Tag Archives: ruokahävikki

Motivaatiota ruokahävikin vähentämiseen!

Ruokahävikkitutkijoiden keskiviikkoaamu lähti tänä aamuna mahtavasti käyntiin tällä Twitterin kautta bongatulla videolla:

”I talk for hours and hours
about how you have the power
to ignore some expiration dates
And if your fridge is too cold,
then food can grow old
a little faster than you’d like”

Mahtavaa ruokahävikitöntä keskiviikkoa!

– Malla ja Ulla-Maija

P.S. Löydät Wastebustersin nyt myös Twitteristä nimimerkillä ”WastebustersFIN” 

Motivaatiota ruokahävikin vähentämiseen!

Ruokahävikkitutkijoiden keskiviikkoaamu lähti tänä aamuna mahtavasti käyntiin tällä Twitterin kautta bongatulla videolla:

”I talk for hours and hours
about how you have the power
to ignore some expiration dates
And if your fridge is too cold,
then food can grow old
a little faster than you’d like”

Mahtavaa ruokahävikitöntä keskiviikkoa!

– Malla ja Ulla-Maija

P.S. Löydät Wastebustersin nyt myös Twitteristä nimimerkillä ”WastebustersFIN” 

Wastebusters-tutkijat tänään Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä!

Tampereen yliopistossa järjestetään tänään ja huomenna Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivät, joiden tarkoituksena on järjestäjiensä (RESPMAN-tutkimusryhmä) mukaan ”lisätä vastuullisen liiketoiminnan tutkimuksen näkyvyyttä ja edistää sen kehitystä Suomessa”. Klikkaathan tutkimuspäivien linkkiä, jos haluat tietää lisää tapahtumasta!

Wastebusters-projekti osallistuu ilomielin mukaan tällaisiin talkoisiin. Malla ja Ulla-Maija esittelevät  tänään iltapäivällä projektin puitteissa tehtyä tutkimusta, jossa tarkasteltiin sitä, miten sosiaalisen median kampanjoita voidaan hyödyntää viestittäessä vastuullisesta kuluttamisesta/ruokahävikin vähentämisestä. Kerromme myöhemmin tarkemmin tästä tutkimuksesta blogimme sivuille, eli pysythän kuulolla!

Wastebustersit Ulla-Maija, Malla ja Anna 

Wastebusters-tutkijat tänään Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä!

Tampereen yliopistossa järjestetään tänään ja huomenna Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivät, joiden tarkoituksena on järjestäjiensä (RESPMAN-tutkimusryhmä) mukaan ”lisätä vastuullisen liiketoiminnan tutkimuksen näkyvyyttä ja edistää sen kehitystä Suomessa”. Klikkaathan tutkimuspäivien linkkiä, jos haluat tietää lisää tapahtumasta!

Wastebusters-projekti osallistuu ilomielin mukaan tällaisiin talkoisiin. Malla ja Ulla-Maija esittelevät  tänään iltapäivällä projektin puitteissa tehtyä tutkimusta, jossa tarkasteltiin sitä, miten sosiaalisen median kampanjoita voidaan hyödyntää viestittäessä vastuullisesta kuluttamisesta/ruokahävikin vähentämisestä. Kerromme myöhemmin tarkemmin tästä tutkimuksesta blogimme sivuille, eli pysythän kuulolla!

Wastebustersit Ulla-Maija, Malla ja Anna 

Hävikistä herkuksi -kampanja

Ruokahävikki on ongelma, johon on jo kansainvälisesti havahduttu. Ympäri maailmaa on syntynyt erilaisia aloitteita ja kampanjoita ruokahävikin määrän hillitsemiseksi. Myös Suomessa ruokahävikin vähentämisen ympärille on muodostunut monenlaista toimintaa, täällä esimerkiksi vietetään vuosittain Kuluttajaliiton järjestämää Hävikkiviikkoa.

Mielenkiintoinen esimerkki ruokahävikkikampanjasta on ruokabloggaajien 2012 käynnistämä ”Hävikistä herkuksi” -kampanja. Kun kampanja vuonna 2012 alkoi, oli mukana noin kolmekymmentä osallistujaa. ”Hävikistä herkuksi” -kampanjan tarkoituksena oli positiivisuuden kautta vaikuttaa kotona tapahtuvaan ruokahävikin määrään. Bloggaajat kirjoittivat omista hävikkivinkeistään, jakoivat hävikkiruokareseptejä tai muuten toivat muulla tavalla kirjoituksissaan esiin ruokahävikin. Teemaan liityviin postauksiin liitettiin ”Hävikistä herkuksi”-logo, ja kirjoituksia jaettiin kampanjan omalla Facebook-sivulla.

Kuvan lähde: Hävikistä herkuksi -Facebook-sivu (https://www.facebook.com/havikistaherkuksi/)

”Hävikistä herkuksi”-kampanjan alkuperäinen tarkoitus oli kestää viisi viikkoa, mutta kampanja lähtikin ”lentoon” ja blogeihin tulee edelleen päivityksiä tutulla tägillä. Vuosien aikana teemasta kirjoittavien bloggaajien joukko on myös kasvanut, ja käsite ”hävikistä herkuksi” on tullut tutuksi ruokablogeja seuraaville. Kampanjan laajuudesta kertoo myös sosiaalinen media – Facebookissa ”Hävikistä herkuksi”-sivusta on tykännyt jopa 4790 henkilöä, Instagramista löytyy merkinnällä #hävikistäherkuksi yhteensä 666 julkaisua ja myös Twitterissä #hävikistäherkuksi-avainsanaa on käytetty paljon.

Kampanja on meidän tutkimusprojektimme näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen, sillä sen lähtökohdat ovat melko samanlaiset kuin meillä. Sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, miksi ja paljonko hävikkiä syntyy, fokus siirretäänkin tapoihin ja keinoihin ruokahävikin vähentämiseksi ja estämiseksi. Merkittävää haastetta tarkastellaankin positiivisesta näkökulmasta ja ratkaisukeskeisesti. Bloggaajat avaavat lukijoilleen onnistuneita tapoja välttää ruokahävikkiä esimerkiksi reseptivinkkien tai muiden oivallusten avulla sen sijaan, että lukijoita erityisesti syyllistettäisiin ruoan poisheittämisestä. Keräämme tästä kampanjasta materiaalia, jota hyödynnämme projektin tutkimuksissa.

Onko kampanja jo tuttu? Jos hävikkiin liittyvät vinkit kiinnostavat, kannattaa laittaa kampanjan Facebook-sivu seurantaan!

Hävikistä herkuksi -kampanja

Ruokahävikki on ongelma, johon on jo kansainvälisesti havahduttu. Ympäri maailmaa on syntynyt erilaisia aloitteita ja kampanjoita ruokahävikin määrän hillitsemiseksi. Myös Suomessa ruokahävikin vähentämisen ympärille on muodostunut monenlaista toimintaa, täällä esimerkiksi vietetään vuosittain Kuluttajaliiton järjestämää Hävikkiviikkoa.

Mielenkiintoinen esimerkki ruokahävikkikampanjasta on ruokabloggaajien 2012 käynnistämä ”Hävikistä herkuksi” -kampanja. Kun kampanja vuonna 2012 alkoi, oli mukana noin kolmekymmentä osallistujaa. ”Hävikistä herkuksi” -kampanjan tarkoituksena oli positiivisuuden kautta vaikuttaa kotona tapahtuvaan ruokahävikin määrään. Bloggaajat kirjoittivat omista hävikkivinkeistään, jakoivat hävikkiruokareseptejä tai muuten toivat muulla tavalla kirjoituksissaan esiin ruokahävikin. Teemaan liityviin postauksiin liitettiin ”Hävikistä herkuksi”-logo, ja kirjoituksia jaettiin kampanjan omalla Facebook-sivulla.

Kuvan lähde: Hävikistä herkuksi -Facebook-sivu (https://www.facebook.com/havikistaherkuksi/)

”Hävikistä herkuksi”-kampanjan alkuperäinen tarkoitus oli kestää viisi viikkoa, mutta kampanja lähtikin ”lentoon” ja blogeihin tulee edelleen päivityksiä tutulla tägillä. Vuosien aikana teemasta kirjoittavien bloggaajien joukko on myös kasvanut, ja käsite ”hävikistä herkuksi” on tullut tutuksi ruokablogeja seuraaville. Kampanjan laajuudesta kertoo myös sosiaalinen media – Facebookissa ”Hävikistä herkuksi”-sivusta on tykännyt jopa 4790 henkilöä, Instagramista löytyy merkinnällä #hävikistäherkuksi yhteensä 666 julkaisua ja myös Twitterissä #hävikistäherkuksi-avainsanaa on käytetty paljon.

Kampanja on meidän tutkimusprojektimme näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen, sillä sen lähtökohdat ovat melko samanlaiset kuin meillä. Sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, miksi ja paljonko hävikkiä syntyy, fokus siirretäänkin tapoihin ja keinoihin ruokahävikin vähentämiseksi ja estämiseksi. Merkittävää haastetta tarkastellaankin positiivisesta näkökulmasta ja ratkaisukeskeisesti. Bloggaajat avaavat lukijoilleen onnistuneita tapoja välttää ruokahävikkiä esimerkiksi reseptivinkkien tai muiden oivallusten avulla sen sijaan, että lukijoita erityisesti syyllistettäisiin ruoan poisheittämisestä. Keräämme tästä kampanjasta materiaalia, jota hyödynnämme projektin tutkimuksissa.

Onko kampanja jo tuttu? Jos hävikkiin liittyvät vinkit kiinnostavat, kannattaa laittaa kampanjan Facebook-sivu seurantaan!

Vuosi 2017 – ruokahävikin vähentämisen vuosi?

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017!

Uuden vuoden kynnyksellä ihmisillä on tapana tehdä monia lupauksia. Usein lupaukset liittyvät olennaisesti lupauksen tekijään, esimerkiksi luvataan alkaa liikkua enemmän tai syödä vähemmän karkkia. Oman itsensä lisäksi lupaukset voivat liittyä myös yhteiskuntaan laajemmalla tasolla, esimerkiksi lihan syöntiä vähennetään ekologisista syistä tai aletaan kierrättää entistä huolellisemmin. Yksi hyvä lupaus vuodelle 2017 voisi myös olla oman ruokahävikin vähentäminen ja estäminen.

Vaikka vuosi on vasta aluillaan, on ruokahävikki on ehtinyt olemaan esillä eri tiedotuskanavissa:

”Näin vähennät ruokahävikkiä: ”Monia tuotteita voi käyttää pitkään parasta ennen -päivän jälkeen” (Aamulehti 16.1.2017)
– Artikkelissa esitellään kestävän Motivan kulutuksen ja ruokahävikin asiantuntija Elina Ovaskaisen vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi, artikkelin lopusta löytyy myös muutama hävikkiruokaresepti.

”Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä”
 (Yle Prisma studio, 14.1.2017)
– Artikkelissa kerrataan erilaisia ruokahävikkilukuja ja haastatellaan Luonnonvarakeskuksen tutkijaa Kirsti Silvennoista erilaisista syistä ruokahävikin syntyyn.

– Ulla-Maija

Vuosi 2017 – ruokahävikin vähentämisen vuosi?

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017!

Uuden vuoden kynnyksellä ihmisillä on tapana tehdä monia lupauksia. Usein lupaukset liittyvät olennaisesti lupauksen tekijään, esimerkiksi luvataan alkaa liikkua enemmän tai syödä vähemmän karkkia. Oman itsensä lisäksi lupaukset voivat liittyä myös yhteiskuntaan laajemmalla tasolla, esimerkiksi lihan syöntiä vähennetään ekologisista syistä tai aletaan kierrättää entistä huolellisemmin. Yksi hyvä lupaus vuodelle 2017 voisi myös olla oman ruokahävikin vähentäminen ja estäminen.

Vaikka vuosi on vasta aluillaan, on ruokahävikki on ehtinyt olemaan esillä eri tiedotuskanavissa:

”Näin vähennät ruokahävikkiä: ”Monia tuotteita voi käyttää pitkään parasta ennen -päivän jälkeen” (Aamulehti 16.1.2017)
– Artikkelissa esitellään kestävän Motivan kulutuksen ja ruokahävikin asiantuntija Elina Ovaskaisen vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi, artikkelin lopusta löytyy myös muutama hävikkiruokaresepti.

”Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä”
 (Yle Prisma studio, 14.1.2017)
– Artikkelissa kerrataan erilaisia ruokahävikkilukuja ja haastatellaan Luonnonvarakeskuksen tutkijaa Kirsti Silvennoista erilaisista syistä ruokahävikin syntyyn.

– Ulla-Maija

Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia ”Food waste in the Finnish food chain”. Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja ”perinteisten” ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:
Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.
– Ulla-Maija

Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia ”Food waste in the Finnish food chain”. Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja ”perinteisten” ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:
Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.
– Ulla-Maija