Tag Archives: yritykset elävät asiakkaistaan

Dosentti Kristina Heinonen: Rethink customer centricity – the era of customer dominance


I believe that firms aren’t sufficiently customer oriented. Let me explain why. Customer orientation is not a new concept. The marketing guru Peter Drucker argued already in 1954 that “There is only one valid definition of business purpose: to create a satisfied customer.” The assumption was that to be successful, firms need to create interesting offerings that customers want to buy. For decades, firms have been doing customer satisfaction studies and analyses of service quality in an attempt to create better offerings, more sales, and ultimately more profits. Still, most companies are struggling to attract and maintain profitable customers.

Traditionally, the exchange between the firm and the customer has been at the core of business activities. In so doing, firms have focused on their own offerings and capabilities and centered their strategies on attracting the market – both existing and potential customers –to buy their offerings. Exemplifying this through a metaphor of a musical orchestra, this strategy means employing great musicians to play a spectacular musical piece and attracting an audience to listen and experience. In other words, customers as members of the audience of perceive the musical orchestra, and the firm with its musicians perform the musical piece. The whole piece is directed by the conductor representing the management of the firm. Customers are thereby assigned the role as passive recipients of the musical piece, and the firm performs its activities to the best of its knowledge, based on insight of customer satisfaction and service quality. From a theoretical standpoint, this business logic is characterized by the exchange, and how customers fit into the activities of the firm. This perspective is provider-oriented, meaning that firms are attempting to find such customers that fit into their pre-defined capabilities and resources. 

Source: Wikipedia/MITO Settembre Musica (Creative Commons lisenssi)
Lately, this emphasis on business exchange has shifted towards the co-creation of value. This perspective emphasizes the involvement of customers in the co-creation of the business activity. For example, customers are invited to co-develop innovations, co-create service offerings, and co-create marketing campaigns. Taking the musical orchestra metaphor, this shift implies that customers are more involved in creating the musical piece. Instead of being passive recipients in the audience, customers are invited to co-create the music together with the musicians, i.e. the firm’s employees. The management is the conductor of the musical piece, but customers are empowered to influence the process. In this metaphor, customers are invited up to the stage together with the musicians. Yet, this perspective is provider-oriented, because the firm controls the co-creation process and orchestrates the activities.

However, let for a moment forget all about what firms can and can’t do, and instead focus on the customer perspective. Consider going into the customers’ world in an attempt to understand what customers really want. Not only measuring the responses and reactions to the offerings, but understanding their logic of living their lives. In today’s world, it is possible to get anything, anytime and anywhere, and the customers have all the options. What customers want does not necessarily involve a specific firm, rather customers probably will choose a firm that at that specific time will perform according to their specific requirements. From this perspective, it is the customer who dominates the marketplace. Customers have the possibility to actively seek the best offers, compare different providers, even perform many of the activities themselves. So rather than being in the audience of the metaphorical orchestra, or even alongside the employees on the stage co-performing the musical piece, it is the customers who are orchestrating the whole orchestra. Essentially, what I am saying is that customers are in the center, the conductor, leading the performance. It is a customer dominant marketplace.

But most firms don’t realize this yet. They don’t see the customer as playing the lead role in the musical piece. Instead, firms believe that they can control the customers, and don’t experience this customer dominance. They continue to see their superior role and believe that they can invite customers into their processes. Firms don’t realize that they should try to get invited into the customer’s world.

So what does such a customer dominant perspective means for businesses? What should firms do differently, if they incorporate such an approach? Customer dominant business logic means two things. Firms should be aware of their subordinate role in customers’ lives and should strive for getting invited in the customers’ lives, activities, experiences, and practices. And firm activities should be driven by an understanding of customers’ logic, and this logic should permeate the whole firm at every level. In other words, customer orientation, which leads firm strategies to creating superior quality and satisfaction, should be substituted with customer dominance which leads firm strategies to supporting customers’ lives. Therefore, firms need to have a mental mindset towards listening to customers in their own context. In other words, instead of customer orientation firms need a customer dominant mindset.

Further reading:

Heinonen, K., Strandvik, T., and Voima, P. (2013). Customer dominant value formation in service, European Business Review, 25 (2), 104-123

Heinonen, K., Strandvik, T., Mickelsson, K-J., Edvardsson, B., Sundström, E., and Andersson, P. (2010): A Customer Dominant Logic of Service, Journal of Service Management, 21 (4) 531-548

Kristina Heinonen on palvelumarkkinoinnin apulaisprofessori ja tutkimuskeskus CERS:in (Centre for Relationship Marketing and Service Management) johtaja Hanken School of Economicsissa Helsingissä sekä dosentti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen tutkimusprojektinsa liittyvät palvelun arvoon, sähköisiin palveluihin ja mobiilipalveluihin, asiakassuhteiden dynamiikkaan, sekä integroituun markkinointiviestintään. 

Dosentti Kristina Heinonen: Rethink customer centricity – the era of customer dominance


I believe that firms aren’t sufficiently customer oriented. Let me explain why. Customer orientation is not a new concept. The marketing guru Peter Drucker argued already in 1954 that “There is only one valid definition of business purpose: to create a satisfied customer.” The assumption was that to be successful, firms need to create interesting offerings that customers want to buy. For decades, firms have been doing customer satisfaction studies and analyses of service quality in an attempt to create better offerings, more sales, and ultimately more profits. Still, most companies are struggling to attract and maintain profitable customers.

Traditionally, the exchange between the firm and the customer has been at the core of business activities. In so doing, firms have focused on their own offerings and capabilities and centered their strategies on attracting the market – both existing and potential customers –to buy their offerings. Exemplifying this through a metaphor of a musical orchestra, this strategy means employing great musicians to play a spectacular musical piece and attracting an audience to listen and experience. In other words, customers as members of the audience of perceive the musical orchestra, and the firm with its musicians perform the musical piece. The whole piece is directed by the conductor representing the management of the firm. Customers are thereby assigned the role as passive recipients of the musical piece, and the firm performs its activities to the best of its knowledge, based on insight of customer satisfaction and service quality. From a theoretical standpoint, this business logic is characterized by the exchange, and how customers fit into the activities of the firm. This perspective is provider-oriented, meaning that firms are attempting to find such customers that fit into their pre-defined capabilities and resources. 

Source: Wikipedia/MITO Settembre Musica (Creative Commons lisenssi)
Lately, this emphasis on business exchange has shifted towards the co-creation of value. This perspective emphasizes the involvement of customers in the co-creation of the business activity. For example, customers are invited to co-develop innovations, co-create service offerings, and co-create marketing campaigns. Taking the musical orchestra metaphor, this shift implies that customers are more involved in creating the musical piece. Instead of being passive recipients in the audience, customers are invited to co-create the music together with the musicians, i.e. the firm’s employees. The management is the conductor of the musical piece, but customers are empowered to influence the process. In this metaphor, customers are invited up to the stage together with the musicians. Yet, this perspective is provider-oriented, because the firm controls the co-creation process and orchestrates the activities.

However, let for a moment forget all about what firms can and can’t do, and instead focus on the customer perspective. Consider going into the customers’ world in an attempt to understand what customers really want. Not only measuring the responses and reactions to the offerings, but understanding their logic of living their lives. In today’s world, it is possible to get anything, anytime and anywhere, and the customers have all the options. What customers want does not necessarily involve a specific firm, rather customers probably will choose a firm that at that specific time will perform according to their specific requirements. From this perspective, it is the customer who dominates the marketplace. Customers have the possibility to actively seek the best offers, compare different providers, even perform many of the activities themselves. So rather than being in the audience of the metaphorical orchestra, or even alongside the employees on the stage co-performing the musical piece, it is the customers who are orchestrating the whole orchestra. Essentially, what I am saying is that customers are in the center, the conductor, leading the performance. It is a customer dominant marketplace.

But most firms don’t realize this yet. They don’t see the customer as playing the lead role in the musical piece. Instead, firms believe that they can control the customers, and don’t experience this customer dominance. They continue to see their superior role and believe that they can invite customers into their processes. Firms don’t realize that they should try to get invited into the customer’s world.

So what does such a customer dominant perspective means for businesses? What should firms do differently, if they incorporate such an approach? Customer dominant business logic means two things. Firms should be aware of their subordinate role in customers’ lives and should strive for getting invited in the customers’ lives, activities, experiences, and practices. And firm activities should be driven by an understanding of customers’ logic, and this logic should permeate the whole firm at every level. In other words, customer orientation, which leads firm strategies to creating superior quality and satisfaction, should be substituted with customer dominance which leads firm strategies to supporting customers’ lives. Therefore, firms need to have a mental mindset towards listening to customers in their own context. In other words, instead of customer orientation firms need a customer dominant mindset.

Further reading:

Heinonen, K., Strandvik, T., and Voima, P. (2013). Customer dominant value formation in service, European Business Review, 25 (2), 104-123

Heinonen, K., Strandvik, T., Mickelsson, K-J., Edvardsson, B., Sundström, E., and Andersson, P. (2010): A Customer Dominant Logic of Service, Journal of Service Management, 21 (4) 531-548

Kristina Heinonen on palvelumarkkinoinnin apulaisprofessori ja tutkimuskeskus CERS:in (Centre for Relationship Marketing and Service Management) johtaja Hanken School of Economicsissa Helsingissä sekä dosentti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen tutkimusprojektinsa liittyvät palvelun arvoon, sähköisiin palveluihin ja mobiilipalveluihin, asiakassuhteiden dynamiikkaan, sekä integroituun markkinointiviestintään. 

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia



Pari sanaa historiasta: Kun markkinointi tieteenalana ja oppisuuntana alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella, markkinoinnin painopiste siirtyi logistiikasta (tavaroiden saamisesta tuotannosta markkinoille) kohti tavaroiden kohdistamista asiakkaille. Asiakkaasta tuli markkinoinnin kohde, objekti, jolle erilaisia markkinointitoimenpiteitä tehtiin. Markkinoinnin englanninkielinen vastine (’marketing’) perustuukin ensisijaisesti markkinan käsitteeseen (’market’), jonka verbimuoto ’marketing’ intuitiivisesti viittaa markkinatoimenpiteiden kohdistamiseen asiakkaalle (katso myös vaikkapa Short History of Marketing).


Se historiasta, mutta juurikin historiansa vuoksi markkinointi on oman käsitteensä vanki. Edelleen sitä rasittaa kapea-alainen näkemys toiminnasta, jolla manipuloidaan asiakkaita, luodaan valheellisia mielikuvia,  tai myydään tuote puoliväkisin asiakkaille – halusivat he sitä tai eivät.

Käytännössä markkinointi keskittyy laaja-alaisesti kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen liittyvään problematiikkaan. Asiakaslähtöisyys, asiakkuuksien johtaminen, kulutuskäyttäytyminen, kulutus- ja brändiyhteisöt, sosiaalinen media ja digimarkkinointi sekä asiakasarvo ovat esimerkkejä teemoista, jotka kytkeytyvät kiinteästi osaksi nykypäivän markkinointiosaamista ja ovat läsnä myös markkinoinnin opintosuunnan kandi- ja maisteriopinnoissa. Tämä on sitä osaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän, sillä juuri markkinointialan asiantuntijat ovat niitä, jotka haastavat perinteisiä tuote-orientoituneita toimintatapoja, ja ovat mukana luomassa entistä asiakaslähtöisempiä palvelukonsepteja, mukana muuttamassa maailmaa. Tämä on markkinointiosaajille aito erottautumismahdollisuus.

OK, mutta mitä markkinointiosaamisella voi tehdä? Miksi sitä oikeasti tarvitaan, mitä sillä voi saavuttaa? Toisin sanoen, miksi markkinointi?
Ensinnäkin, markkinointi luo menestystarinat. Tuote yksin ei riitä, vaan markkinointia tarvitaan tekemään tuotteet ja palvelut tunnetuksi, kertomaan niiden tarjoamista asiakashyödyistä oikeissa kanavissa oikealla tavalla sekä luomaan esimerkiksi tuotteille, palveluille, tapahtumille, poliitikoille ja kaupungeille houkuttelevia brändejä. Rovio ei olisi Rovio ilman markkinointia.
Toiseksi, yritykset elävät asiakkaistaan. Asiakas tuo yritykseen rahavirran, jolla yritys lunastaa paikkansa markkinoilla. Tämän vuoksi asiakasosaaminen – se miten yritys ymmärtää asiakkaita ja miten heidän kanssaan yhteisesti luo arvoa – on kriittinen resurssi sekä yrityksissä että entistä enemmän myös julkisissa organisaatioissa. Tämän todentamiseen riittää vilkaisu pörssiyhtiöiden vuosikertomuksiin tai kaupunkien toimintakertomuksiin. Asiakaslähtöisyys on tämän päivän mantra, joka on totta.
Kolmanneksi, syvällinen asiakasymmärrys ja sen tuominen organisaatioiden strategiseen keskiöön on kiistatta ajankohtaista kaikkialla, joten: älä reagoi, ennakoi. Markkinointiosaamisessa keskeistä on tunnistaa, mihin suuntaan asiakastarpeet ovat kehittymässä. Se vaatii markkinatilanteen ymmärrystä ja näkemystä siitä, mihin maailma on menossa.  

Neljänneksi, markkinoinnin opinnot antavat erinomaiset edellytykset monipuolisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Markkinointialan asiantuntijat ovatkin liiketoiminnan moniottelijoita, joilla on syvä asiakasosaaminen ja leveä liiketoiminnallinen ymmärrys. Tällaisen osaamisyhdistelmän kysyntä on kiistatta kasvussa.

Viidenneksi, sen enempää suunnistusanalogiaa viljelemättä, markkinointi on yrityksen kompassi. Se tuo asiakkaan ääneen organisaation strategiseen päätöksentekoon, se luo asiakaslupauksen, tunnistaa kilpailukyky- ja kilpailuetutekijät, asemoi yrityksen markkinoille ja oikeuttaa yrityksen olemassaolon entistä kovimmilla markkinoilla.

Siksi markkinointi. Opintosuuntajargonia tärkeämpää on kuitenkin tunnistaa oma intohimo. Vasta sitten on hyvä miettiä, millaista osaamista maailmassa tarvitaan tänään ja huomenna, valjastaa opinnot vaalimaan omaa intohimoa ja lunastaa paikkansa yliopiston strategian mukaisesti maailmaa ymmärtävänä maailman muuttajana. Stand out.

– Hannu Saarijärvi




Maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia



Pari sanaa historiasta: Kun markkinointi tieteenalana ja oppisuuntana alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella, markkinoinnin painopiste siirtyi logistiikasta (tavaroiden saamisesta tuotannosta markkinoille) kohti tavaroiden kohdistamista asiakkaille. Asiakkaasta tuli markkinoinnin kohde, objekti, jolle erilaisia markkinointitoimenpiteitä tehtiin. Markkinoinnin englanninkielinen vastine (’marketing’) perustuukin ensisijaisesti markkinan käsitteeseen (’market’), jonka verbimuoto ’marketing’ intuitiivisesti viittaa markkinatoimenpiteiden kohdistamiseen asiakkaalle (katso myös vaikkapa Short History of Marketing).


Se historiasta, mutta juurikin historiansa vuoksi markkinointi on oman käsitteensä vanki. Edelleen sitä rasittaa kapea-alainen näkemys toiminnasta, jolla manipuloidaan asiakkaita, luodaan valheellisia mielikuvia,  tai myydään tuote puoliväkisin asiakkaille – halusivat he sitä tai eivät.

Käytännössä markkinointi keskittyy laaja-alaisesti kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen liittyvään problematiikkaan. Asiakaslähtöisyys, asiakkuuksien johtaminen, kulutuskäyttäytyminen, kulutus- ja brändiyhteisöt, sosiaalinen media ja digimarkkinointi sekä asiakasarvo ovat esimerkkejä teemoista, jotka kytkeytyvät kiinteästi osaksi nykypäivän markkinointiosaamista ja ovat läsnä myös markkinoinnin opintosuunnan kandi- ja maisteriopinnoissa. Tämä on sitä osaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän, sillä juuri markkinointialan asiantuntijat ovat niitä, jotka haastavat perinteisiä tuote-orientoituneita toimintatapoja, ja ovat mukana luomassa entistä asiakaslähtöisempiä palvelukonsepteja, mukana muuttamassa maailmaa. Tämä on markkinointiosaajille aito erottautumismahdollisuus.

OK, mutta mitä markkinointiosaamisella voi tehdä? Miksi sitä oikeasti tarvitaan, mitä sillä voi saavuttaa? Toisin sanoen, miksi markkinointi?
Ensinnäkin, markkinointi luo menestystarinat. Tuote yksin ei riitä, vaan markkinointia tarvitaan tekemään tuotteet ja palvelut tunnetuksi, kertomaan niiden tarjoamista asiakashyödyistä oikeissa kanavissa oikealla tavalla sekä luomaan esimerkiksi tuotteille, palveluille, tapahtumille, poliitikoille ja kaupungeille houkuttelevia brändejä. Rovio ei olisi Rovio ilman markkinointia.
Toiseksi, yritykset elävät asiakkaistaan. Asiakas tuo yritykseen rahavirran, jolla yritys lunastaa paikkansa markkinoilla. Tämän vuoksi asiakasosaaminen – se miten yritys ymmärtää asiakkaita ja miten heidän kanssaan yhteisesti luo arvoa – on kriittinen resurssi sekä yrityksissä että entistä enemmän myös julkisissa organisaatioissa. Tämän todentamiseen riittää vilkaisu pörssiyhtiöiden vuosikertomuksiin tai kaupunkien toimintakertomuksiin. Asiakaslähtöisyys on tämän päivän mantra, joka on totta.
Kolmanneksi, syvällinen asiakasymmärrys ja sen tuominen organisaatioiden strategiseen keskiöön on kiistatta ajankohtaista kaikkialla, joten: älä reagoi, ennakoi. Markkinointiosaamisessa keskeistä on tunnistaa, mihin suuntaan asiakastarpeet ovat kehittymässä. Se vaatii markkinatilanteen ymmärrystä ja näkemystä siitä, mihin maailma on menossa.  

Neljänneksi, markkinoinnin opinnot antavat erinomaiset edellytykset monipuolisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Markkinointialan asiantuntijat ovatkin liiketoiminnan moniottelijoita, joilla on syvä asiakasosaaminen ja leveä liiketoiminnallinen ymmärrys. Tällaisen osaamisyhdistelmän kysyntä on kiistatta kasvussa.

Viidenneksi, sen enempää suunnistusanalogiaa viljelemättä, markkinointi on yrityksen kompassi. Se tuo asiakkaan ääneen organisaation strategiseen päätöksentekoon, se luo asiakaslupauksen, tunnistaa kilpailukyky- ja kilpailuetutekijät, asemoi yrityksen markkinoille ja oikeuttaa yrityksen olemassaolon entistä kovimmilla markkinoilla.

Siksi markkinointi. Opintosuuntajargonia tärkeämpää on kuitenkin tunnistaa oma intohimo. Vasta sitten on hyvä miettiä, millaista osaamista maailmassa tarvitaan tänään ja huomenna, valjastaa opinnot vaalimaan omaa intohimoa ja lunastaa paikkansa yliopiston strategian mukaisesti maailmaa ymmärtävänä maailman muuttajana. Stand out.

– Hannu Saarijärvi