Tag Archives: Yhteiskunta

Pelillinen ja leikillinen kulttuuri

SKR Pirkanmaan rahasto, vuosijuhla 10.5.2019Juhlapuhe, Frans Mäyrä Mitä leikki on? Googlen haku vastaa: leikki on lapsen työtä. Toisaalta, ja ehkä mielenkiintoisemmin, hakuikkunaan täydentyy myös: ”Leikki on totta”, ja: ”Leikki on tutkimisen korkein muoto”. Nämä toisaalta Albert Einsteiniin, toisaalta leikkikasvatukseen viittaavat ilmaukset kertovat leikin suosiosta ja iäti säilyvistä, laajoista merkityksistä. Leikki liitetään arkiajattelussa erityisesti lapsiin, ja … Continue reading ”Pelillinen ja leikillinen kulttuuri”

Tutkijan kommentti: Muuttuuko punainen vihreäksi? Kiinan (k)estävät tuotanto- ja kulutustavat

Kirjoittaja tutkii väitöskirjassaan yritysten roolia kestävän kehityksen kysymysten ratkaisemisessa.
Räätälin ompelemaan tummansiniseen liituraitapukuun sonnustautunut ylempi virkamies heittää iltapäiväteensä nautittuaan kertakäyttömukin olkansa yli vilkkaasti liikennöidyllä Huanshi Dong Lu:lla Guangzhoun sateisessa tiistai-iltapäivässä. Muki lentää kaaressa jalkakäytävälle, vaikka lähin jäteastia kannustaa lajittelemaan muovit, pahvit ja sekajätteen vain muutaman metrin päässä korkeasti koulutetusta kiinalaismiehestä. Astia on siis näköetäisyydellä, mutta psykologinen etäisyys roskien lajitteluun on suurempi.
Kiinalaisten luontosuhde on ympäristönsuojelun näkökulmasta yhä varhaisessa kehitysvaiheessa, jos verrataan meihin pohjoismaalaisiin. Vertailujen tekeminen Kiinan ja muiden maiden välillä on kuitenkin yhtä hyödyllistä kuin teen tarjoileminen suklaisesta teepannusta. Kiinassa ympäristökysymyksiä on tarkasteltava maan omassa viitekehyksessä. Matkustin Kiinassa viikon verran ja pyrin hahmottamaan tätä puna-vihreää kehystä moninaisissa keskusteluissa niin yliopistoprofessoreiden, toimitusjohtajien, kaupungin virkamiesten kuin kuluttajienkin kanssa. Lisää ymmärrystä kertyi tehdasvierailuilla muovi- ja elektroniikkakomponentteja valmistavissa pohjoismaalaisissa yrityksissä. Kuluttajien tarkkailu tiistai-iltapäivän ruuhkassa tarkensi kuvaa.

Kestävä tuotanto ja kulutus
Kestävyyskriisin välttämiseksi kaikkialla maailmassa on siirryttävä ekologisesti, eettisesti ja taloudellisesti kestävämpiin tuotanto- ja kulutustapoihin <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"ISBN":"9789291691517","author":[{"dropping-particle":"","family":"IPCC","given":"","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"editor":[{"dropping-particle":"","family":"Masson-Delmotte","given":"V.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhai","given":"P.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pörtner","given":"H.-O.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Roberts","given":"D.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Skea","given":"J.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Shukla","given":"P.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pirani","given":"A.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Moufouma-Okia","given":"W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Péan","given":"C.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pidcock","given":"R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Connors","given":"S.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Matthews","given":"J.B.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Chen","given":"Y.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhou","given":"X.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Gomis","given":"M.I.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Lonnoy","given":"E.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Maycock","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Tignor","given":"M.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Waterfield","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2018"]]},"publisher":"World Meteorological Organization","publisher-place":"Geneva","title":"IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global","type":"book"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=a70b1947-4577-48af-a53e-22e2c6b41fb9"]},{"id":"ITEM-2","itemData":{"DOI":"10.1016/J.EIST.2019.01.004","ISSN":"2210-4224","abstract":"Research on sustainability transitions has expanded rapidly in the last ten years, diversified in terms of topics and geographical applications, and deepened with respect to theories and methods. This article provides an extensive review and an updated research agenda for the field, classified into nine main themes: understanding transitions; power, agency and politics; governing transitions; civil society, culture and social movements; businesses and industries; transitions in practice and everyday life; geography of transitions; ethical aspects; and methodologies. The review shows that the scope of sustainability transitions research has broadened and connections to established disciplines have grown stronger. At the same time, we see that the grand challenges related to sustainability remain unsolved, calling for continued efforts and an acceleration of ongoing transitions. Transition studies can play a key role in this regard by creating new perspectives, approaches and understanding and helping to move society in the direction of sustainability.","author":[{"dropping-particle":"","family":"Köhler","given":"Jonathan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Geels","given":"Frank W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Kern","given":"Florian","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Markard","given":"Jochen","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Onsongo","given":"Elsie","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Wieczorek","given":"Anna","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Alkemade","given":"Floortje","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Avelino","given":"Flor","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Bergek","given":"Anna","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Boons","given":"Frank","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Fünfschilling","given":"Lea","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Hess","given":"David","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Holtz","given":"Georg","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Hyysalo","given":"Sampsa","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Jenkins","given":"Kirsten","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Kivimaa","given":"Paula","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Martiskainen","given":"Mari","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"McMeekin","given":"Andrew","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Mühlemeier","given":"Marie Susan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Nykvist","given":"Bjorn","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pel","given":"Bonno","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Raven","given":"Rob","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Rohracher","given":"Harald","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Sandén","given":"Björn","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Schot","given":"Johan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Sovacool","given":"Benjamin","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Turnheim","given":"Bruno","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Welch","given":"Dan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Wells","given":"Peter","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"container-title":"Environmental Innovation and Societal Transitions","id":"ITEM-2","issued":{"date-parts":[["2019","1","31"]]},"publisher":"Elsevier","title":"An agenda for sustainability transitions research: State of the art and future directions","type":"article-journal"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=32e60c7d-259e-39f7-be15-e7a7427f1ee8"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)","manualFormatting":"(Köhler et al. 2019)","plainTextFormattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)","previouslyFormattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(Köhler et al. 2019)<!–[if supportFields]><![endif]–>. Kestävillä tuotanto- ja kulutustavoilla tarkoitetaan laajasti määriteltynä sellaisten tuotteiden ja palveluiden valmistusta, myymistä, ostamista ja käyttöä, joilla on pienin mahdollinen ympäristöä kuormittava vaikutus <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"ISBN":"9789291691517","author":[{"dropping-particle":"","family":"IPCC","given":"","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"editor":[{"dropping-particle":"","family":"Masson-Delmotte","given":"V.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhai","given":"P.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pörtner","given":"H.-O.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Roberts","given":"D.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Skea","given":"J.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Shukla","given":"P.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pirani","given":"A.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Moufouma-Okia","given":"W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Péan","given":"C.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pidcock","given":"R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Connors","given":"S.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Matthews","given":"J.B.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Chen","given":"Y.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhou","given":"X.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Gomis","given":"M.I.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Lonnoy","given":"E.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Maycock","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Tignor","given":"M.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Waterfield","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2018"]]},"publisher":"World Meteorological Organization","publisher-place":"Geneva","title":"IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global","type":"book"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=a70b1947-4577-48af-a53e-22e2c6b41fb9"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(IPCC, 2018)","plainTextFormattedCitation":"(IPCC, 2018)","previouslyFormattedCitation":"(IPCC, 2018)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(IPCC 2018)<!–[if supportFields]><![endif]–>.
Siirtyminen kestävään tuotantoon ja kulutukseen on osa Kiinan kansallista strategiaa kuluvalla viisivuotiskaudella (2016–2020), ja suunnitelmatalouden mukaisesti viisivuotissuunnitelmassa linjatut strategiset painopistealueet kertovat sen, mihin valtio antaa tukea rahoitusinstrumenttien muodossa ja mihin se keskittyy lainsäädännössään, verotuksessaan ja muissa politiikkatoimissaan. Yritykset luonnollisesti seuraavat kiinnostuneina näitä painopistealueita.

Kiinan suunnitelmatalous ja kolme kovaa taistelua
Suunnitelmatalous ja yksipuoluejärjestelmä takaavat sen, että Kiinassa valtiolliset toimet ovat tehokkaita lähes minkä tahansa asian edistämisessä, eikä kestävämpiin tuotantotapoihin siirtyminen ole ollut tässä poikkeus. Maailman väkirikkaimman maan ja toiseksi suurimman talouden ripeä siirtyminen vähemmän ympäristöä kuormittaviin tuotantotapoihin on antanut lupaavia merkkejä Kiinan havahtumisesta kestävyyskriisiin. 
Esimerkiksi viime vuoden alussa Kiinan keskushallinnon lanseeraama ympäristövero velvoittaa nyt yritykset ja julkiset laitokset maksamaan ylimääräistä veroa niiden tuottamista jätteistä sekä vesi-, melu- ja ilmansaasteista. 50 miljardin yuanin (6,7 miljardia euroa) vuosittaisella verotulolla keskushallinnon on tarkoitus kannustaa provinssien paikallishallintoa vähentämään saasteita, joita niissä toimivat yritykset ja muut toimijat päästelevät niin merellä, maalla kuin ilmassakin (State Administration of Taxation of The People’s Republic of China 2018). Saasteiden vähentäminen on yksi ”kolmesta kovasta taistelusta” (three tough battles), johon Kiina on presidentti Xi Jinpingin johdolla sitoutunut. Myös nuo kaksi muuta, taloudellisten riskien hallinta ja köyhyyden poistaminen, ovat keskeisiä kestävän kehityksen näkökulmasta.

(K)estävät kulutustottumukset
Siinä missä Kiinassa nähdään nyt merkkejä siirtymisestä kestävämpiin tuotantotapoihin, kiinalaisten kulutustottumukset eivät kuitenkaan ole vielä liikkuneet samaan kestävämpään suuntaan, eivätkä valtiolliset keinot ole vielä yltäneet koskemaan kiinalaisen kuluttajan arkea. Kiinalaiset kotitaloudet ovat vaurastuneet vauhdilla teollistumisen, kaupungistumisen sekä kulutusvetoiseen talouteen tähtäävän kansallisen strategian seurauksena. Samalla kun kotitalouksien vaurastuminen ja keskiluokkaistuminen ovat parantaneet monen kiinalaisen elämänlaatua, kulutuksen kasvu on kuormittanut ympäristöä jatkuvasti lisääntyvillä resurssitarpeilla ja hallitsemattomasti kasvavilla kasvihuonekaasupäästöillä <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"DOI":"10.1016/j.jclepro.2015.10.124","ISSN":"09596526","abstract":"Various theories and approaches have been introduced in the debate on how to address sustainable consumption. In this study, we first discuss different theoretical perspectives on sustainable consumption, particularly developed in the fields of economics, social psychology and environmental sociology. We argue that neither an ‘individualist’ nor a system- or structural perspective alone is sufficient for understanding and analysing the transition towards sustainable consumption. Therefore, we propose to apply the Social Practices Approach (SPA) that combines both human agency and social structures to understand sustainable consumption issues. Following the SPA framework, we review and summarize research on sustainable consumption in China in particular on three consumption fields: food, housing energy and mobility. It is found that introducing more efficient production technology is commonly taken as the focal point in these sectors when sustainable consumption was introduced to China. Despite a rising interest in consumers’ perceptions of products’ sustainability in recent years, research has rarely paid any attention to consumers’ behavioural change or to the transition dynamics towards sustainable consumption. In general, ‘individualist’ perspectives have largely dominated Chinese sustainable consumption research. This paper proposes to move attention to a better understanding of Chinese consumption issues by emphasizing the link between the provision of sustainable products and the diverse sustainable consumption practices. Also, images of food, energy, mobility and other consumption products that are undergoing transitions need to be considered in future research as these have consequences for socio-technical changes, material infrastructures and for ‘lifestyle’ innovations.","author":[{"dropping-particle":"","family":"Liu","given":"Wenling","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Oosterveer","given":"Peter","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Spaargaren","given":"Gert","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"container-title":"Journal of Cleaner Production","id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2016"]]},"page":"13-21","publisher":"Elsevier Ltd","title":"Promoting sustainable consumption in China: a conceptual framework and research review","type":"article-journal","volume":"134"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=f6e7de69-65bb-46e3-9165-b6de5a965f68"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)","plainTextFormattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)","previouslyFormattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)<!–[if supportFields]><![endif]–>.
Vaikka kiinalaisen kuluttajan hiilijalanjälki (4,2 hiilidioksiekvivalenttitonnia) on vielä suomalaisen jalanjälkeä (10,4 tCO2-ekv) selkeästi pienempi, se kuitenkin kasvaa nopeammin. Sillä kuten tapana on, kulutustottumukset muuttuvat elintason noustessa perustarpeiden tyydyttämisestä halujen ja toiveiden tavoitteluun. Pelkkä vilkaisu Maslown tarvehierarkiaan riittää selittämään tämän: kuten moni länsimaalainen, myös kiinalainen keskiluokkainen ylempi virkamies haluaa nauttia illalliseksi pihviä, liikkua omalla autolla, lentää ulkomaille, ostaa iltapäiväteensä tai -kahvinsa take away -mukissa Starbucksista – lyhyesti sanoen kuluttaa.
Uusi, kestävämpi arki
Tähän asti päästöjen vastaisessa taistelussa ja kestävämmän yhteiskunnan tavoittelussa Kiina on luottanut tuotannon ja erilaisten teknologioiden kykyyn ratkaista käsillä oleva kestävyyskriisi. Tuotantotavat ovat olennainen osa ratkaisua, mutta myös ihmisten elämäntapojen ja kulutustottumusten pitää muuttua – kestävistä teknologioista on vähän hyötyä, jos kiinalainen kuluttaja ei omaksu niitä osaksi jokapäiväistä elämäänsä. Lisäksi maassa, jossa on 1,3 miljardia ihmistä, kulutuskäyttäytymisen muutoksilla on todellista vaikutusta. 

Kulutuskäyttäytymisen muutokset tarvitsevat kuitenkin vahvasti (1) poliittista tukea verotuksen ja tukien muodossa, (2) yritysten aktiivista osallistumista kestävämpien tarjoamien kehittämiseen ja markkinoille tuomiseen sekä (3) ympäristökoulutuksen lisäämistä aina varhaiskasvatuksesta elinikäisen oppimisen malleihin saakka. Luontosuhde ei nimittäin synny itsestään, eikä jokainen kiinalainen voi matkustaa Suomen Lappiin kehittämään sitä, joten ympäristöasiat on saatava mukaan kiinalaisiin opetussuunnitelmiin, kuluttajien arvoihin, ja osaksi jokapäiväistä elämää.
Kestävämpiä kulutustapoja tukevista politiikkatoimista hyvänä esimerkkinä on Kiinan linjaama tavoite, jonka mukaan vuonna 2030 kaduilla ei ole enää polttomoottoreilla kulkevia autoja, vaan liikenne kulkee sähköllä. Yritysten tarjoamien tuotteiden ja koulutuspalveluiden osalta suomalaisilla olisi erinomainen mahdollisuus olla luomassa tulevaisuuden esimerkkejä siitä, miten kulutuskäyttäytymistä muutetaan kestävämmäksi yksi kertakäyttömuki, luontosuhde tai koulutettu virkamies kerrallaan.


Give me the green light – China!
Sonja Lahtinen
Väitöskirjatutkija, markkinointi
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto

Lähteet:

IPCC. (2018). IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global. (V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P. R. Shukla, … T. Waterfield, Eds.). Geneva: World Meteorological Organization.

Köhler, J., Geels, F. W., Kern, F., Markard, J., Onsongo, E., Wieczorek, A., … Wells, P. (2019). An agenda for sustainability transitions research: State of the art and future directions. Environmental Innovation and Societal Transitions. https://doi.org/10.1016/J.EIST.2019.01.004

Liu, W., Oosterveer, P., & Spaargaren, G. (2016). Promoting sustainable consumption in China: a conceptual framework and research review. Journal of Cleaner Production, 134, 13–21. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2015.10.124

”China starts collecting environment tax”, State Administration of Taxation of The People’s Republic of China, 2018. http://www.chinatax.gov.cn/eng/n2367751/c3021312/content.html

Tamyn Alumnitapahtuma Yo-talolla

  Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy järjesti perjantaina 18.5.2018 klo 18–23 Alumnitapahtuman Yo-talolla. Osallistujina oli yhteensä noin 70 ylioppilaskunnan entistä ja nykyistä toimijaa 1960-luvulta nykypäivään saakka. Ohjelma koostui juonnoista, kolmesta puheesta, open mic -puheenvuoroista sekä livemusiikista. Tampereen yliopiston Alumni ry mainittiin alkujuonnossa yhtenä tapahtuman tukijoista ja mahdollistajista. Puheiden pitäjät olivat Tamyn nykyinen puheenjohtaja Sanni Lehtinen, YTHS:n toimitusjohtaja ja Tamyn alumnipuheenjohtaja Katariina… Read more →

The post Tamyn Alumnitapahtuma Yo-talolla appeared first on Opiskelijablogi.

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.

Luento: Pelitutkimuksesta pelillistyvän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen

Eilisen Vaasa Game Days-seminaarin luentokalvoni ovat nyt saatavilla alta:

Tutkimus kuntien tietopyyntöihin vastaamisesta on julkaistu

Heikki Kuutti (FT) ja Aleksi Koski (FM) tarkastelevat Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tutkimuksessaan kuntien viranomaisten vastauskäytäntöjä julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen käsittelyssä sekä niissä ilmeneviä ongelmia. Tutkimus on luettavissa: http://kaks.fi/julkaisut/. Tutkijat lähettivät toukokuussa 2015 jokaiseen Manner-Suomen kuntaan (301) sähköpostitse tietopyynnön, jossa pyydettiin tiedot kolmesta viimeisimmästä kunnalle osoitetusta, nyt kyseessä ollutta pyyntöä edeltäneestä tietopyynnöstä ja viranomaisen näihin antamista vastaukista. […]

Eettisyys, valinnanvapaus ja digitalisaatio?

Yhteiskuntamme eri toimintoja tehostetaan kovalla tohinalla, ja kansalaiset velvoitetaan käyttämään digitalisaation nimissä erilaisia teknologisia ratkaisuja ja palveluja. Etenkin sellaiset ikääntyneet yli 65-vuotiaat ihmiset, jotka eivät käytä tietotekniikkaa, ja joita joukossamme on noin puoli miljoonaa, kokevat tämän hankalaksi ja epämiellyttäväksi. Kun itse ei hallita tekniikkaa, tarvitaan ulkopuolisten apua. Ja tämä lankeaa automaattisesti lapsille, lapsenlapsille tai ystäville. […]

Eroon läpinäkyvyyden paradoksista?

Olemme kuluvan vuoden aikana tarkastelleet muutamaankin otteeseen kirjoituksissamme mm. läpinäkyvyyden, salailukulttuurin sekä tiedon omistajuuden teemoja. Nämä aiheet puhuttavat edelleen – eikä syyttä. Keuruun kunnan luottamushenkilö Ilari Kotimäki kritisoi Sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa 29.7.2016 seuraavasti: –”kun toimittaja pyytää kunnan tai valtion hallinnosta esimerkiksi laskuja, nämä laskut annetaan nurisematta. Kun kunnan tai valtion luottamusmies pyytää samoja laskuja, niin […]

Kadonneita potilasasiakirjoja ja hoitovirheitä!

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi 21.4.2016 yksityisen röntgenpalveluyrityksen asiakirjahallinnan ja potilasturvallisuuden laiminlyönneistä otsikolla: ”Rintasyöpiä ei havaittu, potilastietoja katosi”. Jutun mukaan Valvira on selvittänyt syksystä 2014 lukien yhteistyössä muiden viranomaisten ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa Suomen Radiologikeskus Oy:n toiminnassa ilmenneitä puutteita. Potilasturvallisuus on vaarantunut mm. siten, että radiologit ovat tulkinneet potilaiden röntgenkuvia virheellisesti. Kolme potilasta on tehnyt Valviralle yrityksen […]