Tag Archives: kirjastot

Mitä tietojohtamisella tarkoitetaan?

Väriä elämään harmaan syksyn keskelle. Vaihteeksi video-blogi. Minä ja minun näkemyksiäni tietojohtamisesta. Kyseessä puheenvuoro kirjastojen tietojohtamista käsitelleessä koulutuspäivässä. Koulutuspäivän järjestivät Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kuntaliitto ry sekä Tampereen yliopisto yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa.Tilaisuuden videoi Kirjastokaista.fi Itseasiassa kyseessä oli kahden päivän kokonaisuus, jossa pohdimme yhdessä kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa kirjastojen roolia tietoyhteiskunnassa ja sitä, millaisen roolin tietojohtaminen omaa tai […]

Tutkimusdatan hallinnan asiantuntijapalvelut edellyttävät koulutuksen vahvistamista

Tietoarkisto järjesti joulukuun 2014 alussa seminaarin erityisesti kirjastoasiantuntijoille. Otsikkona oli Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä. Päivän tavoitteita olivat yleiskuva tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tutkimusdatapolitiikoista Suomessa sekä perehtyminen tutkimusaineistojen hallintaan ja sen valtakunnallisiin tuki-infrastruktuureihin.

Kiinnostusta piisasi ja keskustelua heräsi. Onhan akateemisilla kirjastoilla jo orastava rooli myös datanhallinnan tietopalveluissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tulevan tutkimusdatapolitiikan toimeenpanosuunnitelmissa yliopistokirjastolle on kaavailtu keskeisiä tehtäviä.

Väkeä tuli seminaariin mukaan hyvin eri yliopistoista ja paikalla oli kuutisenkymmentä asiantuntijaa. Uskoakseni osallistujat myös saivat mitä olivat tulleet hakemaan. Seminaaritallenteisiin ja esitysten dioihin voi tutustua seminaarisivustolla.

Jatkan tässä kirjoituksessa pohdintaa datapalvelualan koulutustarpeista ja -mahdollisuuksista, joista keskusteltiin seminaarin päättäneessä paneelissa. Näkökannoissa korostuivat sekä tutkimusdatapalvelualan täydennyskoulutuksen että alan tutkintokoulutuksen vahvistamistarpeet.

Millaiset ovat tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoiden koulutustarpeiden peruslähtökohdat? Alan koulutuksen sisällöt, tarjonnan kohdeyleisöt sekä vastuut ja työnjako ovat sidoksissa etenkin siihen, miten tutkimusdatan hallinta ja keskeiset tietopalvelut järjestetään eri organisaatioissa ja mikä on valtakunnallinen työnjako. Tässä on tilaa useille toimijoille – sekä palvelujen tuottamisessa että osaamista vahvistavassa koulutuksessa. Luultavasti datanhallinnan tukipalvelumallit tulevat kehittymään ajan mittaan ja vaihtelemaan organisaatioittain.

Yksi toimivimmista on malli, jossa valtakunnalliset tukipalvelut (Tietoarkisto, CSC, ja muut valtakunnallisesti keskitetyt toimijat) tarjoavat suurelta osin tutkimusdatan dokumentointi-, arkistointi-, pitkäaikaissäilytys- ja jatkokäyttöpalvelut sekä täsmällistä erityisasiantuntemusta vaativia aineistohallintapalveluja. Jossakin määrin tällaisia palveluja tulevat luultavasti organisoimaan myös suurimmat valtion asiantuntijaorganisaatiot, ainakin itselleen.

Tutkimusympäristöjen muuttuessa tarvitaan paljon muutakin asiantuntemusta. On hyvä, jos tutkija löytää lähitietopalvelut paikan päältä, esimerkiksi juuri kirjastosta tai muista paikallisista tutkimuksen tukipalveluista. Sekä yliopistojen että muiden tutkimusorganisaatioiden informaatiopalveluissa on nyt ja tulevaisuudessa tarvetta tietopalvelualan asiantuntijoille, jotka erikoistuvat tutkimusdatan hallinnan, elinkaaren ja saatavuuden edistämisen tukeen.

Yhdysvalloissa tällaisia ammattilaisia kuvataan esimerkiksi ammattinimikeellä ”data librarian” tai yleiskäsitteellä ”research data professional”. He auttavat tutkijoita paikallistamaan tutkimusongelmiin soveltuvia, olemassa olevia aineistoja sekä osaavat jakaa tietoa tutkimusrahoittajien ja tutkimuksen julkaisijoiden ehdoista ja suosituksista tutkimusdatan avaamisen suhteen. Lisäksi heidän tulee olla luonnollisesti perillä oman tutkimusorganisaation käytännöistä datan hallinnassa tutkimusprojektien aikana ja tutkimusaineistojen avaamisessa hankkeiden päätyttyä. Tämä tehtävä korostuu organisaatiokohtaisten tutkimusdatapolitiikkojen yleistyessä.

Suomessa on akuutti tarve vahvistaa tutkimusdatapalveluihin erikoistuvien asiantuntijoiden koulutusta. Luonteva areena asian pikaiseen edistämiseen olisi yhteistyöfoorumi, jossa toimintaa voitaisiin suunnitella alustavasti ainakin alan valtakunnallisten tukipalvelujen ja kirjastoalan asiantuntijoiden ja heidän järjestöjensä ja verkostojensa voimin. Mukaan olisi hyvä saada myös informaatiotutkimuksen ja arkistoalan koulutuksen asiantuntijoita eri yliopistoista.

Missä tapaamme työpajan merkeissä vuonna 2015?

Lisätietoja:
» Seminaariesitysten diat ja AV-tallenteet

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tutkimusdatan hallinnan asiantuntijapalvelut edellyttävät koulutuksen vahvistamista

Tietoarkisto järjesti joulukuun 2014 alussa seminaarin erityisesti kirjastoasiantuntijoille. Otsikkona oli Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä. Päivän tavoitteita olivat yleiskuva tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tutkimusdatapolitiikoista Suomessa sekä perehtyminen tutkimusaineistojen hallintaan ja sen valtakunnallisiin tuki-infrastruktuureihin.

Kiinnostusta piisasi ja keskustelua heräsi. Onhan akateemisilla kirjastoilla jo orastava rooli myös datanhallinnan tietopalveluissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tulevan tutkimusdatapolitiikan toimeenpanosuunnitelmissa yliopistokirjastolle on kaavailtu keskeisiä tehtäviä.

Väkeä tuli seminaariin mukaan hyvin eri yliopistoista ja paikalla oli kuutisenkymmentä asiantuntijaa. Uskoakseni osallistujat myös saivat mitä olivat tulleet hakemaan. Seminaaritallenteisiin ja esitysten dioihin voi tutustua seminaarisivustolla.

Jatkan tässä kirjoituksessa pohdintaa datapalvelualan koulutustarpeista ja -mahdollisuuksista, joista keskusteltiin seminaarin päättäneessä paneelissa. Näkökannoissa korostuivat sekä tutkimusdatapalvelualan täydennyskoulutuksen että alan tutkintokoulutuksen vahvistamistarpeet.

Millaiset ovat tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoiden koulutustarpeiden peruslähtökohdat? Alan koulutuksen sisällöt, tarjonnan kohdeyleisöt sekä vastuut ja työnjako ovat sidoksissa etenkin siihen, miten tutkimusdatan hallinta ja keskeiset tietopalvelut järjestetään eri organisaatioissa ja mikä on valtakunnallinen työnjako. Tässä on tilaa useille toimijoille – sekä palvelujen tuottamisessa että osaamista vahvistavassa koulutuksessa. Luultavasti datanhallinnan tukipalvelumallit tulevat kehittymään ajan mittaan ja vaihtelemaan organisaatioittain.

Yksi toimivimmista on malli, jossa valtakunnalliset tukipalvelut (Tietoarkisto, CSC, ja muut valtakunnallisesti keskitetyt toimijat) tarjoavat suurelta osin tutkimusdatan dokumentointi-, arkistointi-, pitkäaikaissäilytys- ja jatkokäyttöpalvelut sekä täsmällistä erityisasiantuntemusta vaativia aineistohallintapalveluja. Jossakin määrin tällaisia palveluja tulevat luultavasti organisoimaan myös suurimmat valtion asiantuntijaorganisaatiot, ainakin itselleen.

Tutkimusympäristöjen muuttuessa tarvitaan paljon muutakin asiantuntemusta. On hyvä, jos tutkija löytää lähitietopalvelut paikan päältä, esimerkiksi juuri kirjastosta tai muista paikallisista tutkimuksen tukipalveluista. Sekä yliopistojen että muiden tutkimusorganisaatioiden informaatiopalveluissa on nyt ja tulevaisuudessa tarvetta tietopalvelualan asiantuntijoille, jotka erikoistuvat tutkimusdatan hallinnan, elinkaaren ja saatavuuden edistämisen tukeen.

Yhdysvalloissa tällaisia ammattilaisia kuvataan esimerkiksi ammattinimikeellä ”data librarian” tai yleiskäsitteellä ”research data professional”. He auttavat tutkijoita paikallistamaan tutkimusongelmiin soveltuvia, olemassa olevia aineistoja sekä osaavat jakaa tietoa tutkimusrahoittajien ja tutkimuksen julkaisijoiden ehdoista ja suosituksista tutkimusdatan avaamisen suhteen. Lisäksi heidän tulee olla luonnollisesti perillä oman tutkimusorganisaation käytännöistä datan hallinnassa tutkimusprojektien aikana ja tutkimusaineistojen avaamisessa hankkeiden päätyttyä. Tämä tehtävä korostuu organisaatiokohtaisten tutkimusdatapolitiikkojen yleistyessä.

Suomessa on akuutti tarve vahvistaa tutkimusdatapalveluihin erikoistuvien asiantuntijoiden koulutusta. Luonteva areena asian pikaiseen edistämiseen olisi yhteistyöfoorumi, jossa toimintaa voitaisiin suunnitella alustavasti ainakin alan valtakunnallisten tukipalvelujen ja kirjastoalan asiantuntijoiden ja heidän järjestöjensä ja verkostojensa voimin. Mukaan olisi hyvä saada myös informaatiotutkimuksen ja arkistoalan koulutuksen asiantuntijoita eri yliopistoista.

Missä tapaamme työpajan merkeissä vuonna 2015?

Lisätietoja:
» Seminaariesitysten diat ja AV-tallenteet

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi