Tag Archives: kestävä kehitys

Marttojen ja Wastebusters-hankkeen ”Luovasti tähteistä herkuiksi”-työpajojen muistelua keskusteluryhmissä

Maaliskuussa viikolla 10 järjestimme kaksi ryhmäkeskustelua noin vuosi sitten Marttojen kanssa yhteistyössä toteutettujen ”Luovasti tähteistä herkuiksi”-työpajojen muistelemiseksi. Lisäksi ryhmäkeskusteluissa muisteltiin ennen varsinaisia työpajoja järjestettyä suunnittelutapaamista, jossa Wastebusters-tutkijat ideoivat yhdessä Marttojen kanssa työpajojen sisältöä ja toteutusta. Ryhmäkeskusteluihin osallistui Wastebusters-tutkijoiden lisäksi yhteensä yhdeksän Marttaa eri paikallisyhdistyksistä.


Keskusteluissa tunnelma oli innostunut ja viime kevään työpajoja muisteltiin lämmöllä hauskoina ja leikillisinä kokemuksina. Keskusteluissa esille nousi muun muassa työpajojen vaikutus arkeen: hävikin synnyn kerrottiin herättävän ajoittain syyllisyyden tunteita, mutta moni toi keskustelussa ilmi ennen kaikkea sen, että luovuus hävikkiuhanlaisesta ruoasta kokkaamisessa on lisääntynyt ja uusia ideoita tulee aiempaa enemmän mieleen työpajojen ansiosta. Esille nousi myös, että ennen työpajoja tähteistä kokkaaminen oli saatettu kokea kiusallisena tai häpeällisenä asiana, mutta työpajojen myötä tähdekokkaaminen onkin muuttunut hauskaksi ja luovaksi tilanteeksi.



Lisäksi keskustelimme yleisesti erilaisista ruokahävikkiin liittyvistä teemoista, kuten sukupolvi- ja kulttuurierojen merkityksestä hävikin vähentämisessä sekä laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästä muutoksesta kohti tiedostavampaa suhtatutumista ruokahävikkiin ja kulutukseen. Kaiken kaikkiaan ryhmäkeskusteluiden tunnelma kiteytyi viime kevään työpajojen kasvattamaan aitoon innostukseen ruokahävikin vähentämistä kohtaan sekä työpajoista mieleen jääneiden tilanteiden eläväiseen muisteluun. Tähän liittyen keskustelimme myös työpajojen merkityksestä Marttayhdistyksien toiminnan kannalta. Vauhtimartat olivat järjestäneet työpajojen inspiroimana oman hävikkikokkausillan, josta voit lukea lisää täältä: https://vauhtimartat.wordpress.com/2019/01/19/havikista-herkuksi/. Molemmissa ryhmissä oltiin yksimielisiä siitä, että Ruokahävikki-iltojen järjestäminen muissakin Marttayhdistyksissä olisi hyvä idea. Keskusteluun nousi myös muita kestävään kuluttamiseen liittyviä teemailtoja, joita yhdistyksissä oli jo järjestetty ja joita voitaisiin myös tulevaisuudessa järjestää.


Keskustelun lopuksi kerroimme vielä viimeisimpiä kuulumisia hävikkitutkimuksen parista, muun muassa uusista ruokahävikin vähentämiseen tähtäävistä innovaatioista sekä Wastebusters-hankkeen uusimmista julkaisuista. Kiitämme Marttoja mahtavasta yhteistyöstä!


-Taru

Yritykset ilmastonmuutoksen ratkaisijoina? IPCC:n raportti ajaa elinkeinoelämää lunastamaan lupaukset bisneksestä ongelmien ratkaisijana

Lokakuussa julkaistu kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti näyttää havahduttaneen aiempaa laajemman joukon kansalaisia ja organisaatiota ilmastonmuutoksen nopeaan etenemiseen ja tarpeeseen kiihdyttää hillintätoimia myös Suomessa. Myös elinkeinoelämää IPCC:n raportti näyttäisi ajavan lunastamaan lupaukset bisneksestä ongelmien ratkaisijana, eikä ongelmaa kiihdyttävänä toimijana. Ilmastonmuutos on tänä syksynä pysynyt median otsikoissa ja poliitikkojen agendalla vähintään yhtä tiiviisti kuin 2000-luvun puolivälissä,… Read More »

The post Yritykset ilmastonmuutoksen ratkaisijoina? IPCC:n raportti ajaa elinkeinoelämää lunastamaan lupaukset bisneksestä ongelmien ratkaisijana appeared first on Vaikuttaja.

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa… Read More »

The post Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta appeared first on Vaikuttaja.

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa… Read More »

The post Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet appeared first on Vaikuttaja.

Digitalisaatio kutsuu eri toimijoita mukaan hävikkitalkoisiin

Noin kolmannes kaikesta maailmassa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta on arvioitu päätyvän roskiin eli ruokahävikiksi. YK on asettanut tavoitteeksi puolittaa kotitalouksien, kaupan ja ravintoloiden ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin vähentäminen on osoittautunut yrityksiä kiinnostavaksi kestävän kehityksen haasteeksi. Viime vuosien aikana markkinoille on alkanut syntyä ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen keskittyvää liiketoimintaa. Hävikkiruoasta on esimerkiksi tehty uusia tuotteita, kuten… Read More »

The post Digitalisaatio kutsuu eri toimijoita mukaan hävikkitalkoisiin appeared first on Vaikuttaja.

Muovi päivän polttavana puheenaiheena – tilaisuus 17.4 Tampereen yliopistolla

Millainen on muovin kiertokulku Suomessa? Minkälainen ongelma mikromuovi on Suomen vesistöissä? Kuinka voimme toimia muovijätteen vähentämiseksi ja miten muovia tulisi kierrättää? Mitä Suomessa tapahtuu kierrätetylle muoville? Aivoriihi Kestävän kehityksen käytäntöjä- kurssin ryhmätyötä suunnitellessa laittoi minut ja ryhmäni kysymään näitä kysymyksiä. … Lue loppuun

Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä. Jo kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Tampereelle sata osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Ohjelma sisälsi kaksi keynote-puheenvuoroa ja 30 tutkimusesitystä.   Geert Demuijnckin (Professor of Business Ethics, EDHEC Business School) keynote-puheenvuoro Business ethics in practice: The role of business ethicists in corporations käsitteli eettistä… Read More »

The post Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä? appeared first on Vaikuttaja.

Tampereen yliopiston viimeinen kestävän kehityksen raportti valmistui

Kestävän kehityksen työryhmä kokosi yliopiston kestävän kehityksen raportin viimeistä kertaa. Raporttiin on koottu tietoa tunnusluvuista, joita yliopistossa on seurattu vuosien ajan. Loppuun on koottu työryhmän tunnistamat kehittämistavoitteet. Tampereen yliopistossa työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta ekokampusprojektina vuonna 1996. Kymmenessä vuodessa … Lue loppuun

Ympäristöeettinen toiminta arjen jätekäytännöissä

Olen tutkinut piakkoin valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani ”Arkinen jäte. Moraalin, etiikan ja vastuun rakentuminen kodin jätekäytännöissä” moraalin ja vastuun kysymyksiä jätteeseen liittyvissä arkisissa käytännöissä. Lähestyin aihetta jätepäiväkirjojen avulla, jotka keräsin kahdestatoista kotitaloudesta. Lisäksi tein viisi jätepäiväkirjoja täydentävää haastattelua. Tutkielmani keskeisimpiä tuloksia ovat, että kierrätykseen liittyvien sääntöjen noudattaminen, ympäristönsuojelu ja oman kodin järjestyksestä huolehtiminen ovat keskeisiä moraalisia päämääriä päivittäisessä jätteeseen liittyvässä toiminnassa.

Pohdin tässä kirjoituksessa arkisten jätekäytäntöjen merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Arkinen ja rutinoitunut kotona tapahtuva kierrätys ja päivittäisten kulutusvalintojen tekeminen on graduni osallistujille keskeisessä roolissa ympäristön kannalta eettisen toimijuuden muodostamisessa. Tämä havainto osoittaa, että päällepäin arkisilta, tylsiltä ja itsestään selviltä vaikuttavat käytännöt ̶   joihin päivittäinen toiminta jätteen kanssa kotona lukeutuu ̶  voivat itse asiassa olla yksilöille hyvin merkityksellisiä poliittisia valintoja, joilla tavoitellaan ympäristönsuojelua moraalisena päämääränä. Tutkielmani osallistujat toivat toistuvasti esille, että kierrättäminen on heille päivittäistä ympäristön hyvinvointiin tähtäävää vaikuttamistyötä.

Aineistostani kävi kuitenkin myös ilmi, että vaikka kierrätystä pidetään tärkeänä käytäntönä ympäristöeettisen toimijuuden kannalta, se ei aina syystä tai toisesta toteudu osallistujien mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi kiire tai se, että kierrätysastiat sijaitsevat liian kaukana. Kierrätyksen laiminlyöminen herätti tutkielman osallistujissa poikkeuksetta syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Syyllisyys kumpusi toisin sanoen ympäristönsuojeluun liittyvien moraalisten päämäärien ja oman toiminnan välisestä koetusta ristiriidasta.

Tutkielmani tuloksiin nojaten ehdotan lopuksi, että kierrätyksen sääntöjen seuraamisen rinnalla voisimme pyrkiä etsimään iloa ja luovuutta ruokkivia tapoja olla jätteen kanssa. Aineistossani tällainen ilo kumpusi muun muassa omista ylijäämämateriaaleista toteutettavien askartelutöiden tekemisestä tai oman kompostin multaan istutetun kasvimaan hoitamisesta. Tutkielmassani esitän Gay Hawkinsiin (2006) viitaten, että yksioikoisen syyllisyyden tuntemisen sijaan tällainen ilo ja luovuus voisivat rakentaa uudenlaisia mahdollisuuksia eettisen luontosuhteen ja ympäristöeettisen toimijuuden muodostamiselle.

 – Taru Lehtokunnas