Tag Archives: Konferenssit

Pelkoa ja inhoa keskiajalla ja uuden ajan alussa – Konferenssi negatiivisista tunteista

Riikka Miettinen Tampereen yliopisto Marraskuun alussa Kööpenhaminassa järjestettiin kansainvälinen konferenssi negatiivisista tunteista keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa, Fear and Loathing in the Earthly City – Negative Emotions in the Medieval and Early Modern Period, c. 1100–1700. Viitisenkymmentä tutkijaa kokoontui … Lue loppuun

Sama, mutta eri. Johdammeko vastuullisuutta vai kestävyyttä?

Yritysten rooli yhteiskunnallisten ja ekologisten haasteiden ratkaisemisessa on suuri. Jopa niin suuri, että edelläkävijät ovat siirtäneet ratkaisujen hakemisen osaksi ydinstrategiaansa. Ratkaisuja haetaan yrityksissä käytännössä kahdella tapaa: toteuttamalla vastuullisuutta (responsibility) tai tavoittelemalla kestävyyttä…

Vanhojen aikojen tunteita

Aistien ja tunteiden historia on vakiintunut ja eläväinen tutkimuskenttä historiasssa. Se on tuonut uusia teoreettisia ja metodologisia teemoja tutkimuksen keskiöön. Joukko Triviumin jäseniä osallistui kansainvälisen kultuurihistorian seuran vuosikonferenssiin ”Senses, Emptions & the Affective Turn Recent Perspectives and Challenges in acuotural … Lue loppuun

Aggressiiviset talonpojat Valenciassa

Ulla Koskinen Tampereen yliopisto Kahden vuoden välein keväisin järjestettävässä The European Social Science History Conferencessa (ESSHC) on perinteisesti ollut mittava suomalaisedustus. Niin tälläkin kertaa, ja olin joukossa mukana järjestämälläni sessiolla ”Aggressive Peasant Elites: Nordic Countries Compared, c. 1550-1650”, joka oli … Lue loppuun

Kirjastoammattilaiset etsivät yhteistyöstä voimaa

Päättyneen vuoden aikana niin kansainvälissä kuin kansallisissa terveysalan kirjastoammattilaisten tapaamisissa yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi teemaksi. Tapaamisissa tiedon jakaminen yli organisaatiorajojen edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä tuo uusia ajatuksia omaan työhömme. Osallistuminen näihin tapahtumiin auttaa meitä palvelujen edelleen kehittämisessä. Vuonna … Lue loppuun

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää

Kirjaston e-kirjatiimi kiittää kaikkia e-kirjatietoiskuissa käyneitä ja e-kirjatapahtumiin osallistuneita asiakkaita sekä projektin eri vaiheissa touhunneita työtovereita. Te mahdollistitte tiimimme IFLA-posterin ja projektin onnistumisen. Posterin teko ja koko projekti, joka ei tähän päättynyt vaan jatkuu ja toivottavasti jalostuu, muistutti tiimille jälleen … Lue loppuun

Avoin julkaiseminen – yksi tie tutkijan menestykseen

Kansainvälinen Open Repositories -konferenssi järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Konferenssi kokoaa yhteen avointen lähdekoodien ohjelmistoilla kehitettyjen julkaisuarkistojen (DSpace, Fedora, EPrints, Invenio) kehittäjiä sekä muita avointen julkaisuarkistojen ja avoimen julkaisemisen parissa työskenteleviä. Kesäkuiseen tapahtumaan osallistui myös Tampereen yliopiston kirjaston rinnakkaistallennustiimi. Konferenssin ohjelman … Lue loppuun

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Bisnesmalli, plätformi, ekosysteemi – Anything goes?

Osallistuin viime elokuussa Nordic Management -konferenssiin Reykjavikissa, Islannissa (lue Elinan ja Ninan kirjoitus, jos haluat saada enemmän tietoa tieteellisistä konferensseista). Esitin oman paperini liiketoimintamalleihin ja hinnoitteluun keskittyneessä sessiossa. Monissa session esityksissä käsiteltiin liiketoimintamalleja, arvolupauksia, platformeja, strategiaa, verkostoja ja ekosysteemejä vaivautumatta sen enempää määrittelemään käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä (graduntekijät huom.!). Keskusteluissa osallistujat puhuivatkin toistensa ohi, sillä ensimmäinen käsitti platformin liiketoimintamallina ja toinen näki liiketoimintamallin platformin osana.

Liiketaloustieteiden ikuisena haasteena onkin kieli, jolla kuvaamme yrityselämän ilmiöitä. Täydennämme sanastoamme lainaamalla käsitteitä muilta tieteenaloilta, liike-elämän toimijoilta ja konsulteilta. On helppo ymmärtää, että tällä tavoin syntyvät käsitteet ja teoriat eivät useinkaan ole toistensa kanssa yhteensopivia.

Mikä sitten on liiketoimintamalli?



Islantilaisten matkailualan yritysten liiketoiminta
perustuu ainutlaatuiseen ympäristöön.
(kuva (c) Mika Yrjölä)
Liiketoimintamalli kuvaa miten yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhdessä luodakseen arvoa. Arvolla tarkoitetaan muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tietoa, osaamista, ratkaisuja ja kokemuksia. Tärkeää on, että liiketoimintamallista selviää, ketkä ovat yrityksen asiakkaat, mitä he yrityksen kanssa toimimisesta hyötyvät, miten yritys järjestää tämän arvonluonnin ja miten sen onnistuu ansaita tuottoja toiminnasta.

Entä platformi? Tai ekosysteemi?

Applen, Googlen ja eBayn kaltaisia toimijoita on luonnehdittu platformien tai ekosysteemien rakentajiksi. Nimitykset on ansaittu keräämällä yhteen ja sitouttamalla muita toimijoita, esimerkiksi myyjiä ja ostajia. Nämä muut toimijat hyödyntävät platformeja ja tulevat osaksi ekosysteemiä, koska 1) se tarjoaa suuren skaalan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, 2) se on käytettävyydeltään ja kustannuksiltaan monelle toimijalle paras vaihtoehto tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ohjelmistoyritys pystyy jakelemaan peliään digitaalisesti verrattain helposti Appstoressa), ja 3) se on käyttäjien silmissä ainutlaatuinen kokoelma erilaisia tuotteita ja palveluita, joita ei muualta saa (esim. eBay monen keräilijän silmissä).

Kuulostaako tutulta? Ajattele Appstorea ja liiketoimintamallin kriteerejä. Ketkä ovat asiakkaat? Kuluttajat ja sisällöntuottajat. Miten asiakkaat hyötyvät? He saavat suuren määrän ja kirjon mahdollista sisältöä (tai asiakkaita). Miten yritys järjestää arvonluonnin? Yrityksen rooli tässä on rakenteena (platformina) oleminen sekä vaihdannan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikä on yrityksen ansaintamalli? Tarpeeksi pienet provisiot kaikesta vaihdannasta, jotteivat asiakkaat tai sisällöntuottajat loittone tai etsi muita palveluita.

Minun tulkintani? Platformi on eräs liiketoimintamallin tyyppi.
Menestystä kevään haasteisiin!
-Mika

Kuulumisia Chicagosta

    Lämpimät terveiset Chicagosta! Kävimme lokakuun alkupäivinä Chicagossa työmatkalla tapaamassa kulutustutkimuksen muita tutkijoita. Maailman suurimman kulutustutkijoiden konferenssin järjestää kulutustutkijoiden yhteisö Association for Consumer Research eli tutummin ACR. ACR järjestää vuosittain pääkonferenssinsa Pohjois-Amerikassa, ja siksi tämänkin konferenssin virallinen nimi oli ACR North American Conference. Lisäksi ACR järjestää konferensseja silloin tällöin myös Euroopassa ja esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Yleensä vuosittain järjestettävillä suurilla konferensseilla on jokin vaihtuva teema. Tämän konferenssin teemana oli tällä kertaa ”Making a difference”. Konferenssipaperit arvioidaan ennen konferenssia muiden tutkijoiden toimesta anonyymisti, ja vain parhaat arviot saaneet hyväksytään mukaan itse konferenssiin. Alun perin konferenssiin lähetetyistä 485 tutkimuspaperista vain 212 eli 44 % tuli hyväksytyiksi. Olikin hienoa kuulla tulleensa hyväksytyksi mukaan tuohon parhaimmistoon!

    Palmer House Hilton -hotellin komea aula
    (kuva (c) Nina Mesiranta)

    Chicagon ehkä kuuluisimmassa hotellissa eli Palmer House Hilton -hotellissa järjestettyyn konferenssiin  oli kokoontunut ennätysjoukko osallistujia – yli 1300 kulutustutkijaa. Osallistujat olivat pääasiassa USA:sta, ja olimme ainoat perinteisen tutkimuspaperin konferenssissa esittäneet suomalaiset. Aalto-yliopiston tutkijat osallistuivat omilla elokuvillaan konferenssin yhteydessä järjestettyyn kuluttamista käsittelevään lyhytelokuvafestivaaliin.

    Alkuperäisreseptillä valmistettu brownie
    (kuva: http://www.hiltontopchef.com/)

    Vaikka Palmer House Hilton on hotellina ja rakennuksena instituutio, se on kuuluisa myös siitä, että brownies-suklaaleivonnainen on kehitetty hotellin pääkokin toimesta 120 vuotta sitten. Hotellin perustajan vaimo Bertha Palmer pyysi kehittämään Chicagon maailmannäyttelyyn vuonna 1893 osallistuville naisille leivonnaisen, joka maultaan muistutti kakkua, mutta olisi pienempi ja helpommin käsin syötävä. Konferenssin kahvitauoilla saimmekin maistella hotellin alkuperäisellä reseptillä tehtyjä brownieseja. Jos makeannälkä yllätti, tässä linkki reseptiin!

    Konferenssin ohjelma oli tiivis, mutta antoisa. Käytännössä ohjelmaa oli kahtena päivänä. Kuten isoissa tieteellisissä konferensseissa on tapana, myös tässä konferenssissa samaan aikaan oli käynnissä useita päällekkäisiä, keskenään kilpailevia ns. sessioita. Sessioissa esimerkiksi esitellään kunkin session aihepiiriin liittyviä tutkimuspapereita (ns. competitive paper sessions) tai keskustellaan tietyn teeman huippututkijoiden kesken ajankohtaisesta tutkimusaiheesta (ns. roundtable). Tässä konferenssissa päällekkäisiä sessioita oli peräti 13, joten valinnanvaraa riitti!

    Vaikka tarjontaa oli paljon, konferenssin ohjelma oli kuitenkin kohtuullisen helppo rakentaa itselle mielenkiintoisen teemojen ympärille. Konferenssissakin kävi ilmi, että ACR:n piirissä toimivat kulutustutkijat noudattavat pääasiassa kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, ja monen session aihepiirit käsittelivät kuluttajan päätoksentekoteoriaa koeasetelmatyyppisestä lähtökohdista käsin. Tähän tutkimussuuntaukseen kuuluvat esimerkiksi mainonnan vaikutusten analysointi sekä kuluttajan valintoihin vaikuttavat kognitiiviset motivaatiotekijät ja -prosessit. Lisäksi konferenssissa käsiteltiin mm. kuluttajan brändisuhteita, kulttuurien välisiä eroja, aistimarkkinointia, kuluttamiseen liittyviä tunteita, hyväntekeväisyyttä ja lahjojen antamista. Jo pelkästään konferenssin aihepiirejä tarkastelemalla saa hyvän kuvan siitä, kuinka monimuotoista ja -puolista kulutustutkimus on.

    Kuitenkin me laadullisesta tutkimuksesta sekä kulutuskulttuurista kiinnostuneet tutkijat olimme konferenssissa selvästi vähemmistössä.Kävimme kahden päivän aikana kuuntelemassa esityksiä mm. medioiden välisistä kulutuskokemuksista, Kate Middletonin julkisuusbrändistä, kuuluisien bränditutkijoiden (mm. Susan Fournier, Tom O’Guinn) tutkimuksista sekä kuluttajan kokemasta häpeästä. Lisäksi piipahdimme filmifestivaaleilla katsastamassa mm. konferenssin parhaana lyhytelokuvana palkitun Henri Myöhäsen ja Joel Hietasen tylsyydestä kertovan filmin ”Entertained to Excess: The Contemporary Practices of Boredom”. Lisäksi koko konferenssiväki kokoontui perjantai-iltana kuuntelemaan mm. The Tipping Point -kirjallaan kuuluisaksi tullutta Malcolm Gladwellin keynote-puhetta. Konferenssi päättyi lauantaina yhteiseen illanviettoon House of Blues -klubilla, jossa saimme professoritason viihdytystä. Bilekansaa viihdyttivät Brand Inequity -bändi, joka koostuu neljästä Pennsylvanian yliopiston markkinoinnin professorista sekä dj Ash, joka paremmin tunnetaan montrealilaisen McGill-yliopiston markkinoinnin professorina.

    Oman tutkimuspaperimme ”From Waste to Delicacy: Collective Innovation in Food Disposition Practices Through Blogging” esitimme tiedostavaan kuluttamiseen keskittyneessä sessiossa ”Mindful Consumption”. Sessiossa papereiden aiheet käsittelivät mm. eettistä kuluttamista sekä ylivelkaantuneiden kokemuksia kulutukseen liittyvistä houkutuksista. Omassa paperissamme tutkimme sitä, miten kuluttajat aktiivisesti pyrkivät vähentämään ruokahävikkiään. Aihetta tarkastelimme suomalaisten ruokablogggaajien tempauksen avulla. Konferenssipaperimme osittain pohjautuu viime keväänä valmistuneeseen Annilotta Hukkasen markkinoinnin pro graduun ”Hävikistä herkuksi”. Konferenssin teemaan liittyvä, kuluttajien hyvinvointia käsittelevä tutkimus on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tämä ns. Transformative Consumer Research (TCR) on kehittynyt ACR:n piirissä omaksi tutkimussuuntauksekseen.

    Chicagon kuuluisa Cloud Gate eli tutummin ”The Bean”.
    Etsi kuvasta jutun kirjoittajat!
    (kuva (c) Nina Mesiranta)

    Reissussa tutustuimme myös paikallisiiin nähtävyyksiin sekä esimerkiksi mielenkiintoisiin kaupan konsepteihin, joista riittäisi kirjoitettavaa enemmänkin. Kuulette niistä jatkossa lisää blogin kautta sekä esim. kuluttaja-
    käyttäytymisen (KATMAA14) kurssilla.

    Mukavaa syksyn jatkoa!

    – Nina & Elina