Tag Archives: vinkkejä

Ei yksi pääsky kesää tee… vai tekeekö?

Esittelyssä Selina Juul ja Stop Spild af Mad -järjestö
Tutkimusprojektimme nimessä on sana ’kuluttajakansalainen’. Tämä viittaa paitsi siihen, että keskitymme tutkimuksessamme kuluttajiin, myös siihen, että toivomme kuluttajien kokevan vastuuta omista tekemisistään ja tässä tapauksessa aktiivisesti pyrkivän vähentämään omaa ja kotitaloutensa ruokahävikkiä. Muutos kun lähtee yksittäisistä kuluttajista ja kotitalouksista. Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet sydämen asiakseen taistella hieman laajemmin ruokahävikkiä vastaan, ja haluammekin esitellä heistä muutaman. Juttusarjan aloittaa Selina Juul.
Selina Juul muutti 13-vuotiaana Venäjältä Tanskaan ja oli pöyristynyt siitä, miten paljon Tanskassa ruokaa heitetään roskiin. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 2008, Selina perusti Tanskaan kansalaisjärjestön nimeltä Stop Spild af Mad, jonka tavoitteena on ruokahävikin minimointi. Stop Spild af Mad -järjestön tarina alkoi pienenä Facebook-ryhmänä, mutta nykyään se on Tanskan suurin ruokahävikkiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti mm. EU:n ja YK:n kanssa.


Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta ruokahävikistä järjestämällä kampanjoita, kannustamalla lehdistöä ja muuta mediaa kirjoittamaan aiheesta ja innostamalla yleisöä keskusteluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Järjestön ideana on toimia ’kuluttajilta kuluttajille’, kannustaen kuluttajia itse olemaan aloitteellisia oman ruokahävikkinsä vähentämisessä. He ovat antaneet kuluttajille vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kokata ruoantähteistä, miten tehdä ruokaostoksia järkevästi tai miten voi lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomien asuntoloille.


Tässä lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Selinan perustama organisaatio on tehnyt:
  • Selina on toimittanut ruokakirjan ’Stop spild af mad’, joka sisältää tanskalaisten huippukokkien kehittämiä reseptejä ruoantähteistä kokkaamiseen.
  • Järjestön kautta ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt voivat tilata itselleen ilmaisia ’goodie bägejä’, joissa kuluttajat voivat ottaa mukaan ravintola-annoksestaan ylijäänyttä ruokaa.   
  • Järjestö on laatinut kouluille opetusmateriaalia ruokahävikkiin liittyen.
  • Järjestö on aktivoinut monia ruokakauppoja ruokahävikin vähentämiseen. He ovat tehneet yhteistyötä mm. tanskalaisen Rema 1000 -ruokakauppaketjun kanssa, joka esimerkiksi vaihtoi kaikki paljousalennukset (osta 3, maksa 2 jne.) yksittäisten tuotteiden alennuksiin.


Tanskassa ruokahävikin määrää onkin onnistuttu pienentämään noin 25 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana, varmasti osittain Stop Spild af Mad -järjestön toiminnan ansiosta.
Järjestö toimii täysin vapaaehtoisvoimin, tuhansien kuluttajien yhteisprojektina. Selina toimii edelleen vapaaehtoisena työntekijänä organisaatiossa noin 40 tuntia viikossa.


Selina on kysytty puhuja eri tilaisuuksiin ja hän myös aktiivisesti kirjoittaa ruokahävikistä lehtiin sekä Tanskassa että muualla. Hänellä on mm. oma ruokahävikkiin keskittyvä bloginsa Huffington Postissa. Alla olevassa TEDx-puheenvuorossa viime vuodelta Selina antaa runsaasti vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme omassa arjessamme vähentää ruokahävikkiä.  


Nina

Ei yksi pääsky kesää tee… vai tekeekö?

Esittelyssä Selina Juul ja Stop Spild af Mad -järjestö
Tutkimusprojektimme nimessä on sana ’kuluttajakansalainen’. Tämä viittaa paitsi siihen, että keskitymme tutkimuksessamme kuluttajiin, myös siihen, että toivomme kuluttajien kokevan vastuuta omista tekemisistään ja tässä tapauksessa aktiivisesti pyrkivän vähentämään omaa ja kotitaloutensa ruokahävikkiä. Muutos kun lähtee yksittäisistä kuluttajista ja kotitalouksista. Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet sydämen asiakseen taistella hieman laajemmin ruokahävikkiä vastaan, ja haluammekin esitellä heistä muutaman. Juttusarjan aloittaa Selina Juul.
Selina Juul muutti 13-vuotiaana Venäjältä Tanskaan ja oli pöyristynyt siitä, miten paljon Tanskassa ruokaa heitetään roskiin. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 2008, Selina perusti Tanskaan kansalaisjärjestön nimeltä Stop Spild af Mad, jonka tavoitteena on ruokahävikin minimointi. Stop Spild af Mad -järjestön tarina alkoi pienenä Facebook-ryhmänä, mutta nykyään se on Tanskan suurin ruokahävikkiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti mm. EU:n ja YK:n kanssa.


Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta ruokahävikistä järjestämällä kampanjoita, kannustamalla lehdistöä ja muuta mediaa kirjoittamaan aiheesta ja innostamalla yleisöä keskusteluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Järjestön ideana on toimia ’kuluttajilta kuluttajille’, kannustaen kuluttajia itse olemaan aloitteellisia oman ruokahävikkinsä vähentämisessä. He ovat antaneet kuluttajille vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kokata ruoantähteistä, miten tehdä ruokaostoksia järkevästi tai miten voi lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomien asuntoloille.


Tässä lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Selinan perustama organisaatio on tehnyt:
  • Selina on toimittanut ruokakirjan ’Stop spild af mad’, joka sisältää tanskalaisten huippukokkien kehittämiä reseptejä ruoantähteistä kokkaamiseen.
  • Järjestön kautta ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt voivat tilata itselleen ilmaisia ’goodie bägejä’, joissa kuluttajat voivat ottaa mukaan ravintola-annoksestaan ylijäänyttä ruokaa.   
  • Järjestö on laatinut kouluille opetusmateriaalia ruokahävikkiin liittyen.
  • Järjestö on aktivoinut monia ruokakauppoja ruokahävikin vähentämiseen. He ovat tehneet yhteistyötä mm. tanskalaisen Rema 1000 -ruokakauppaketjun kanssa, joka esimerkiksi vaihtoi kaikki paljousalennukset (osta 3, maksa 2 jne.) yksittäisten tuotteiden alennuksiin.


Tanskassa ruokahävikin määrää onkin onnistuttu pienentämään noin 25 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana, varmasti osittain Stop Spild af Mad -järjestön toiminnan ansiosta.
Järjestö toimii täysin vapaaehtoisvoimin, tuhansien kuluttajien yhteisprojektina. Selina toimii edelleen vapaaehtoisena työntekijänä organisaatiossa noin 40 tuntia viikossa.


Selina on kysytty puhuja eri tilaisuuksiin ja hän myös aktiivisesti kirjoittaa ruokahävikistä lehtiin sekä Tanskassa että muualla. Hänellä on mm. oma ruokahävikkiin keskittyvä bloginsa Huffington Postissa. Alla olevassa TEDx-puheenvuorossa viime vuodelta Selina antaa runsaasti vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme omassa arjessamme vähentää ruokahävikkiä.  


Nina

Kahvinporot – biojäteastian murheenkryyni?

Näyttääkö näky tutulta?

Vaikka ruokahävikin saisikin aivan minimiin, usein kahvinporot tuovat täytettä biojäteastiaan. Tältä varmasti näyttää biojäteastia erityisesti työpaikoilla. Kahvinporoja ei lueta useinkaan suoraan ruokahävikiksi, sillä kyse ei ole ruoasta, joka olisi joskus ollut syömäkelpoista. Joka tapauksessa kahvinporot ovat orgaanista jätettä, joka kuuluu biojätteeseen ja vie usein astiasta suuren osan.

Kahvi on siitä erikoinen ruoka-aine, että vain pienen pieni murto-osa kahvipavuista päätyy todellisuudessa juotavaan kahviin. Yllättävän suuri osa kokonaishävikistä niin ikään syntyy siitä, että kahvia kaadetaan viemäristä alas. Kekseliäät ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet erilaisia tapoja kahvinporojen käyttöön, jotta kahvipavuista saataisiin mahdollisimman iso osa hyötykäyttöön. Seuraavat vinkit eivät perustu tieteellisiin lähteisiin, vaan ovat vinkkejä, joita ihmiset ovat jakaneet. Osa vinkeistä on sellaisia, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.

Kahvinporot….

…voidaan käyttää osterivinokkaiden kasvattamiseen. Kurkkaa esimerkiksi Helsienen verkkosivut aiheen tiimoilta.

…on mahdollista hyödyntää kauneudenhoidossa. Kahvinporoja on käytetty mm. saippuoissa ja kuorintavoiteissa.

…voivat toimia lannoitteena happamasta pitäville kasveille tai luonnollisina ötököiden karkottajina.

…taittavat pahoja hajuja.

Ulla-Maija

Kahvinporot – biojäteastian murheenkryyni?

Näyttääkö näky tutulta?

Vaikka ruokahävikin saisikin aivan minimiin, usein kahvinporot tuovat täytettä biojäteastiaan. Tältä varmasti näyttää biojäteastia erityisesti työpaikoilla. Kahvinporoja ei lueta useinkaan suoraan ruokahävikiksi, sillä kyse ei ole ruoasta, joka olisi joskus ollut syömäkelpoista. Joka tapauksessa kahvinporot ovat orgaanista jätettä, joka kuuluu biojätteeseen ja vie usein astiasta suuren osan.

Kahvi on siitä erikoinen ruoka-aine, että vain pienen pieni murto-osa kahvipavuista päätyy todellisuudessa juotavaan kahviin. Yllättävän suuri osa kokonaishävikistä niin ikään syntyy siitä, että kahvia kaadetaan viemäristä alas. Kekseliäät ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet erilaisia tapoja kahvinporojen käyttöön, jotta kahvipavuista saataisiin mahdollisimman iso osa hyötykäyttöön. Seuraavat vinkit eivät perustu tieteellisiin lähteisiin, vaan ovat vinkkejä, joita ihmiset ovat jakaneet. Osa vinkeistä on sellaisia, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.

Kahvinporot….

…voidaan käyttää osterivinokkaiden kasvattamiseen. Kurkkaa esimerkiksi Helsienen verkkosivut aiheen tiimoilta.

…on mahdollista hyödyntää kauneudenhoidossa. Kahvinporoja on käytetty mm. saippuoissa ja kuorintavoiteissa.

…voivat toimia lannoitteena happamasta pitäville kasveille tai luonnollisina ötököiden karkottajina.

…taittavat pahoja hajuja.

Ulla-Maija

Puheenvuoroja ruokahävikistä

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, johon on ympäri maailmaa viime vuosien aikana havahduttu. Ruokahävikin määrä kasvaa kasvamistaan, ja sen hillitsemiseksi on syntynyt monenlaista toimintaa. Kuluttajia on herätelty niin erilaisilla kampanjoilla kuin yksittäisillä puheenvuoroillakin.

Tähän postaukseen on poimittu muutamia TED-talk ja TEDx-talk -puheita liittyen ruokahävikkiin. TED- ja TEDx-tapahtumien (TEDx= paikallisesti järjestetty itsenäinen TED-tapahtuma) tarkoituksena on hyvin valmisteltujen puheiden ja asiaansa paneutuneiden puhujien kautta inspiroida yleisöä erilaisilla ideoilla sekä herätellä ajatuksia tuomalla esiin uudenlaisia näkemyksiä merkittävien aiheiden tiimoilta.

Kaikki alla olevat esitykset eri puolilta maailmaa tarkastelevat ruokahävikkiä hieman eri näkökulmista, ja puhujat ehdottavat ongelmaan omia ratkaisujaan. Vaikka kaikkien puheissa esitettyjen ajatusten kanssa ei olisikaan täysin samaa mieltä, herättää jokainen puhe paljon ajatuksia.

Tristam Stuart: The global food waste scandal

Selina Juul: How to avoid food waste traps

Daisy Scholte: 3 simple rules to turn food waste into good taste

Peter Lehner: A recipe for cutting food waste

Fiona Jongejans: Food waste – Breaking the habit

João Almeida: How much food is wasted in Europe?


– Ulla-Maija

Puheenvuoroja ruokahävikistä

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, johon on ympäri maailmaa viime vuosien aikana havahduttu. Ruokahävikin määrä kasvaa kasvamistaan, ja sen hillitsemiseksi on syntynyt monenlaista toimintaa. Kuluttajia on herätelty niin erilaisilla kampanjoilla kuin yksittäisillä puheenvuoroillakin.

Tähän postaukseen on poimittu muutamia TED-talk ja TEDx-talk -puheita liittyen ruokahävikkiin. TED- ja TEDx-tapahtumien (TEDx= paikallisesti järjestetty itsenäinen TED-tapahtuma) tarkoituksena on hyvin valmisteltujen puheiden ja asiaansa paneutuneiden puhujien kautta inspiroida yleisöä erilaisilla ideoilla sekä herätellä ajatuksia tuomalla esiin uudenlaisia näkemyksiä merkittävien aiheiden tiimoilta.

Kaikki alla olevat esitykset eri puolilta maailmaa tarkastelevat ruokahävikkiä hieman eri näkökulmista, ja puhujat ehdottavat ongelmaan omia ratkaisujaan. Vaikka kaikkien puheissa esitettyjen ajatusten kanssa ei olisikaan täysin samaa mieltä, herättää jokainen puhe paljon ajatuksia.

Tristam Stuart: The global food waste scandal

Selina Juul: How to avoid food waste traps

Daisy Scholte: 3 simple rules to turn food waste into good taste

Peter Lehner: A recipe for cutting food waste

Fiona Jongejans: Food waste – Breaking the habit

João Almeida: How much food is wasted in Europe?


– Ulla-Maija

Hävikkivinkkejä – ennen kauppaan lähtöä

Ruokahävikkiä voi vähentää ja estää monella eri tavalla. Hävikinvähentämisessä ei ole suinkaan kyse vain hävikkiruokien uusiokäytöstä, vaan myös estämisestä, joka alkaa jo ennen ruokatuotteiden hankkimista. Internet on onneksi pullollaan ruokahävikin vähentämiseksi kehiteltyjä nerokkaita vinkkejä! Tässä muutamia neuvoja, jotka tulisi muistaa jo ennen ruokakauppaan lähtöä.

Kaappi-inventaario
Tiedätkö todella mitä kaikkea jääkaapistasi, pakastimestasi ja kuivakaapistasi löytyy? Käy tietyin väliajoin kunnolla läpi kaappien sisältö. Kaapeista saattaa löytyä yllätyksiä, joiden ansiosta kauppaan ei tarvitse lähteä lainkaan! Vinkki poimittu Saa syödä -sivuston hävikkivinkkilistauksesta.

Jääkaappiselfie
Onko kaapissasi viisi ruokakermaa, koska ostat niitä aina varmuuden vuoksi? Ota kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. Kaupassa voi nopeasti katsoa, mitä kaapista jo löytyy. Vältyt näin turhilta ostoksilta ja ennaltaehkäiset hävikkiä. Tämän vinkin jakoi kokki Sami Garam Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suunnittele – suunnittele – suunnittele
Ennen kauppaan lähtöä olisi hyvä suunnitella, mitä aikoo tulevina päivinä syödä. Ostoslista paitsi helpottaa kaupassa liikkumista, myös hillitsee heräteostoksia. Kuten K-ruoka-sivustollakin sanotaan perinteiseen tapaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Älä mene kauppaan nälkäisenä
Ohje mainitaan usein rahansäästövinkkien yhteydessä, mutta nälkäisenä kaupassa käymisellä on selkeä kytkös myös ruokahävikkiin. Nälkäisenä tekee paljon heräteostoksia, jotka päätyvät kotona lopulta hävikkiin. Kaupassa käyminen kylläisenä säästää paitsi kukkaroa, myös biojäteastiaa. Ohje mainitaan ensimmäisenä esimerkiksi Päijät-Hämeen jätehuollon ylläpitämän Pienennä Bioberttaa -sivuston ruokahävikkivinkkien listauksessa.

Millä muilla tavoin ruokahävikkiä voisi estää jo ennen ruokakauppaan lähtöä? Jaa vinkkisi kommenttiboksiin!

-Ulla-Maija

Hävikkivinkkejä – ennen kauppaan lähtöä

Ruokahävikkiä voi vähentää ja estää monella eri tavalla. Hävikinvähentämisessä ei ole suinkaan kyse vain hävikkiruokien uusiokäytöstä, vaan myös estämisestä, joka alkaa jo ennen ruokatuotteiden hankkimista. Internet on onneksi pullollaan ruokahävikin vähentämiseksi kehiteltyjä nerokkaita vinkkejä! Tässä muutamia neuvoja, jotka tulisi muistaa jo ennen ruokakauppaan lähtöä.

Kaappi-inventaario
Tiedätkö todella mitä kaikkea jääkaapistasi, pakastimestasi ja kuivakaapistasi löytyy? Käy tietyin väliajoin kunnolla läpi kaappien sisältö. Kaapeista saattaa löytyä yllätyksiä, joiden ansiosta kauppaan ei tarvitse lähteä lainkaan! Vinkki poimittu Saa syödä -sivuston hävikkivinkkilistauksesta.

Jääkaappiselfie
Onko kaapissasi viisi ruokakermaa, koska ostat niitä aina varmuuden vuoksi? Ota kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. Kaupassa voi nopeasti katsoa, mitä kaapista jo löytyy. Vältyt näin turhilta ostoksilta ja ennaltaehkäiset hävikkiä. Tämän vinkin jakoi kokki Sami Garam Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suunnittele – suunnittele – suunnittele
Ennen kauppaan lähtöä olisi hyvä suunnitella, mitä aikoo tulevina päivinä syödä. Ostoslista paitsi helpottaa kaupassa liikkumista, myös hillitsee heräteostoksia. Kuten K-ruoka-sivustollakin sanotaan perinteiseen tapaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Älä mene kauppaan nälkäisenä
Ohje mainitaan usein rahansäästövinkkien yhteydessä, mutta nälkäisenä kaupassa käymisellä on selkeä kytkös myös ruokahävikkiin. Nälkäisenä tekee paljon heräteostoksia, jotka päätyvät kotona lopulta hävikkiin. Kaupassa käyminen kylläisenä säästää paitsi kukkaroa, myös biojäteastiaa. Ohje mainitaan ensimmäisenä esimerkiksi Päijät-Hämeen jätehuollon ylläpitämän Pienennä Bioberttaa -sivuston ruokahävikkivinkkien listauksessa.

Millä muilla tavoin ruokahävikkiä voisi estää jo ennen ruokakauppaan lähtöä? Jaa vinkkisi kommenttiboksiin!

-Ulla-Maija