenmukaisia ilmiöitä. Miten kamppailla tätä vastaan?
  • ”Sota lihavuutta vastaan” tuntuu välillä saavan ylimitoitetut mittasuhteet, ja epätarkoituksenmukaisia lieveilmiöitä ovat mm. ylipainoisten kokema stigmatisointi, syrjintä ja syyllisyys. Tämä ei ole milloinkaan hyvä lähtökohta terveyden edistämiselle – vaan jopa estää tavoiteltujen päämäärien saavuttamisen. Kaiken päälle vahvaa näyttöä alkaa kerääntyä siitä, että elintavat ovat ylipainoa tai lihavuutta keskeisempi seikka terveyden kannalta: Liikkuva lihava on terveempi ja elää kauemmin kuin liikkumaton laiha. Health At Every Size –lähestymistavalla on saatu myönteisiä tuloksia, kun sekä terveysneuvojien että asiakkaiden huomio ei enää jumitu painoon vaan käyttäytymiseen.
  • Lähtökohta vaikuttavalle terveysvalistukselle: jokainen tekee jo jotain hyvää! Hyvän päälle on helpompi rakentaa kuin puutteiden ja vajeiden listaamiselle! Terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz on puhunut tästä lähtökohdasta Suomessa paljon ja kouluttanut terveyden ammattilaisia tällaiseen vuorovaikutustyyliin.
  • Ohjelmassa mainitsen käyttäytymismuutostekniikkaluokituksen, jonka avulla voi eritellä käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden koostumusta. Systemaattinen luokittelujärjestelmä on mahdollistanut tutkimustiedon koonnin: Liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistämisessä aikuisilla on eräässä laajassa meta-analyysissa todettu olevan vaikuttavia omaseurannan sekä muiden itsesäätelyteorian mukaisten keinojen (Michie ym. 2009).
    • Huomionarvoinen lisäys on, että käyttäytymisen omaseuranta on hedelmällisempi lähtökohta kuin painon (tai muiden kaukaisempien lopputulemien) omaseuranta: esimerkiksi kasvisten syönnin seuranta päivittäin johtaa huomion siihen toimintaan, johon ihminen voi kullakin hetkellä vaikuttaa (ja joka pitkällä tähtäimellä on painonhallinnan kannalta olennaista) – itsensä punnitseminen päivittäin puolestaan ei. (ks. tutkimus Psychology & Health)
  • Ohjelman lopussa mainitut psykologiset perustarpeet, eli tarve tuntea itsensä päteväksi, autonomiseksi ja hyväksytyksi, ohjaavat ihmisten reaktioita myös elintapaohjaukseen ja terveyden edistämiseen. Se selittää, miksi pelottelu, syyllistäminen ja pakottaminen voivat pahimmillaan aiheuttaa aiotusta päinvastaisia vaikutuksia. Lisää itsemääräämisen teoriasta voi lukea suomeksi lähiaikoina Kasvatus-lehdessä ilmestyvässä Sini Hynysen ja minun laatimassa artikkelissa.
  • Mitä lopulta tarkoittaa teoriaan perustuva interventio? On huomattava, että kaikissa interventioissa ON teoria vaikuttamisesta, mutta sitä ei välttämättä tehdä julkilausutuksi. Onkin tärkeää tehdä näkyväksi logiikka, miltä pohjalta terveyden edistämisen erilaisissa hankkeissa (ja missä tahansa vaikutusyrityksissä) toimitaan. Tässä tutkimus- ja tiedelähtöisyys voi auttaa (tieteellisiin teorioihin perustuen suunnitellut interventiot ovat vaikuttavampia), koska teorian hyödyntäminen pikemminkin jalostaa ja parantaa arkiajatteluun perustuvia malleja – Albert Einsteinin sanoin: ”The whole of science is nothing but a refinement of everyday thinking.”

Otan mielelläni kommentteja vastaan ohjelmasta!

 

Nelli Hankonen