Tag Archives: Opetus

Puolivuosikatsaus

Kesäloma häämöttää jo. Vuosi on ollut uuden yliopiston rakentamisen aikaa. Johtamisen tutkijana on ollut mielenkiintoista seurata komentoketjun vaihtumista – uusi yksikkö ja yksikön päällikkö, uusi dekaani ja uusi rehtori. Tässä on päässyt konkreettisesti katsomaan, tuntemaan ja pohtimaan tiedolla johtamisen käytäntöjä. Empiiriä havaintoja kertyy jatkuvasti, mutta ei niistä nyt sen enempää, kun kesälomakin jo häämöttää. Tässä […]

Koulutusvientiä ja hybridihallintaa

Kiva olla taas kotona. Takana puolentoista viikon reissu monine tapahtumineen. Ensin Kuntatalolla puhumassa tuloksellisuudesta ja hybridihallinnasta. Sieltä matka jatkui Vietnamiin, jossa pro gradu seminaari. Matkan viimeinen etappi oli Uusi-Seelanti ja kansainvälinen IRSPM konferenssi. Mitä jäi käteen? Kotimaista vaikuttamista Kuntatalolla esitykseni käsitteli tuloksellisuutta hybridihallinnan kontekstissa. Esittelin lyhyesti tuloksia kahdesta viime vuoden lopulla HYPER-tutkimusryhmällä toteuttamastamme arviointihankkeesta ja […]

Tuloskortti 2018

Mainiota maaliskuuta!
Nyt kun vuoden 2019 ensimmäinen kvartaali lähenee loppuaan, on hyvä vilkaista taustapeiliin ja tarkastella opintosuunnan vuotta 2018. Tähän vuosikatsaukseen on poimittu tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä saavutuksia ja tuloksia – tutkijan arkea ja juhlaa. 
Mielenkiinnolla odottelemme, miltä ensi vuoden katsaus tulee näyttämään. Tämäkin vuosi on nimittäin lähtenyt hyvin vauhdikkaasti käyntiin.


Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa… Read More »

The post Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet appeared first on Vaikuttaja.

Kevään tapahtumia markkinoinnin opintosuunnassa

Yksi merkittävimpiä 2010-luvulla tapahtuneita mullistuksia Tampereen yliopiston kauppatieteiden opinnoissa oli pääainevalinevalinnan muuttuminen. Vuonna 2011 opintonsa aloittaneet (joihin allekirjoittanutkin kuuluu) tekivät oman opintosuuntavalintansa jo yhteisvalinnan yhteydessä. Seuraavana vuonna opiskelijat valittiin kauppatieteiden tutkinto-ohjelmaan ja valinta siirrettiin myöhemmäksi. Tällä hetkellä kauppatieteiden opiskelijat tekevät suuntautumisvalintansa 1,5 vuoden opintojen jälkeen eli kandidaattiopintojen puolivälissä. Opintojen alkuvaiheessa saa ja pitääkin olla erityisen utelias – eri opintosuuntien kursseille osallistuminen ja pidemmälle edenneiden opiskelijoiden haastattelu antaa hyvää osviittaa siihen, mikä voisi olla juuri se oma juttu.

Syksyllä 2016 aloittaneet kauppatieteiden opiskelijat kohtasivat opintojensa ensimmäisen suuren valinnan ennen joulua, kun opintosuuntavalinta tuli ajankohtaiseksi aiheeksi. Opintosuunnat täsmentyivät vielä ennen vuoden loppua ja tammikuussa meillä olikin innokas porukka uusia markkinoinnin opiskelijoita. Ilolla järjestimme heille helmikuussa edellisvuoden tapaan tervetulotilaisuuden brunssin muodossa, johon kutsuimme uudet opiskelijat.

Erityisen hedelmällistä tilaisuudessa oli päästä tutustumaan uusiin opiskelijoihimme. Jokainen opiskelija kertoi hieman omasta taustastaan ja omaan opintosuuntavalintaan vaikuttaneista tekijöistä. Kommenteissa toistuivat muun muassa markkinoinnin ihmisläheisyys, luovuus ja moniulotteisuus. Osalle opiskelijoista valinta oli ollut opintojen alusta saakka selkeää, mutta osalle valinta oli muotoutunut opiskelun myötä. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla positiivisia kommentteja markkinoinnin perus- ja aineopintokursseista. Brunssilla opiskelijat saivat myös tutustua opintosuunnan henkilökuntaan. Kuten jokaisella opiskelijalla, myös kaikilla henkilökunnan jäsenellä on ollut oma matkansa markkinoinnin opintosuuntaan. Pääsimme myös valottamaan omia tutkimuksellisia kiinnostuksenkohteitamme.

Pari päivää brunssin jälkeen järjestimme myös opintosuuntainfotilaisuuden ekavuotisille opiskelijoille, jotka olisivat saman valinnan edessä tämän vuoden lopulla. Perusinformaation lisäksi olikin hauska näyttää opiskelijoille aiemman vuosikurssin kommenttien pohjalta konkreettisia esimerkkejä siitä, miksi markkinointi valitaan omaksi opintosuunnaksi (ks. kuva). Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia opintosuuntavalintaperusteita ensi vuonna kuulemme.

// Ulla-Maija

Keskiajan tutkimuksen tulevaisuus on myös kouluopetuksessa

Susanna Niiranen yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto Historiantutkimuksen auktoriteettiasema menneisyyttä koskevan tiedon tuottamisessa on murentunut – jos se aiemminkaan on ollut kovin vahva. Joka tapauksessa suomalaisnuorten historiakäsitys muodostuu nykyään paljolti kouluopetuksen ja populaarikulttuurin pohjalta. Historianopiskelijoita tutkineet Anna Veijola ja Simo Mikkonen … Lue loppuun

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.

Let’s Do-Si-Do Now

I wandered down the empty halls, speaking to the millions before me. “Think back to Earth, to the year many referred to as 2025, when things really began to take shape”. I straightened my shirt, mildly aware that my image … Lue loppuun

Oppimisen iloa öljypiikin jälkeen

25 vuotta – uskomatonta. Niin monta vuotta olen pitänyt Tampereen yliopistoa akateemisena kotipesänäni, maisteriopintojen aloittamisesta lähtien. Nykytilanteesta on hauska katsoa ajassa taaksepäin. Eihän tämä mikään yhtenäinen putki ole ollut, vaikka tukikohta on pysynyt. Maisteriopinnoista jatkoin suoraan tohtoriputkeen, hallinnon kautta koukaten. … Lue loppuun