Tag Archives: Konferenssit

Unten maille

Anu Korhonen & Marko Lamberg ”Sillä oli saviruukun muoto ja sen pinta oli laikukas ja se tuli ikkunasta ja se asettui minun päälleni. Kohta sillä oli pää ja kädet ja jalat, ja se alkoi muistuttaa ihmistä tai pikemminkin paholaista. Se … Lue loppuun

Siirtolaisten koulutus ja oppiminen esimodernissa Euroopassa

Maija Ojala-Fulwood Vuosina 1660-1770 tuhansia nuoria neitoja muutti Lontooseen oppiakseen käsityöammattin. Virallisten sääntöjen mukaan naisia ei huolittu oppipojiksi Lontoon kiltoihin (Livery companies). Korporaatioiden ylläpitämät siisäänkirjautumisluettelot, jäsenlistat sekä muut säilyneet dokumentit todistavat kuitenkin, että arkipäivän käytäntö poikkesi suuresti virallisista ohjesäännöistä. Samanlainen … Lue loppuun

Pelkoa ja inhoa keskiajalla ja uuden ajan alussa – Konferenssi negatiivisista tunteista

Riikka Miettinen Tampereen yliopisto Marraskuun alussa Kööpenhaminassa järjestettiin kansainvälinen konferenssi negatiivisista tunteista keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa, Fear and Loathing in the Earthly City – Negative Emotions in the Medieval and Early Modern Period, c. 1100–1700. Viitisenkymmentä tutkijaa kokoontui … Lue loppuun

Sama, mutta eri. Johdammeko vastuullisuutta vai kestävyyttä?

Yritysten rooli yhteiskunnallisten ja ekologisten haasteiden ratkaisemisessa on suuri. Jopa niin suuri, että edelläkävijät ovat siirtäneet ratkaisujen hakemisen osaksi ydinstrategiaansa. Ratkaisuja haetaan yrityksissä käytännössä kahdella tapaa: toteuttamalla vastuullisuutta (responsibility) tai tavoittelemalla kestävyyttä…

Vanhojen aikojen tunteita

Aistien ja tunteiden historia on vakiintunut ja eläväinen tutkimuskenttä historiasssa. Se on tuonut uusia teoreettisia ja metodologisia teemoja tutkimuksen keskiöön. Joukko Triviumin jäseniä osallistui kansainvälisen kultuurihistorian seuran vuosikonferenssiin ”Senses, Emptions & the Affective Turn Recent Perspectives and Challenges in acuotural … Lue loppuun

Aggressiiviset talonpojat Valenciassa

Ulla Koskinen Tampereen yliopisto Kahden vuoden välein keväisin järjestettävässä The European Social Science History Conferencessa (ESSHC) on perinteisesti ollut mittava suomalaisedustus. Niin tälläkin kertaa, ja olin joukossa mukana järjestämälläni sessiolla ”Aggressive Peasant Elites: Nordic Countries Compared, c. 1550-1650”, joka oli … Lue loppuun

Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna … Lue loppuun

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää kaikkia e-kirjatietoiskuissa käyneitä ja e-kirjatapahtumiin osallistuneita asiakkaita sekä projektin eri vaiheissa touhunneita työtovereita. Te mahdollistitte tiimimme IFLA-posterin ja projektin onnistumisen. Posterin teko ja koko projekti, joka ei tähän päättynyt vaan jatkuu ja toivottavasti jalostuu, muistutti tiimille jälleen … Lue loppuun

Avoin julkaiseminen – yksi tie tutkijan menestykseen

Kansainvälinen Open Repositories -konferenssi järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Konferenssi kokoaa yhteen avointen lähdekoodien ohjelmistoilla kehitettyjen julkaisuarkistojen (DSpace, Fedora, EPrints, Invenio) kehittäjiä sekä muita avointen julkaisuarkistojen ja avoimen julkaisemisen parissa työskenteleviä. Kesäkuiseen tapahtumaan osallistui myös Tampereen yliopiston kirjaston rinnakkaistallennustiimi. Konferenssin ohjelman … Lue loppuun

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika