Tag Archives: opiskelijat

Se on täytetty

Yliopistouudistus on otettu vastaan ristiriitaisesti. Jos yksi tykkää, niin ainakin kaksi ei tykkää. Monen mielestä yliopisto on muuttunut tehtaaksi, joka tuijottaa vain rahaa, mittareita ja suoritteita. Samalla itse perustehtävän sanotaan unohtuneen: opetuksen, tutkimuksen, sivistyksen. Tätä yliopiston muutosta koskevaa diskurssia voisi kutsua rapautumisdiskurssiksi. Siinä merkittäviä puheenvuoroja ovat käyttäneet professorit sekä muut opettajat ja tieteentekijät. Itse rapautumisväitteeseen […]

Hannu Saarijärvi valittiin Boomin vuoden luennoitsijaksi

Markkinoinnin yliopistonlehtori Hannu Saarijärvi sai Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö Boomi ry:n Vuoden luennoitsija -palkinnon.

Lisätietoa Boomin sivuilta tästä linkistä!

Hannu Saarijärvi valittiin Boomin vuoden luennoitsijaksi

Markkinoinnin yliopistonlehtori Hannu Saarijärvi sai Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö Boomi ry:n Vuoden luennoitsija -palkinnon.

Lisätietoa Boomin sivuilta tästä linkistä!

Työnhakijan ylivertainen arvolupaus


On taas se aika vuodesta. Itselleni tämä on ensimmäinen tammikuu viiteen vuoteen ilman musertavaa kesätyöstressiä, ja uskon oppineeni viime vuosina yhtä sun toista, joka ei toivottavasti arkistoidu kategoriaan “taas yksi työnhakuviisastelujuttu”. Koettakaa jaksaa, lupaan tarjota loppuun asti kestäneille jotain makeaa.
Opiskeluista on mieleen jäänyt muutama teoria ylitse muiden. Yksi tällaisista on yksinkertainen, mutta äärettömän hyödyllinen arvolupausteoria, jonka ovat esitelleet mm. Anderson, Narus ja van Rossum (2006)1. Kyseessä on B2B-myyntiin sovellettava tapa muodostaa ylivertainen arvolupaus asiakkaalle. Jos oikein pohditaan, eikös työnhaku ole itse asiassa B2B-myyntiä puhtaimmillaan?
Yleensä ostajalla (rekrytoija) on tarve ja budjetti tarpeen täyttämiseen ja hän valitsee toimittajan tarjoaman resurssin (työnhakijan oletettava työsuoritus) siten, että resurssista saadaan mahdollisimman paljon arvoa irti. Silloin rekrytoijan käyttämät arviointitekijät jaetaan kahteen pääluokkaan: on yhdenvertaisia kilpailukykytekijöitä (points-of-parity, POP), joilla on pääosin sama suorituskyky kuin toiseksi parhaalla vaihtoehdolla sekä erottavia kilpailuetutekijöitä(points-of-difference, POD), jotka tekevät odotettavissa olevasta resurssista joko paremman tai huonomman kuin toiseksi paras vaihtoehto.
Suurin Tampereen yliopiston markkinoinnin opiskelijan virheoletus liittyy siihen, että yliopistokoulutus sinällään tai edes opinnoissa menestyminen olisi point-of-difference. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaikka ensimmäisenä syksynä kuinka hehkutettiin, että meiltä jos jostain työllistytään hyvin, voi sen ensimmäisen mielenkiintoisen duunin saaminen hyvällekin opiskelijalle olla pitkä päänsärky2. Tästä syystä oman alan työnhaussa on kyse siitä, mitä positiivisia point-of-differencejäon onnistunut koulutuksen lisäksi itsellesi hankkimaan. Opiskelijakavereita seurattuani olen huomannut muutamia reittejä, joiden kautta markkinointiekonomin alut ovat päässeet menestyksekkään kiinni työuralle. Muutama hyväksi havaittu positiivinen ammatillinen point of-difference:
     Myyntikokemus. Myyntitaidot ovat aliarvostettuja opiskelijoiden keskuudessa. Hanki kokemusta raa’asta kasvokkain tapahtuvasta myyntityöstä, jossa laitat itsesi likoon. Ja ei, työ ruokakaupan kassalla ei ole arvokasta myyntikokemusta.
     Tilastotiede ja tutkimus. Mikään ei ole tänä päivänä niin arvokasta kuin data. Harva osaa kuitenkin oikeasti tuottaa analyysejä ja tiivistää niistä olennaisen. Opettele ensin vaikka käyttämään Exceliä ammattimaisesti, niin keräät varmasti tulevilta kollegoilta kiitoksia.
     Kirjoittaminen ja sisällöntuotanto. Itse pääsin ensimmäiseen työpaikkaani lyömällä VapaaBoomari-lehden pöytään haastattelussa ja sanomalla että minä olen saanut tämän aikaiseksi. Etenkin community management -buumi tarjoaa loistavia aloitustason kesätöitä ja osa-aikaisia pestejä.
     Graafinen suunnittelu, kuvat ja videot. Kaikkialla markkinoinnissa kaivataan entistä enemmän riittävän hyvää graafista sisältöä. Jos kiinnostaa, hanki kamera ja opettele käyttämään paria kuva- ja videoeditointiohjelmaa sekä taitto-ohjelmia. Eikä perusymmärrys muutamasta tavallisimmista koodauskielestä ole varmasti myöskään haitaksi.
     Digimarkkinointialustat. Esimerkiksi Google AdWords tai Facebook-mainonta ovat asioita, joita lähes kaikki yritykset haluaisivat kokeilla, mutta vain harvoilla on aikaa tutustua. Esimerkiksi AdWordsiin on hyvin helppo päästä sisään ilmaisilla verkosta löytyvillä ohjemateriaaleilla3. Tarjoudu tekemään vapaa-ajallasi isän veljen firmalle muutaman satasen digimainontakampanja ja samalla saat arvokasta kädet savessa -kokemusta siitä miten klikkausperusteinen performance marketing käytännössä toimii.
Kuten aiemmin tuli mainittua, se, että suorittaa opinnot suht aikataulussa suht kunnialla on nykyisillä työmarkkinoilla vain point-of-parity.Sen sijaan se, että kerää oma-aloitteisesti kokemusta, jota yliopisto-opinnot eivät tarjoa, ja erikoistuu, on jo sinällään positiivinen point-of-difference. Käänteisesti se, että tyytyy opiskeluaikana vuodesta toiseen helppoon ratkaisuun ja menee takaisin mukavaan ja turvalliseen työpaikkaan voi hyvinkin olla oman alan työtä hakiessa juuri se CV:n silppurikohtalon ratkaiseva negatiivinen point-of-difference.
Älä siis tyydy surkuttelemaan työpaikkojen vähyyttä tai hakijoden paljoutta vaan tee itsestäsi erottuva arvolupaus. Se ratkaiseva point-of-difference voi olla joku edellä mainituista erikoisosaamisista, kielitaitosi tai se voi olla vaikka valloittava persoonasi. Oli se mikä tahansa, muista, että tätä point-of-differenceä ei ole olemassa jos et osaa kertoa siitä konkreettisesti. Tee siis ihan aluksi oikeasti hyvä CV4ja varmista että digitaalinen brändisi5 on edes tasolla point-of-parity.
Sitten ei muuta kuin rohkeasti areenalle. Pidä silmät auki, juttele työnhakuasioista oman verkostosi kanssa ja laita työpaikkavahdit päälle ainakin Oikotielle6, Monsteriin7, Jobsafariin8ja MOL:iin9 ja seuraa päivittäin Aarresaarta10, Workit.nettia11 ja onhan näitä nyt vaikka mitä12 (tulkaa AdWords Academyyn13!). Älä myöskään pelkää ottaa suoraan yhteyttä kiinnostaviin firmoihin, joiden päättäjät on tänä päivänä todella helppoa löytää esimerkiksi suoraan LinkedInistä. Tai kirjoita tiukka asiantuntijablogi teemasta josta tein harjoitustyön kurssille ja twiittaa se suoraan unelmiesi firman markkinointijohtajalle. Juuri se voi olla se ratkaiseva point-of difference.
Olisiko tässä nyt tarpeeksi makeaa? Toivottavasti. Onnea matkaan!

Jaakko Pihlaja
Kirjoittaja on Tampereen yliopistosta äskettäin valmistunut markkinoinnin KTM, joka on menettänyt useammin kuin kerran yöunensa tammi-maaliskuussa.
1 Anderson, J.C, Narus, J. A & Van Rossum, W. 2006. Customer Value Propositions in Business Markets. Harvard Business Review, 84 (3), 90-99.
2http://www.talouselama.fi/tyoelama/sata+tyohakemusta++ja+syva+hiljaisuus/a2187832
3https://support.google.com/adwords/?hl=fi#topic=3119071
4 http://www.sefe.fi/cv
5 http://blogi.sefe.fi/?tag=uusisuunta
6 http://tyopaikat.oikotie.fi/
7 http://www.monster.fi/
8 http://www.jobsafari.fi/
9http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/
10 http://www.aarresaari.net/jobboard.htm
11 http://www.uta.fi/rekrytointi/workitnetti/index.html
12 http://www.kesatyopaikat.fi/
13 http://www.aawg.fi
14 http://fi.linkedin.com/in/jaakkopihlaja/
15 http://www.twitter.com/jaakkopihlaja

Työnhakijan ylivertainen arvolupaus


On taas se aika vuodesta. Itselleni tämä on ensimmäinen tammikuu viiteen vuoteen ilman musertavaa kesätyöstressiä, ja uskon oppineeni viime vuosina yhtä sun toista, joka ei toivottavasti arkistoidu kategoriaan “taas yksi työnhakuviisastelujuttu”. Koettakaa jaksaa, lupaan tarjota loppuun asti kestäneille jotain makeaa.
Opiskeluista on mieleen jäänyt muutama teoria ylitse muiden. Yksi tällaisista on yksinkertainen, mutta äärettömän hyödyllinen arvolupausteoria, jonka ovat esitelleet mm. Anderson, Narus ja van Rossum (2006)1. Kyseessä on B2B-myyntiin sovellettava tapa muodostaa ylivertainen arvolupaus asiakkaalle. Jos oikein pohditaan, eikös työnhaku ole itse asiassa B2B-myyntiä puhtaimmillaan?
Yleensä ostajalla (rekrytoija) on tarve ja budjetti tarpeen täyttämiseen ja hän valitsee toimittajan tarjoaman resurssin (työnhakijan oletettava työsuoritus) siten, että resurssista saadaan mahdollisimman paljon arvoa irti. Silloin rekrytoijan käyttämät arviointitekijät jaetaan kahteen pääluokkaan: on yhdenvertaisia kilpailukykytekijöitä (points-of-parity, POP), joilla on pääosin sama suorituskyky kuin toiseksi parhaalla vaihtoehdolla sekä erottavia kilpailuetutekijöitä(points-of-difference, POD), jotka tekevät odotettavissa olevasta resurssista joko paremman tai huonomman kuin toiseksi paras vaihtoehto.
Suurin Tampereen yliopiston markkinoinnin opiskelijan virheoletus liittyy siihen, että yliopistokoulutus sinällään tai edes opinnoissa menestyminen olisi point-of-difference. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaikka ensimmäisenä syksynä kuinka hehkutettiin, että meiltä jos jostain työllistytään hyvin, voi sen ensimmäisen mielenkiintoisen duunin saaminen hyvällekin opiskelijalle olla pitkä päänsärky2. Tästä syystä oman alan työnhaussa on kyse siitä, mitä positiivisia point-of-differencejäon onnistunut koulutuksen lisäksi itsellesi hankkimaan. Opiskelijakavereita seurattuani olen huomannut muutamia reittejä, joiden kautta markkinointiekonomin alut ovat päässeet menestyksekkään kiinni työuralle. Muutama hyväksi havaittu positiivinen ammatillinen point of-difference:
     Myyntikokemus. Myyntitaidot ovat aliarvostettuja opiskelijoiden keskuudessa. Hanki kokemusta raa’asta kasvokkain tapahtuvasta myyntityöstä, jossa laitat itsesi likoon. Ja ei, työ ruokakaupan kassalla ei ole arvokasta myyntikokemusta.
     Tilastotiede ja tutkimus. Mikään ei ole tänä päivänä niin arvokasta kuin data. Harva osaa kuitenkin oikeasti tuottaa analyysejä ja tiivistää niistä olennaisen. Opettele ensin vaikka käyttämään Exceliä ammattimaisesti, niin keräät varmasti tulevilta kollegoilta kiitoksia.
     Kirjoittaminen ja sisällöntuotanto. Itse pääsin ensimmäiseen työpaikkaani lyömällä VapaaBoomari-lehden pöytään haastattelussa ja sanomalla että minä olen saanut tämän aikaiseksi. Etenkin community management -buumi tarjoaa loistavia aloitustason kesätöitä ja osa-aikaisia pestejä.
     Graafinen suunnittelu, kuvat ja videot. Kaikkialla markkinoinnissa kaivataan entistä enemmän riittävän hyvää graafista sisältöä. Jos kiinnostaa, hanki kamera ja opettele käyttämään paria kuva- ja videoeditointiohjelmaa sekä taitto-ohjelmia. Eikä perusymmärrys muutamasta tavallisimmista koodauskielestä ole varmasti myöskään haitaksi.
     Digimarkkinointialustat. Esimerkiksi Google AdWords tai Facebook-mainonta ovat asioita, joita lähes kaikki yritykset haluaisivat kokeilla, mutta vain harvoilla on aikaa tutustua. Esimerkiksi AdWordsiin on hyvin helppo päästä sisään ilmaisilla verkosta löytyvillä ohjemateriaaleilla3. Tarjoudu tekemään vapaa-ajallasi isän veljen firmalle muutaman satasen digimainontakampanja ja samalla saat arvokasta kädet savessa -kokemusta siitä miten klikkausperusteinen performance marketing käytännössä toimii.
Kuten aiemmin tuli mainittua, se, että suorittaa opinnot suht aikataulussa suht kunnialla on nykyisillä työmarkkinoilla vain point-of-parity.Sen sijaan se, että kerää oma-aloitteisesti kokemusta, jota yliopisto-opinnot eivät tarjoa, ja erikoistuu, on jo sinällään positiivinen point-of-difference. Käänteisesti se, että tyytyy opiskeluaikana vuodesta toiseen helppoon ratkaisuun ja menee takaisin mukavaan ja turvalliseen työpaikkaan voi hyvinkin olla oman alan työtä hakiessa juuri se CV:n silppurikohtalon ratkaiseva negatiivinen point-of-difference.
Älä siis tyydy surkuttelemaan työpaikkojen vähyyttä tai hakijoden paljoutta vaan tee itsestäsi erottuva arvolupaus. Se ratkaiseva point-of-difference voi olla joku edellä mainituista erikoisosaamisista, kielitaitosi tai se voi olla vaikka valloittava persoonasi. Oli se mikä tahansa, muista, että tätä point-of-differenceä ei ole olemassa jos et osaa kertoa siitä konkreettisesti. Tee siis ihan aluksi oikeasti hyvä CV4ja varmista että digitaalinen brändisi5 on edes tasolla point-of-parity.
Sitten ei muuta kuin rohkeasti areenalle. Pidä silmät auki, juttele työnhakuasioista oman verkostosi kanssa ja laita työpaikkavahdit päälle ainakin Oikotielle6, Monsteriin7, Jobsafariin8ja MOL:iin9 ja seuraa päivittäin Aarresaarta10, Workit.nettia11 ja onhan näitä nyt vaikka mitä12 (tulkaa AdWords Academyyn13!). Älä myöskään pelkää ottaa suoraan yhteyttä kiinnostaviin firmoihin, joiden päättäjät on tänä päivänä todella helppoa löytää esimerkiksi suoraan LinkedInistä. Tai kirjoita tiukka asiantuntijablogi teemasta josta tein harjoitustyön kurssille ja twiittaa se suoraan unelmiesi firman markkinointijohtajalle. Juuri se voi olla se ratkaiseva point-of difference.
Olisiko tässä nyt tarpeeksi makeaa? Toivottavasti. Onnea matkaan!

Jaakko Pihlaja
Kirjoittaja on Tampereen yliopistosta äskettäin valmistunut markkinoinnin KTM, joka on menettänyt useammin kuin kerran yöunensa tammi-maaliskuussa.
1 Anderson, J.C, Narus, J. A & Van Rossum, W. 2006. Customer Value Propositions in Business Markets. Harvard Business Review, 84 (3), 90-99.
2http://www.talouselama.fi/tyoelama/sata+tyohakemusta++ja+syva+hiljaisuus/a2187832
3https://support.google.com/adwords/?hl=fi#topic=3119071
4 http://www.sefe.fi/cv
5 http://blogi.sefe.fi/?tag=uusisuunta
6 http://tyopaikat.oikotie.fi/
7 http://www.monster.fi/
8 http://www.jobsafari.fi/
9http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/
10 http://www.aarresaari.net/jobboard.htm
11 http://www.uta.fi/rekrytointi/workitnetti/index.html
12 http://www.kesatyopaikat.fi/
13 http://www.aawg.fi
14 http://fi.linkedin.com/in/jaakkopihlaja/
15 http://www.twitter.com/jaakkopihlaja

MCAK esittää: Hyvän ja Huonon markkinoinnin paneeli & LOSKATORSTAI


Kuva: MCAK
Markkinoinnin ainekerho MCAK järjesti eräänä marraskuisena torstaina jo perinteeksi muodostuneen LOSKATORSTAIN, jonka tarkoituksena oli tuoda niin opiskelijoita kuin yrityselämän edustajiakin yhteen verkostoitumaan ja nauttimaan virvokkeita pimeän syksyn keskellä. Ilta potkaistiin käyntiin Hyvän ja Huonon Markkinoinnin paneelikeskustelulla, jonka panelisteina toimivat markkinointimaailmassa ansioituneet deliketju Punnitse & Säästä:n markkinointipäällikkö Henna Nummi,mainostoimisto Ilme Digitalin toimitusjohtaja Jarkko Forsberg, ja sosiaalisen median toimisto Dinglen mediaspesialisti Juuso Jokinen.
Keskustelussa panelistirajapinta tuotiin yleisön näppituntumalle
Kuva: MCAK

 

Paneelikeskustelun teemat rakentuivat pitkälti ajankohtaisten markkinointikampanjoiden ympärille. Keskustelun vilkkaus, tunnelman kohoaminen, jäähilejuomien hupeneminen ja kyseenalaistavien kirosanojen huutelu olivat suorassa yhteydessä toisiinsa, kun olutmerkki Karhun, teleoperaattori Soneranja jääkiekkolegenda Juhani Tammisenympärille rakennettuja kampanjoita purettiin auki. Vaikka kyseessä olivat varsin keskenään erilaiset kampanjat, nousi keskustelussa jatkuvasti esiin eräitä yhdistäviä, markkinoinnille hyvin relevantteja teemoja.
Kohderyhmän merkitys nousi lähes kaikissa kampanjoissa esiin. Kampanjoita ruotiessaan panelistit esittivät teräviä huomioita kohderyhmän tavoittamisesta ja sille puhumisesta. Lisäksi selkeäksi teemaksi nousi viestin aitous. Hyvä viesti ja tässä mielessä hyvä kampanja ei mielistele sitä, ketä se yrittää tavoitella, osaa nauraa itselleen ja on aidosti sitä, mitä se on. Kun Juhani Tammisen Lumia pirahtaa aamuisin ja sanoma siitä leviää sosiaalisessa mediassa kulovalkean lailla, ei aitouden tunteesta ole epäilystäkään.
Jengiä paneelissa oli paikalla kuin Vaasan Sportin peleissä Tamin kulta-aikoina
Kuva: MCAK

Panelistit olivat myös selkeästi sitä mieltä, että markkinoinnissa väkisin tekemisellä on vaikea saada kunnioitusta, niin kohderyhmässä kuin kollegoiden kesken. Kun vakavasti otettava yrittäjä laittaa lippiksen vinoon ja lähtee tekemään heittämään nuorten kanssa ”hauskaa läppää”, tuntee kohderyhmä lähinnä myötähäpeää ja paikalta poistumisen tarvetta. Asiantuntijamme alleviivasivat rohkean kampanjan loppuun asti tekemisen merkitystä. He korostivat, että kunnolla tekeminen vaatii pokkaa, mutta riskin ottaminen usein kannattaa. Ja jos et tiedä mitä teet ja kenelle, niin parempi miettiä kaksi kertaa.
Kuinka ollakaan, jäi paneelikeskustelusta ainakin allekirjoittaneelle käteen se, että kaikin puolin onnistuneen kampanjan tekeminen on äärimmäisen haastavaa. Mediassa uskottavalta näyttävä kampanja saattaa olla hetkessä kaikkien huulilla, mutta lisääkö se todella myyntiä esimerkiksi päivittäistavaroiden kohdalla, missä usein hinta ratkaisee? Onko mainostoimistoille merkityksellisempää rakentaa kampanja, joka lisää asiakkaan myyntiä, vai kampanja, jolla voitetaan Cannesin kultainen leijona? Menestystarinoita on mahdoton ennustaa, ja maailma on tähdenlentoja täynnä. Kestävän menestyksen avaimet lienevät aina samat: 10 % inspiration, 90 % perspiration. 
– Anna Pekkanen
Plus aimo annos loskaa
Kuva: MCAK

MCAK on vuonna 2011 alulle pantu markkinoinnin ainekerho, joka toivottaa joukkoonsa tervetulleeksi kaikki markkinoinnista kiinnostuneet opiskelijat opintosuunnasta riippumatta. Kerho järjestää jäsenistölleen tapahtumia, pitää yllä suhteita oppiaineen henkilökuntaan, spämmää väsymättä sosiaalista mediaa (facebook.com/whatismcak & @mcakmoi Instagramissa) sekä osallistuu markkinoinnin opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen kaikin keinoin niin yliopistolla kuin sen ulkopuolellakin.
Meininki tekemisessä on markkinoijalle sopivan ylimielinen mutta samaan aikaan itseironinen. MCAK:ssa tiedetään mikä on kuumaa kamaa tämänhetkisiä trendejä seuraavien villitysten jälkeen, missä raha piilee, ja missä Tampereen kuppilassa asiakaslupaus resonoi parhaiten opiskelijan tarpeiden kanssa. Yhteyden yliopiston viileimpään kerhoon saa sähköpostiosoitteesta mcak at boomi piste fi. Tule testaamaan markkinoijien meininki ja nosta katu-uskottavuuttasi räjähdysmäisesti!

MCAK esittää: Hyvän ja Huonon markkinoinnin paneeli & LOSKATORSTAI


Kuva: MCAK
Markkinoinnin ainekerho MCAK järjesti eräänä marraskuisena torstaina jo perinteeksi muodostuneen LOSKATORSTAIN, jonka tarkoituksena oli tuoda niin opiskelijoita kuin yrityselämän edustajiakin yhteen verkostoitumaan ja nauttimaan virvokkeita pimeän syksyn keskellä. Ilta potkaistiin käyntiin Hyvän ja Huonon Markkinoinnin paneelikeskustelulla, jonka panelisteina toimivat markkinointimaailmassa ansioituneet deliketju Punnitse & Säästä:n markkinointipäällikkö Henna Nummi,mainostoimisto Ilme Digitalin toimitusjohtaja Jarkko Forsberg, ja sosiaalisen median toimisto Dinglen mediaspesialisti Juuso Jokinen.
Keskustelussa panelistirajapinta tuotiin yleisön näppituntumalle
Kuva: MCAK

 

Paneelikeskustelun teemat rakentuivat pitkälti ajankohtaisten markkinointikampanjoiden ympärille. Keskustelun vilkkaus, tunnelman kohoaminen, jäähilejuomien hupeneminen ja kyseenalaistavien kirosanojen huutelu olivat suorassa yhteydessä toisiinsa, kun olutmerkki Karhun, teleoperaattori Soneranja jääkiekkolegenda Juhani Tammisenympärille rakennettuja kampanjoita purettiin auki. Vaikka kyseessä olivat varsin keskenään erilaiset kampanjat, nousi keskustelussa jatkuvasti esiin eräitä yhdistäviä, markkinoinnille hyvin relevantteja teemoja.
Kohderyhmän merkitys nousi lähes kaikissa kampanjoissa esiin. Kampanjoita ruotiessaan panelistit esittivät teräviä huomioita kohderyhmän tavoittamisesta ja sille puhumisesta. Lisäksi selkeäksi teemaksi nousi viestin aitous. Hyvä viesti ja tässä mielessä hyvä kampanja ei mielistele sitä, ketä se yrittää tavoitella, osaa nauraa itselleen ja on aidosti sitä, mitä se on. Kun Juhani Tammisen Lumia pirahtaa aamuisin ja sanoma siitä leviää sosiaalisessa mediassa kulovalkean lailla, ei aitouden tunteesta ole epäilystäkään.
Jengiä paneelissa oli paikalla kuin Vaasan Sportin peleissä Tamin kulta-aikoina
Kuva: MCAK

Panelistit olivat myös selkeästi sitä mieltä, että markkinoinnissa väkisin tekemisellä on vaikea saada kunnioitusta, niin kohderyhmässä kuin kollegoiden kesken. Kun vakavasti otettava yrittäjä laittaa lippiksen vinoon ja lähtee tekemään heittämään nuorten kanssa ”hauskaa läppää”, tuntee kohderyhmä lähinnä myötähäpeää ja paikalta poistumisen tarvetta. Asiantuntijamme alleviivasivat rohkean kampanjan loppuun asti tekemisen merkitystä. He korostivat, että kunnolla tekeminen vaatii pokkaa, mutta riskin ottaminen usein kannattaa. Ja jos et tiedä mitä teet ja kenelle, niin parempi miettiä kaksi kertaa.
Kuinka ollakaan, jäi paneelikeskustelusta ainakin allekirjoittaneelle käteen se, että kaikin puolin onnistuneen kampanjan tekeminen on äärimmäisen haastavaa. Mediassa uskottavalta näyttävä kampanja saattaa olla hetkessä kaikkien huulilla, mutta lisääkö se todella myyntiä esimerkiksi päivittäistavaroiden kohdalla, missä usein hinta ratkaisee? Onko mainostoimistoille merkityksellisempää rakentaa kampanja, joka lisää asiakkaan myyntiä, vai kampanja, jolla voitetaan Cannesin kultainen leijona? Menestystarinoita on mahdoton ennustaa, ja maailma on tähdenlentoja täynnä. Kestävän menestyksen avaimet lienevät aina samat: 10 % inspiration, 90 % perspiration. 
– Anna Pekkanen
Plus aimo annos loskaa
Kuva: MCAK

MCAK on vuonna 2011 alulle pantu markkinoinnin ainekerho, joka toivottaa joukkoonsa tervetulleeksi kaikki markkinoinnista kiinnostuneet opiskelijat opintosuunnasta riippumatta. Kerho järjestää jäsenistölleen tapahtumia, pitää yllä suhteita oppiaineen henkilökuntaan, spämmää väsymättä sosiaalista mediaa (facebook.com/whatismcak & @mcakmoi Instagramissa) sekä osallistuu markkinoinnin opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen kaikin keinoin niin yliopistolla kuin sen ulkopuolellakin.
Meininki tekemisessä on markkinoijalle sopivan ylimielinen mutta samaan aikaan itseironinen. MCAK:ssa tiedetään mikä on kuumaa kamaa tämänhetkisiä trendejä seuraavien villitysten jälkeen, missä raha piilee, ja missä Tampereen kuppilassa asiakaslupaus resonoi parhaiten opiskelijan tarpeiden kanssa. Yhteyden yliopiston viileimpään kerhoon saa sähköpostiosoitteesta mcak at boomi piste fi. Tule testaamaan markkinoijien meininki ja nosta katu-uskottavuuttasi räjähdysmäisesti!

Ollaan luulolla

Yliopistoista on viime viikkoina kirjoitettu ja kerrottu kaikenlaista. Aina kertojien asiantuntemus ei ole huipussaan. Matti Apunen rusikoi yliopistoja Helsingin Sanomissa (6.11.2012) otsikolla ”Maalaisyliopiston loppu” olettaen, että Suomessa ei annettaisi yliopisto-opetusta verkossa ja että sadalletuhannelle opiskelijalle välitetty tähtiluento olisi akateemisen opiskelun viisastenkivi. Tuomo Lappalainen kirjoitti Suomessa toteutetusta yliopistouudistuksesta Suomen Kuvalehdessä (44/2012) otsikolla ”Cum laude improbatur” mutta […]

Printteri vai mikseri?

  Printteri – se laserjet työpöydällä? Mikseri – se siemens keittiössä? Ei, eilen julkistetussa tutkimuksessaan Lukemisen tavat: lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Juha Herkman ja Eliisa Vainikka kuvaavat termeillä kahta lukijatyyppiä, joita he erottelevat kaikkiaan viisi. Ne kolme muuta ovat ”tuottajat”, ”kirja-hifistit” ja ”kommunikaattorit”. Printteri edustaa tyypillisesti 1950–1960-luvulla syntynyttä sanomalehtisukupolvea. Printterit arvostavat painotuotteita, sekä kirjoja että […]