Tag Archives: tutkimusprojekti

Kuluttajakansalainen aktiivisena ruokahävikin vähentäjänä

Wastebusters-tutkimusprojektimme nimi virallinen nimi on ’Examining consumer-citizers as active reducers of food waste: Practices, actor-networks, and discourses’. Pitkään nimeen sisältyy tuntemattomampia termejä, joita tulee hieman tarkemmin selittää, jotta niiden merkitys aukeaa. Tässä postauksessa keskitymme käsitteeseen ’consumer-citizen’, jonka vakiintunut suomenkielinen vastine on ’kuluttajakansalainen’.

Kuluttajakansalainen on käsitteenä suhteellisen uusi. Käsite tuo yhteen ihmisen roolin sekä kuluttajana että kansalaisena. Täten käsite liittää keskenään myös kuluttamisen ja yhteiskunnan, jotka nähdään usein toisistaan erillään olevina kokonaisuuksina niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessakin. Kuluttamisella ja yhteiskunnalla, samoin kuin kuluttajalla ja kansalaisella, on kuitenkin monia päällekkäisyyksiä ja kytköksiä, mistä syystä niiden tarkastelu toisistaan riippumattomina teemoina jättää huomiotta tärkeitä asioita. Muun muassa eettinen kuluttaminen, boikotointi ja vapaaehtoinen yksinkertaistaminen ovat esimerkkejä kuluttamisesta, joihin kytkeytyy kansalaisuuteen liittyviä tärkeitä elementtejä.

Kuluttajakansalaisten kuluttamista ohjaa altruistinen ajattelu ja halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kuluttajakansalaisilla on keskeinen rooli kestävässä kuluttamisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kuluttajan asenteiden ja todellisen käyttäytymisen välillä on usein kuilu. Kuluttajilla on usein kestäviä kuluttamisen tapoja kohtaan hyvinkin positiivinen asenne, mutta tämä asenne ei heijastu kulutuskäyttäytymiseen. On esitetty, että kuluttajakansalaisten voimaannuttaminen tarjoaa keinon tämän kuilun poistamiseen.

Kuluttamista on pitkään kuvattu yksilön vapautena tehdä valintoja ja käyttää rahaansa haluamallaan tavalla. Kuluttamisen ja kuluttajan kohdalla on harvemmin puhuttu velvollisuuksista tai vastuista. Kansalaisilla puolestaan on kautta aikain ollut sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Käsite ’kuluttajakansalainen’ nostaakin esiin sekä erilaiset vapaudet että velvollisuudet kuluttamiseen liittyen. Koska kuluttajakansalaisilla on vapaus tehdä valintoja, on heillä myös velvollisuus kohdata valinnoista syntyvät seuraukset. Kuluttajan ja kansalaisen roolien ero on häilyvä, eikä niitä mielestämme ole tarkoituksenmukaista nähdä toistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Kuluttajakansalainen pyrkii toiminnallaan täyttämään yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä velvollisuuksiaan, mutta samaan aikaan hänellä on vastuu omasta ja mahdollisesti myös perheen/lähipiirin hyvinvoinnista. Jokapäiväisessä elämässä erilaiset velvollisuudet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ruokaan ja sen pois heittämiseen liittyy olennaisesti erilaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka saattavat olla ajoittain ristiriidassa keskenään. Päivämäärän ylittänyt tuote voi vaikuttaa pienten lasten vanhemmista vaaralliselta, joten se heitetään pois esimerkiksi ruokamyrkytyksen pelossa. Ruoka saattaa myös joutua roskiin siitä syystä, että se ei yksinkertaisesti maistu hyvältä. Tutkittaessa ruokahävikkiä on siihen kytköksissä olevat teemat otettava laajassa mittakaavassa huomioon, jotta ongelmaan on mahdollista tarttua.

Pyrimme tutkimusprojektissamme etsimään ratkaisuja ruokahävikkiongelmaan syiden tai syyllistämisen sijaan. Kuluttajakansalaiset ovat tässä keskeisessä asemassa. Ruokahävikin ympärillä kuluttajakansalaisina voidaan pitää esimerkiksi ruokahävikkiä vastustavia ruokabloggaajia, innovatiivisia ruokahävikkiyrittäjiä, ruokahävikkivinkkejä jakavia kokkeja sekä ruokahävikin hallinnasta kiinnostuneita kuluttajia. Tutkimuksemme mielenkiinnon kohteena on se, millä tavoin kuluttajakansalaiset aktiivisesti vähentävät ruokahävikkiä tavallisessa arjessa. Tarkastelemme kuluttajakanlaisten toimia ja toimintaa erilaisten näkökulmien kautta. Näitä näkökulmia ovat kulutuskäytänteet, toimijaverkot ja diskurssit, joita avaamme tarkemmin myöhemmissä blogipäivityksissämme.

Lähteet ja lisälukemista:

Prothero, A., Dobscha, S., Freund, J., Kilbourne, W. E., Luchs, M. G., Ozanne, L. K., & Thøgersen, J. (2011). Sustainable consumption: Opportunities for consumer research and public policy. Journal of Public Policy & Marketing30(1), 31-38.

Trentmann, F. (2007). Citizenship and Consumption. Journal of Consumer Culture, 7(2), 147-158.

– Ulla-Maija

Kuluttajakansalainen aktiivisena ruokahävikin vähentäjänä

Wastebusters-tutkimusprojektimme nimi virallinen nimi on ’Examining consumer-citizers as active reducers of food waste: Practices, actor-networks, and discourses’. Pitkään nimeen sisältyy tuntemattomampia termejä, joita tulee hieman tarkemmin selittää, jotta niiden merkitys aukeaa. Tässä postauksessa keskitymme käsitteeseen ’consumer-citizen’, jonka vakiintunut suomenkielinen vastine on ’kuluttajakansalainen’.

Kuluttajakansalainen on käsitteenä suhteellisen uusi. Käsite tuo yhteen ihmisen roolin sekä kuluttajana että kansalaisena. Täten käsite liittää keskenään myös kuluttamisen ja yhteiskunnan, jotka nähdään usein toisistaan erillään olevina kokonaisuuksina niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessakin. Kuluttamisella ja yhteiskunnalla, samoin kuin kuluttajalla ja kansalaisella, on kuitenkin monia päällekkäisyyksiä ja kytköksiä, mistä syystä niiden tarkastelu toisistaan riippumattomina teemoina jättää huomiotta tärkeitä asioita. Muun muassa eettinen kuluttaminen, boikotointi ja vapaaehtoinen yksinkertaistaminen ovat esimerkkejä kuluttamisesta, joihin kytkeytyy kansalaisuuteen liittyviä tärkeitä elementtejä.

Kuluttajakansalaisten kuluttamista ohjaa altruistinen ajattelu ja halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kuluttajakansalaisilla on keskeinen rooli kestävässä kuluttamisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kuluttajan asenteiden ja todellisen käyttäytymisen välillä on usein kuilu. Kuluttajilla on usein kestäviä kuluttamisen tapoja kohtaan hyvinkin positiivinen asenne, mutta tämä asenne ei heijastu kulutuskäyttäytymiseen. On esitetty, että kuluttajakansalaisten voimaannuttaminen tarjoaa keinon tämän kuilun poistamiseen.

Kuluttamista on pitkään kuvattu yksilön vapautena tehdä valintoja ja käyttää rahaansa haluamallaan tavalla. Kuluttamisen ja kuluttajan kohdalla on harvemmin puhuttu velvollisuuksista tai vastuista. Kansalaisilla puolestaan on kautta aikain ollut sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Käsite ’kuluttajakansalainen’ nostaakin esiin sekä erilaiset vapaudet että velvollisuudet kuluttamiseen liittyen. Koska kuluttajakansalaisilla on vapaus tehdä valintoja, on heillä myös velvollisuus kohdata valinnoista syntyvät seuraukset. Kuluttajan ja kansalaisen roolien ero on häilyvä, eikä niitä mielestämme ole tarkoituksenmukaista nähdä toistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Kuluttajakansalainen pyrkii toiminnallaan täyttämään yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä velvollisuuksiaan, mutta samaan aikaan hänellä on vastuu omasta ja mahdollisesti myös perheen/lähipiirin hyvinvoinnista. Jokapäiväisessä elämässä erilaiset velvollisuudet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ruokaan ja sen pois heittämiseen liittyy olennaisesti erilaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka saattavat olla ajoittain ristiriidassa keskenään. Päivämäärän ylittänyt tuote voi vaikuttaa pienten lasten vanhemmista vaaralliselta, joten se heitetään pois esimerkiksi ruokamyrkytyksen pelossa. Ruoka saattaa myös joutua roskiin siitä syystä, että se ei yksinkertaisesti maistu hyvältä. Tutkittaessa ruokahävikkiä on siihen kytköksissä olevat teemat otettava laajassa mittakaavassa huomioon, jotta ongelmaan on mahdollista tarttua.

Pyrimme tutkimusprojektissamme etsimään ratkaisuja ruokahävikkiongelmaan syiden tai syyllistämisen sijaan. Kuluttajakansalaiset ovat tässä keskeisessä asemassa. Ruokahävikin ympärillä kuluttajakansalaisina voidaan pitää esimerkiksi ruokahävikkiä vastustavia ruokabloggaajia, innovatiivisia ruokahävikkiyrittäjiä, ruokahävikkivinkkejä jakavia kokkeja sekä ruokahävikin hallinnasta kiinnostuneita kuluttajia. Tutkimuksemme mielenkiinnon kohteena on se, millä tavoin kuluttajakansalaiset aktiivisesti vähentävät ruokahävikkiä tavallisessa arjessa. Tarkastelemme kuluttajakanlaisten toimia ja toimintaa erilaisten näkökulmien kautta. Näitä näkökulmia ovat kulutuskäytänteet, toimijaverkot ja diskurssit, joita avaamme tarkemmin myöhemmissä blogipäivityksissämme.

Lähteet ja lisälukemista:

Prothero, A., Dobscha, S., Freund, J., Kilbourne, W. E., Luchs, M. G., Ozanne, L. K., & Thøgersen, J. (2011). Sustainable consumption: Opportunities for consumer research and public policy. Journal of Public Policy & Marketing30(1), 31-38.

Trentmann, F. (2007). Citizenship and Consumption. Journal of Consumer Culture, 7(2), 147-158.

– Ulla-Maija

Wastebusters Utaimessa: "Tamperelaistutkijat aikovat pysäyttää ruokahävikin"

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain haastatteli Wastebustersin Elinaa tutkimusprojektimme tiimoilta. Juttu on nyt luettavissa verkosta. Viime tiistain projektipalaverin ansiosta olimme kaikki samassa paikassa samaan aikaan, ja saimme napattua myös ensimmäiset yhteiskuvat tutkimusprojektin koko työryhmästä.


Kuva Utain-lehden artikkelista. Kuvan ottaja: Linda Manner

– Ulla-Maija

Wastebusters Utaimessa: "Tamperelaistutkijat aikovat pysäyttää ruokahävikin"

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain haastatteli Wastebustersin Elinaa tutkimusprojektimme tiimoilta. Juttu on nyt luettavissa verkosta. Viime tiistain projektipalaverin ansiosta olimme kaikki samassa paikassa samaan aikaan, ja saimme napattua myös ensimmäiset yhteiskuvat tutkimusprojektin koko työryhmästä.


Kuva Utain-lehden artikkelista. Kuvan ottaja: Linda Manner

– Ulla-Maija

Posteri!

Saimme viime viikon perjantaina tutkimusprojektimme posterin painosta! Posterissa näkyy yksinkertaistettuna tutkimuksemme pääkohdat. Posteri pääsi tekemään debyyttinsä jo viime lauantaina 1.10.2016 Säätiöpäivässä Tampereella, jossa meillä oli kunnia esitellä omaa projektiamme.

– Ulla-Maija

Posteri!

Saimme viime viikon perjantaina tutkimusprojektimme posterin painosta! Posterissa näkyy yksinkertaistettuna tutkimuksemme pääkohdat. Posteri pääsi tekemään debyyttinsä jo viime lauantaina 1.10.2016 Säätiöpäivässä Tampereella, jossa meillä oli kunnia esitellä omaa projektiamme.

– Ulla-Maija

Ensimmäinen työpaja tulossa: Ideakahvila ruokabloggareille

Järjestämme Wastebusters-tutkimusprojektin puitteissa ruokabloggaajille loka-/marraskuussa ideakahvilan Tampereella, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tiloissa. Kaikki tapaamiseen kutsutuista ruokabloggaajista osallistuivat vuonna 2012 pidettyyn ”Hävikistä herkuksi” -tempaukseen, jossa eräpäivän ylittäneistä ruoka-aineista (ja muusta kotona syntyvästä ruokajätteestä) taiottiin erilaisia herkkuja. Tempaus halusi omalta osaltaan herätellä meitä arjen sankareita miettimään, kuinka paljon heitämme hyvää ja käyttökelpoista ruokaa roskiin.

Ideakahvilassa työstämme ruokabloggaajien ideoita ja ajatuksia kotona tapahtuvan ruoan haaskaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.  Tämäntapaisia työpajoja tulemme tutkimusprojektin aikana järjestämään muitakin. Tarkoituksemme on kutsua näihin pajoihin eri alojen ihmisiä, yksityisiä kuluttajia ja päätöksentekijöitä, joita kaikkia yhdistää halu ja kiinnostus vähentää/estää kotona syntyvää ruokahävikkiä. Työpajat ovat meille tutkijoille ainutlaatuinen mahdollisuus kerätä rikasta ja monipuolista tutkimusaineistoa. Pääsemme kuulemaan ruokahävikkiin liittyviä asioita, mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia. Samalla työpajat toivomme mukaan voimaannuttavat osallistujia jatkamaan tärkeän asian  ruokahävikin vähentämisen  parissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan työpajoihin tai olet valmis keskustelemaan ruokahävikistä kanssamme, älä epäröi ottaa yhteyttä. Muutetaan maailmaa paremmaksi yhdessä! 

– Malla & Ulla-Maija

Ensimmäinen työpaja tulossa: Ideakahvila ruokabloggareille

Järjestämme Wastebusters-tutkimusprojektin puitteissa ruokabloggaajille loka-/marraskuussa ideakahvilan Tampereella, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tiloissa. Kaikki tapaamiseen kutsutuista ruokabloggaajista osallistuivat vuonna 2012 pidettyyn ”Hävikistä herkuksi” -tempaukseen, jossa eräpäivän ylittäneistä ruoka-aineista (ja muusta kotona syntyvästä ruokajätteestä) taiottiin erilaisia herkkuja. Tempaus halusi omalta osaltaan herätellä meitä arjen sankareita miettimään, kuinka paljon heitämme hyvää ja käyttökelpoista ruokaa roskiin.

Ideakahvilassa työstämme ruokabloggaajien ideoita ja ajatuksia kotona tapahtuvan ruoan haaskaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.  Tämäntapaisia työpajoja tulemme tutkimusprojektin aikana järjestämään muitakin. Tarkoituksemme on kutsua näihin pajoihin eri alojen ihmisiä, yksityisiä kuluttajia ja päätöksentekijöitä, joita kaikkia yhdistää halu ja kiinnostus vähentää/estää kotona syntyvää ruokahävikkiä. Työpajat ovat meille tutkijoille ainutlaatuinen mahdollisuus kerätä rikasta ja monipuolista tutkimusaineistoa. Pääsemme kuulemaan ruokahävikkiin liittyviä asioita, mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia. Samalla työpajat toivomme mukaan voimaannuttavat osallistujia jatkamaan tärkeän asian  ruokahävikin vähentämisen  parissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan työpajoihin tai olet valmis keskustelemaan ruokahävikistä kanssamme, älä epäröi ottaa yhteyttä. Muutetaan maailmaa paremmaksi yhdessä! 

– Malla & Ulla-Maija

Uusi tutkimusprojekti haastaa vähentämään ruokahävikkiä kotona

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on käynnistynyt 1.8.2016 alkaen Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti, jossa tuotetaan uutta tietoa kotitalouksissa tapahtuvasta ruokahävikin vähentämisestä.

Tänä päivänä ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Monia saattaa yllättää, että suuri osa (n. 40 %) siitä syntyy kotona eikä suinkaan pelkästään kaupoissa ja ravintoloissa. Tutkimusprojektimme ytimessä ovatkin ”Matti ja Maija Meikäläiset”, joiden valinnat ja teot vaikuttavat siihen, kuinka paljon hävikkiä syntyy kotona. Meitä kiinnostavat nämä arjen askareet ja erilaiset tavat pienentää ruokahävikkiä.

Tämä blogi avartaa tutkimusprojektimme kulkua lukijoille ja omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ruokahävikkiä syntyy kotona ja miten sitä voi estää.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme – kommentoikaa ja jakakaa päivityksiämme sosiaalisen median kanavissa vapaasti!

– Elina, Nina, Malla, Anna & Ulla-Maija

Uusi tutkimusprojekti haastaa vähentämään ruokahävikkiä kotona

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on käynnistynyt 1.8.2016 alkaen Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti, jossa tuotetaan uutta tietoa kotitalouksissa tapahtuvasta ruokahävikin vähentämisestä.

Tänä päivänä ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Monia saattaa yllättää, että suuri osa (n. 40 %) siitä syntyy kotona eikä suinkaan pelkästään kaupoissa ja ravintoloissa. Tutkimusprojektimme ytimessä ovatkin ”Matti ja Maija Meikäläiset”, joiden valinnat ja teot vaikuttavat siihen, kuinka paljon hävikkiä syntyy kotona. Meitä kiinnostavat nämä arjen askareet ja erilaiset tavat pienentää ruokahävikkiä.

Tämä blogi avartaa tutkimusprojektimme kulkua lukijoille ja omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ruokahävikkiä syntyy kotona ja miten sitä voi estää.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme – kommentoikaa ja jakakaa päivityksiämme sosiaalisen median kanavissa vapaasti!

– Elina, Nina, Malla, Anna & Ulla-Maija