Tag Archives: uuden ajan alku

Siirtolaisten koulutus ja oppiminen esimodernissa Euroopassa

Maija Ojala-Fulwood Vuosina 1660-1770 tuhansia nuoria neitoja muutti Lontooseen oppiakseen käsityöammattin. Virallisten sääntöjen mukaan naisia ei huolittu oppipojiksi Lontoon kiltoihin (Livery companies). Korporaatioiden ylläpitämät siisäänkirjautumisluettelot, jäsenlistat sekä muut säilyneet dokumentit todistavat kuitenkin, että arkipäivän käytäntö poikkesi suuresti virallisista ohjesäännöistä. Samanlainen … Lue loppuun

Pelkoa ja inhoa keskiajalla ja uuden ajan alussa – Konferenssi negatiivisista tunteista

Riikka Miettinen Tampereen yliopisto Marraskuun alussa Kööpenhaminassa järjestettiin kansainvälinen konferenssi negatiivisista tunteista keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa, Fear and Loathing in the Earthly City – Negative Emotions in the Medieval and Early Modern Period, c. 1100–1700. Viitisenkymmentä tutkijaa kokoontui … Lue loppuun

Kisälli Mertenin mysteeri. Näkökulmia liikkuvuuteen keskiajalta nykypäivään.

Maija Ojala-Fulwood Tampereen yliopisto Loppukeväästä, torstaina Marian päivän jälkeen vuonna 1475 Tallinnalainen kultasepän kisälli Merten Dutschendorp piteli kädessään arvokasta dokumenttia. Kyseessä oli hänelle myönnetty suosituskirje, jonka olivat allekirjoittaneet Tallinnan kultaseppien ammattikunnan vanhimmat. Kirjeessä ammattikunnan oltermannit todistavat, että kisälli Merten on … Lue loppuun

Onko keskiajan ja uuden ajan alun paikallishistorialle tilausta?

Tiina Miettinen Tampereen yliopisto Keskiaikaan ja uuden ajan alkuun keskittyviä paikallishistoriallisia hankkeita sattuu yliopistossa työskentelevän historiantutkijan kohdalle yhä harvemmin. Itselläni on ollut mahdollisuus kirjoittaa palkattuna Satakunnan maakuntahistorian osia V ja VI. Lisäksi olen ollut kirjoittamassa yhtä pitäjänhistoriaa. Ne ovat väitöskirjaakin … Lue loppuun

Vanhojen aikojen tunteita

Aistien ja tunteiden historia on vakiintunut ja eläväinen tutkimuskenttä historiasssa. Se on tuonut uusia teoreettisia ja metodologisia teemoja tutkimuksen keskiöön. Joukko Triviumin jäseniä osallistui kansainvälisen kultuurihistorian seuran vuosikonferenssiin ”Senses, Emptions & the Affective Turn Recent Perspectives and Challenges in acuotural … Lue loppuun

Aristokraattinen avioliitto 1600-luvulla: oma valinta vai suvun päätös?

Johanna Kuokkala Tampereen yliopisto Uuden ajan alussa oli viisasta solmia hyvä avioliitto. Puolisoehdokkailta odotettiin niin hyvää yhteiskunnallista asemaa, hyvämaineista sukua kuin myös taloudellista vaurautta. Aristokraattisuvut liittoutuivat keskenään, koska kukaan ei ollut mahtava yksinään, vaan voima piili suvussa, sen yhteyksissä, yhtenäisyydessä … Lue loppuun

Nainen, dynastia, valtakunta, Eurooppa

Miia Ijäs Tampereen yliopisto Valtionmuodostus, reformaatio, diplomatia, kansainväliset suhteet. Hienoja sanoja, isoja teemoja. Mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä? Entä mitä ne voisivat tarkoittaa 1500-luvun käytännössä, yksilön toiminnassa? Kirjani Varjoista valtaistuimelle (Gaudeamus 2016) kertoo naisesta, Anna Jagellonicasta (1523–1596). Anna oli Puola-Liettuaa … Lue loppuun

Aggressiiviset talonpojat Valenciassa

Ulla Koskinen Tampereen yliopisto Kahden vuoden välein keväisin järjestettävässä The European Social Science History Conferencessa (ESSHC) on perinteisesti ollut mittava suomalaisedustus. Niin tälläkin kertaa, ja olin joukossa mukana järjestämälläni sessiolla ”Aggressive Peasant Elites: Nordic Countries Compared, c. 1550-1650”, joka oli … Lue loppuun

Taikavarpu ja maaginen aarteenetsintä, eli mitä historia kertoo taloudellisesta voitosta ja kaivostoiminnasta?

Elämme nykyään mielestämme rationaalisessa tuottavassa taloudessa. On yleisesti tunnettua, että taloudellisen hyödyn etsinnän juuret ovat pidemmät kuin moni taloushistorioitsijakaan huomaa. Yhtä usein on väitetty – ainakin kaikkien muiden kuin talouden tutkijoiden joukossa, on, että ajattelu on eri historian vaiheissa, viimeaikaisissakin, … Lue loppuun