Alle kouluikäisiä lapsia hoidetaan erilaisissa paikoissa. Yhdessä perheessä lapset osallistuvat kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen pienestä pitäen ja toisessa lapsia hoidetaan kotona esikoulun alkuun asti. Suomessa yhteiskunta tukee moninaisia lastenhoitomuotoja. Kotona lasta voidaan hoitaa joko lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen turvin. Lapset voivat olla myös joko julkisten tai yksityisten, mutta julkisesti tuettujen, palvelujen piirissä. Käytännössä lastenhoidon järjestelyt voivat olla myös hyvin eriytyneitä.
Vanhempien tekemät valinnat ovatkin moninaisia. Emme kuitenkaan riittävästi tiedä siitä, miten perheet lastenhoitovalintojaan perustelevat, kuinka erilaiset lastenhoidon rahalliset tuet ja niiden kunnalliset lisät vaikuttavat valintoihin tai mitä perheet odottavat palvelutarjonnalta? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia CHILDCARE-hankkeen vanhemmille suunnatun kyselyn avulla.
Kysely toteutetaan seurantakyselynä siten, että tänä kesänä kysely lähetetään 15 000 vanhemmalle, joilla on yksivuotias lapsi. Samoja vanhempia pyydetään vastaamaan seurakyselyyn lapsen ollessa 4-vuotias.
Kyselyn postitus on käynnissä
Seurantatutkimus mahdollistaa uudenlaisen tiedon saamisen lasten varhaisten vuosien hoidosta. Kysely tunnistaa myös paikalliset erot, sillä kunnat järjestävät lastenhoidon palveluita erilaisin tavoin. Kysely toteutetaan kymmenessä lastenhoidonpalvelujärjestelmien osalta erilaisessa kunnassa, joiden maantieteellinen sijainti ja väestömäärä vaihtelevat.
Itse kysely on myös moniulotteinen. Siinä kysytään muun muassa lapsenhoidon järjestämistä ja lastenhoidon taloudellisten tukien, esimerkiksi kotihoidontuen käytöstä, sekä vanhempien näkemyksiä päivähoitopalveluista. Lapsen elämään liittyen vanhemmilta kysytään lapsen kehityksestä, terveydestä ja temperamentista sekä asumisjärjestelyistä. Lisäksi tiedustellaan vanhempien työelämässä toimimisesta, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä hyvinvoinnin kokemuksista.
Kysely on saanut aktiivisen ja innostuneen vastaanoton. Toivomme, että mahdollisimman moni kyselyn saaneista löytäisikin pikkulapsiarjen keskellä aikaa vastaamiseen. Kyselyyn vastaamalla pääsee vaikuttamaan lastenhoidon kysymyksiin niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Kyselyn tuloksista tullaan keskustelemaan yhdessä päättäjien ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa ja tätä kautta kasvatetaan tietopohjaista päätöksentekoa lasten hoidon ja kasvatuksen kysymyksissä.
Meillä on paljon mielipiteitä hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta, mutta tutkittua tietoa käytetään yllättävän vähän keskusteluissa tai päätöksenteon pohjana. Kyselyn tulokset tuodaankin esille myös julkisessa lastenhoitoa koskevassa keskustelussa. Eritystä kyselyssä on myös se, että kysely lähetetään lapsen molemmille vanhemmille ja siihen voi vastata suomen ja ruotsin lisäksi myös somalin, englannin ja venäjän kielellä. Näin toivottavasti saamme mahdollisimman kattavan kuvan erilaisten perheiden lastenhoidon ratkaisuista.
Hyvää loppukesää!
Katja Repo toimii tutkimusjohtajana Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAssa ja on yhden CHILDCARE-osahankkeen johtaja. Repo on tarkastellut tutkimustoiminnassaan lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen kysymyksiä erityisesti perhepolitiikan ja tasa-arvon näkökulmista.
Johanna Hietamäki toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Lapset, nuoret ja perheet -yksikössä. Hän tutkii CHILDCARE- hankkeessa lastenhoitovalintojen, terveyden ja sosioekonomisen taustan välisiä suhteita sekä valmistelee nelivuotiaiden lasten terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskevaa pilottitutkimusta, jonka pohjalta jatkossa kehitetään THL:n valtakunnallinen säännöllisesti toteuttama tiedonkeruu.
Kommentit