Tag Archives: liiketoiminnan moniottelijat

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia



Pari sanaa historiasta: Kun markkinointi tieteenalana ja oppisuuntana alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella, markkinoinnin painopiste siirtyi logistiikasta (tavaroiden saamisesta tuotannosta markkinoille) kohti tavaroiden kohdistamista asiakkaille. Asiakkaasta tuli markkinoinnin kohde, objekti, jolle erilaisia markkinointitoimenpiteitä tehtiin. Markkinoinnin englanninkielinen vastine (’marketing’) perustuukin ensisijaisesti markkinan käsitteeseen (’market’), jonka verbimuoto ’marketing’ intuitiivisesti viittaa markkinatoimenpiteiden kohdistamiseen asiakkaalle (katso myös vaikkapa Short History of Marketing).


Se historiasta, mutta juurikin historiansa vuoksi markkinointi on oman käsitteensä vanki. Edelleen sitä rasittaa kapea-alainen näkemys toiminnasta, jolla manipuloidaan asiakkaita, luodaan valheellisia mielikuvia,  tai myydään tuote puoliväkisin asiakkaille – halusivat he sitä tai eivät.

Käytännössä markkinointi keskittyy laaja-alaisesti kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen liittyvään problematiikkaan. Asiakaslähtöisyys, asiakkuuksien johtaminen, kulutuskäyttäytyminen, kulutus- ja brändiyhteisöt, sosiaalinen media ja digimarkkinointi sekä asiakasarvo ovat esimerkkejä teemoista, jotka kytkeytyvät kiinteästi osaksi nykypäivän markkinointiosaamista ja ovat läsnä myös markkinoinnin opintosuunnan kandi- ja maisteriopinnoissa. Tämä on sitä osaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän, sillä juuri markkinointialan asiantuntijat ovat niitä, jotka haastavat perinteisiä tuote-orientoituneita toimintatapoja, ja ovat mukana luomassa entistä asiakaslähtöisempiä palvelukonsepteja, mukana muuttamassa maailmaa. Tämä on markkinointiosaajille aito erottautumismahdollisuus.

OK, mutta mitä markkinointiosaamisella voi tehdä? Miksi sitä oikeasti tarvitaan, mitä sillä voi saavuttaa? Toisin sanoen, miksi markkinointi?
Ensinnäkin, markkinointi luo menestystarinat. Tuote yksin ei riitä, vaan markkinointia tarvitaan tekemään tuotteet ja palvelut tunnetuksi, kertomaan niiden tarjoamista asiakashyödyistä oikeissa kanavissa oikealla tavalla sekä luomaan esimerkiksi tuotteille, palveluille, tapahtumille, poliitikoille ja kaupungeille houkuttelevia brändejä. Rovio ei olisi Rovio ilman markkinointia.
Toiseksi, yritykset elävät asiakkaistaan. Asiakas tuo yritykseen rahavirran, jolla yritys lunastaa paikkansa markkinoilla. Tämän vuoksi asiakasosaaminen – se miten yritys ymmärtää asiakkaita ja miten heidän kanssaan yhteisesti luo arvoa – on kriittinen resurssi sekä yrityksissä että entistä enemmän myös julkisissa organisaatioissa. Tämän todentamiseen riittää vilkaisu pörssiyhtiöiden vuosikertomuksiin tai kaupunkien toimintakertomuksiin. Asiakaslähtöisyys on tämän päivän mantra, joka on totta.
Kolmanneksi, syvällinen asiakasymmärrys ja sen tuominen organisaatioiden strategiseen keskiöön on kiistatta ajankohtaista kaikkialla, joten: älä reagoi, ennakoi. Markkinointiosaamisessa keskeistä on tunnistaa, mihin suuntaan asiakastarpeet ovat kehittymässä. Se vaatii markkinatilanteen ymmärrystä ja näkemystä siitä, mihin maailma on menossa.  

Neljänneksi, markkinoinnin opinnot antavat erinomaiset edellytykset monipuolisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Markkinointialan asiantuntijat ovatkin liiketoiminnan moniottelijoita, joilla on syvä asiakasosaaminen ja leveä liiketoiminnallinen ymmärrys. Tällaisen osaamisyhdistelmän kysyntä on kiistatta kasvussa.

Viidenneksi, sen enempää suunnistusanalogiaa viljelemättä, markkinointi on yrityksen kompassi. Se tuo asiakkaan ääneen organisaation strategiseen päätöksentekoon, se luo asiakaslupauksen, tunnistaa kilpailukyky- ja kilpailuetutekijät, asemoi yrityksen markkinoille ja oikeuttaa yrityksen olemassaolon entistä kovimmilla markkinoilla.

Siksi markkinointi. Opintosuuntajargonia tärkeämpää on kuitenkin tunnistaa oma intohimo. Vasta sitten on hyvä miettiä, millaista osaamista maailmassa tarvitaan tänään ja huomenna, valjastaa opinnot vaalimaan omaa intohimoa ja lunastaa paikkansa yliopiston strategian mukaisesti maailmaa ymmärtävänä maailman muuttajana. Stand out.

– Hannu Saarijärvi




Maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia



Pari sanaa historiasta: Kun markkinointi tieteenalana ja oppisuuntana alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella, markkinoinnin painopiste siirtyi logistiikasta (tavaroiden saamisesta tuotannosta markkinoille) kohti tavaroiden kohdistamista asiakkaille. Asiakkaasta tuli markkinoinnin kohde, objekti, jolle erilaisia markkinointitoimenpiteitä tehtiin. Markkinoinnin englanninkielinen vastine (’marketing’) perustuukin ensisijaisesti markkinan käsitteeseen (’market’), jonka verbimuoto ’marketing’ intuitiivisesti viittaa markkinatoimenpiteiden kohdistamiseen asiakkaalle (katso myös vaikkapa Short History of Marketing).


Se historiasta, mutta juurikin historiansa vuoksi markkinointi on oman käsitteensä vanki. Edelleen sitä rasittaa kapea-alainen näkemys toiminnasta, jolla manipuloidaan asiakkaita, luodaan valheellisia mielikuvia,  tai myydään tuote puoliväkisin asiakkaille – halusivat he sitä tai eivät.

Käytännössä markkinointi keskittyy laaja-alaisesti kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen liittyvään problematiikkaan. Asiakaslähtöisyys, asiakkuuksien johtaminen, kulutuskäyttäytyminen, kulutus- ja brändiyhteisöt, sosiaalinen media ja digimarkkinointi sekä asiakasarvo ovat esimerkkejä teemoista, jotka kytkeytyvät kiinteästi osaksi nykypäivän markkinointiosaamista ja ovat läsnä myös markkinoinnin opintosuunnan kandi- ja maisteriopinnoissa. Tämä on sitä osaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän, sillä juuri markkinointialan asiantuntijat ovat niitä, jotka haastavat perinteisiä tuote-orientoituneita toimintatapoja, ja ovat mukana luomassa entistä asiakaslähtöisempiä palvelukonsepteja, mukana muuttamassa maailmaa. Tämä on markkinointiosaajille aito erottautumismahdollisuus.

OK, mutta mitä markkinointiosaamisella voi tehdä? Miksi sitä oikeasti tarvitaan, mitä sillä voi saavuttaa? Toisin sanoen, miksi markkinointi?
Ensinnäkin, markkinointi luo menestystarinat. Tuote yksin ei riitä, vaan markkinointia tarvitaan tekemään tuotteet ja palvelut tunnetuksi, kertomaan niiden tarjoamista asiakashyödyistä oikeissa kanavissa oikealla tavalla sekä luomaan esimerkiksi tuotteille, palveluille, tapahtumille, poliitikoille ja kaupungeille houkuttelevia brändejä. Rovio ei olisi Rovio ilman markkinointia.
Toiseksi, yritykset elävät asiakkaistaan. Asiakas tuo yritykseen rahavirran, jolla yritys lunastaa paikkansa markkinoilla. Tämän vuoksi asiakasosaaminen – se miten yritys ymmärtää asiakkaita ja miten heidän kanssaan yhteisesti luo arvoa – on kriittinen resurssi sekä yrityksissä että entistä enemmän myös julkisissa organisaatioissa. Tämän todentamiseen riittää vilkaisu pörssiyhtiöiden vuosikertomuksiin tai kaupunkien toimintakertomuksiin. Asiakaslähtöisyys on tämän päivän mantra, joka on totta.
Kolmanneksi, syvällinen asiakasymmärrys ja sen tuominen organisaatioiden strategiseen keskiöön on kiistatta ajankohtaista kaikkialla, joten: älä reagoi, ennakoi. Markkinointiosaamisessa keskeistä on tunnistaa, mihin suuntaan asiakastarpeet ovat kehittymässä. Se vaatii markkinatilanteen ymmärrystä ja näkemystä siitä, mihin maailma on menossa.  

Neljänneksi, markkinoinnin opinnot antavat erinomaiset edellytykset monipuolisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Markkinointialan asiantuntijat ovatkin liiketoiminnan moniottelijoita, joilla on syvä asiakasosaaminen ja leveä liiketoiminnallinen ymmärrys. Tällaisen osaamisyhdistelmän kysyntä on kiistatta kasvussa.

Viidenneksi, sen enempää suunnistusanalogiaa viljelemättä, markkinointi on yrityksen kompassi. Se tuo asiakkaan ääneen organisaation strategiseen päätöksentekoon, se luo asiakaslupauksen, tunnistaa kilpailukyky- ja kilpailuetutekijät, asemoi yrityksen markkinoille ja oikeuttaa yrityksen olemassaolon entistä kovimmilla markkinoilla.

Siksi markkinointi. Opintosuuntajargonia tärkeämpää on kuitenkin tunnistaa oma intohimo. Vasta sitten on hyvä miettiä, millaista osaamista maailmassa tarvitaan tänään ja huomenna, valjastaa opinnot vaalimaan omaa intohimoa ja lunastaa paikkansa yliopiston strategian mukaisesti maailmaa ymmärtävänä maailman muuttajana. Stand out.

– Hannu Saarijärvi