Tag Archives: kansainvälisyys

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing

  

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing

  

Muuttuva yliopisto

Yliopiston muutosvaiheissa tuntuu välillä siltä, että olemme kadottamassa kosketuksen yliopiston alkuperäiseen merkitykseen ja olemukseen. Pelkona on, että rakennemuutoksissa syntyy vain lisää hallintoa ja yliopiston varsinainen tehtävä, tehdä tutkimusta ja antaa siihen pohjautuvaa opetusta, katoaa näköpiiristä. Muutosten tuottamia epäselviä välivaiheita on … Lue loppuun

Lukuvuosimaksut

Tampereen yliopisto ottaa käyttöön lukuvuosimaksut syksyllä 2017. Eduskunnan päätöksellä kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksua. Lukuvuosimaksuista on käyty vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Puolestapuhujien mielestä maksut ovat osa koulutusvientiä … Lue loppuun

Kansainvälisyys, verkostot ja search committee

Yliopiston vetovoimaisuus riippuu suurelta osaltaan hyvistä opettajista ja tutkijoista. Kun yliopistoon pyrkivät sukupolvet vuosittain pienenevät, täytyy uusia opiskelijoita houkutella vähitellen myös Suomen ulkopuolelta. Joillakin aloilla on jo nyt tällainen tilanne jatko-opiskelijoiden suhteen. Yliopiston, yksiköiden, tutkinto-ohjelmien ja jokaisen opettajan ja tutkijan … Lue loppuun

Tampere-Tennessee co-operation in exploring the information needs of academics

In September Tampere was my home for two weeks during my Fulbright visit. I had the opportunity to meet with many of the University of Tampere library staff, including team leaders and others, and researchers at the School of Information … Lue loppuun

Minun yliopistoni 2025

”Kerro viisi asiaa, joita sinä et ole”, rekryrobon metallinen ääni luikersi korvastani sisään ja tärähti tajuntaani. Salamana koodasin listan kohteeseen ja klousasin istunnon. Seuraavaksi hälytti taskulaatta, jonka näytöltä innostunut proffa ampaisi melkein syliini. Se kyseli tämän kertaisen kansainvälisen projektin edistymisestä … Lue loppuun

Laadulliset aineistot saivat IASSIST-konferenssissa aiempaa enemmän huomiota

IASSIST (International Association of Social Science Information Service & Technology) on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tukevien yksiköiden, kuten tietoarkistojen ja datakirjastojen, työntekijöiden kansainvälinen järjestö. Sen tärkein toimintamuoto on vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Yhdysvaltojen Minneapolisissa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Konferenssiin osallistui myös neljä tietoarkistolaista.

Neljä päivää kestänyt konferenssi tarjosi runsaasti kiinnostavia aihepiiriin liittyviä luentoja ja työpajoja. Työpajat oli sijoitettu tapahtuman ensimmäiselle päivälle tiistaille. Loput kolme päivää oli pyhitetty luennoille ja paneelikeskusteluille. Kymmenestä valittavana olleesta työpajasta osallistuin itse kahteen, jotka molemmat liittyivät laadullisten aineistojen käsittelyyn. Perinteisesti laadulliset aineistot ovat saaneet IASSIST-konferensseissa selvästi kvantitatiivisia sisariaan vähemmän näkyvyyttä, joten kaksi erityisesti kvalitatiivisiin aineistoihin keskittyvää työpajaa olivat tervetullut uudistus.

Työpajoista ensimmäisessä tutustuttiin laadullisten aineistojen analysointityökaluun NVivoon (Using NVivo 10 for Qualitative Data Analysis). Vaikka työkalun perusajatus olikin monelle osallistujalle jo ennestään tuttu, sai kurssilta hyviä vinkkejä NVivon erilaisista käyttömahdollisuuksista. Työpajassa NVivoa lähestyttiin nimenomaan käytännön tasolla. Jokainen osallistuja sai koodata testiaineistoja ja kokeilla ohjelman tarjoamia työkaluja aineistojen analysoinnin helpottamiseksi.

Toinen työpaja käsitteli laadullisten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön erityispiirteitä (Managing and Sharing Qualitative Data). Tutun aihepiirin teki työpajassa kiinnostavaksi muun muassa se, että sen järjesti yhdysvaltalaiseen Syracusen yliopistoon vasta hiljattain perustettu laadullisten arkistointiin erikoistunut Qualitative Data Repository (QDR).

Työpajan keskusteluissa sain huomata, että laadullisten aineistojen arkistoimisen haasteet ovat samoja maasta ja maanosasta riippumatta. Nämä haasteet liittyvät usein esimerkiksi tutkimuseettisiin ja tekijänoikeuskysymyksiin, arkistointia hankaloittavaan lainsäädäntöön sekä tutkijoiden haluttomuuteen luovuttaa keräämänsä, ja usein kovin henkilökohtaisina pitämänsä, tutkimusaineistot jatkokäyttöön. Kävikin varsin selväksi, että niin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Euroopan kuin Afrikankin data-arkistoissa arkistotyöntekijät saavat vakuutella aineistoja kerääviä tutkijoita arkistoinnin hyödyistä ja hälventää aineistojen arkistointiin liittyviä epäluuloja.

Positiivisena muutoksena työpajan osallistujat kertoivat havainneensa sen, että kun aikaisemmin tutkijat tulivat ensimmäisen kerran kysymään arkistointiin liittyviä neuvoja vasta aineistot kerättyään, ottavat he nykyään arkistointimahdollisuuden huomioon yhä useammin jo aineistonhallintasuunnitelmaa laatiessaan. Tämä mahdollistaa sen, että tutkittavilta voidaan pyytää asianmukainen suostumus aineiston arkistointiin jo aineistoa kerättäessä.

IASSISTin varsinaiset luentosessiot oli jaettu teemansa perusteella kolmeen eri ryhmään. Tämä auttoi runsaudenpulasta kärsiviä konferenssiosallistujia valitsemaan monista päällekkäisistä sessioista itselle sopivimmat sen perusteella, kiinnostivatko häntä aineistonhallintaan liittyvät kysymykset, aineistopalvelujen ammatillinen kehittäminen vai datainfrastruktuuri ja -sovellukset. Itse osallistuin pääasiassa kahden ensimmäisen ryhmän luentosessioihin.

Luennot vahvistivat jo työpajassa tekemääni havaintoa siitä, että tutkimusaineistojen arkistointiin liittyvät kysymykset ovat pitkälti samanlaisia maasta ja arkistosta riippumatta. IASSIST tarjoaakin hienon tilaisuuden keskustella yhteisistä haasteista ja kehityssuunnista eri maista tulevien saman alan asiantuntijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa vuosittain hyvän katsauksen siitä, mihin suuntaan eri maiden data-arkistot ovat kehittäneet toimintaansa ja palvelujansa edellisen vuoden aikana.

Ammatillisen verkostoitumismahdollisuuden lisäämiseksi IASSIST-konferenssiin kuuluu myös vapaamuotoisempaa ohjelmaa, kuten perinteinen ensimmäisen konferenssipäivän iltavastaanotto. Tällä kertaa vastaanotto järjestettiin Frank Gehryn suunnittelemassa upeassa Weisman Art Museumissa. Vastaanoton ohella perinteisesti yksi IASSISTin odotetuimpia tilaisuuksia varsinaisen konferenssiohjelman ulkopuolella on torstai-illan juhlaillallinen, jossa kansainvälisiä arkistokuulumisia voi vaihtaa hyvän ruoan ja juoman parissa.

IASSIST tarjosi siis jälleen kerran kattavan paketin tutkimusaineistojen arkistointiin ja jatkokäyttöön liittyviä näkökulmia. Seuraavan kerran IASSIST järjestetään Norjan Bergenissä touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 2016. Osallistumista voin suositella kaikille tutkimusaineistojen arkistoinnin parissa työskenteleville, tieteenalaan katsomatta.

Lisätietoa:
» IASSIST
» IASSIST 2015 -konferenssi
» NVivo
» Qualitative Data Repository

Jarkko Päivärinta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Laadulliset aineistot saivat IASSIST-konferenssissa aiempaa enemmän huomiota

IASSIST (International Association of Social Science Information Service & Technology) on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tukevien yksiköiden, kuten tietoarkistojen ja datakirjastojen, työntekijöiden kansainvälinen järjestö. Sen tärkein toimintamuoto on vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Yhdysvaltojen Minneapolisissa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Konferenssiin osallistui myös neljä tietoarkistolaista.

Neljä päivää kestänyt konferenssi tarjosi runsaasti kiinnostavia aihepiiriin liittyviä luentoja ja työpajoja. Työpajat oli sijoitettu tapahtuman ensimmäiselle päivälle tiistaille. Loput kolme päivää oli pyhitetty luennoille ja paneelikeskusteluille. Kymmenestä valittavana olleesta työpajasta osallistuin itse kahteen, jotka molemmat liittyivät laadullisten aineistojen käsittelyyn. Perinteisesti laadulliset aineistot ovat saaneet IASSIST-konferensseissa selvästi kvantitatiivisia sisariaan vähemmän näkyvyyttä, joten kaksi erityisesti kvalitatiivisiin aineistoihin keskittyvää työpajaa olivat tervetullut uudistus.

Työpajoista ensimmäisessä tutustuttiin laadullisten aineistojen analysointityökaluun NVivoon (Using NVivo 10 for Qualitative Data Analysis). Vaikka työkalun perusajatus olikin monelle osallistujalle jo ennestään tuttu, sai kurssilta hyviä vinkkejä NVivon erilaisista käyttömahdollisuuksista. Työpajassa NVivoa lähestyttiin nimenomaan käytännön tasolla. Jokainen osallistuja sai koodata testiaineistoja ja kokeilla ohjelman tarjoamia työkaluja aineistojen analysoinnin helpottamiseksi.

Toinen työpaja käsitteli laadullisten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön erityispiirteitä (Managing and Sharing Qualitative Data). Tutun aihepiirin teki työpajassa kiinnostavaksi muun muassa se, että sen järjesti yhdysvaltalaiseen Syracusen yliopistoon vasta hiljattain perustettu laadullisten arkistointiin erikoistunut Qualitative Data Repository (QDR).

Työpajan keskusteluissa sain huomata, että laadullisten aineistojen arkistoimisen haasteet ovat samoja maasta ja maanosasta riippumatta. Nämä haasteet liittyvät usein esimerkiksi tutkimuseettisiin ja tekijänoikeuskysymyksiin, arkistointia hankaloittavaan lainsäädäntöön sekä tutkijoiden haluttomuuteen luovuttaa keräämänsä, ja usein kovin henkilökohtaisina pitämänsä, tutkimusaineistot jatkokäyttöön. Kävikin varsin selväksi, että niin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Euroopan kuin Afrikankin data-arkistoissa arkistotyöntekijät saavat vakuutella aineistoja kerääviä tutkijoita arkistoinnin hyödyistä ja hälventää aineistojen arkistointiin liittyviä epäluuloja.

Positiivisena muutoksena työpajan osallistujat kertoivat havainneensa sen, että kun aikaisemmin tutkijat tulivat ensimmäisen kerran kysymään arkistointiin liittyviä neuvoja vasta aineistot kerättyään, ottavat he nykyään arkistointimahdollisuuden huomioon yhä useammin jo aineistonhallintasuunnitelmaa laatiessaan. Tämä mahdollistaa sen, että tutkittavilta voidaan pyytää asianmukainen suostumus aineiston arkistointiin jo aineistoa kerättäessä.

IASSISTin varsinaiset luentosessiot oli jaettu teemansa perusteella kolmeen eri ryhmään. Tämä auttoi runsaudenpulasta kärsiviä konferenssiosallistujia valitsemaan monista päällekkäisistä sessioista itselle sopivimmat sen perusteella, kiinnostivatko häntä aineistonhallintaan liittyvät kysymykset, aineistopalvelujen ammatillinen kehittäminen vai datainfrastruktuuri ja -sovellukset. Itse osallistuin pääasiassa kahden ensimmäisen ryhmän luentosessioihin.

Luennot vahvistivat jo työpajassa tekemääni havaintoa siitä, että tutkimusaineistojen arkistointiin liittyvät kysymykset ovat pitkälti samanlaisia maasta ja arkistosta riippumatta. IASSIST tarjoaakin hienon tilaisuuden keskustella yhteisistä haasteista ja kehityssuunnista eri maista tulevien saman alan asiantuntijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa vuosittain hyvän katsauksen siitä, mihin suuntaan eri maiden data-arkistot ovat kehittäneet toimintaansa ja palvelujansa edellisen vuoden aikana.

Ammatillisen verkostoitumismahdollisuuden lisäämiseksi IASSIST-konferenssiin kuuluu myös vapaamuotoisempaa ohjelmaa, kuten perinteinen ensimmäisen konferenssipäivän iltavastaanotto. Tällä kertaa vastaanotto järjestettiin Frank Gehryn suunnittelemassa upeassa Weisman Art Museumissa. Vastaanoton ohella perinteisesti yksi IASSISTin odotetuimpia tilaisuuksia varsinaisen konferenssiohjelman ulkopuolella on torstai-illan juhlaillallinen, jossa kansainvälisiä arkistokuulumisia voi vaihtaa hyvän ruoan ja juoman parissa.

IASSIST tarjosi siis jälleen kerran kattavan paketin tutkimusaineistojen arkistointiin ja jatkokäyttöön liittyviä näkökulmia. Seuraavan kerran IASSIST järjestetään Norjan Bergenissä touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 2016. Osallistumista voin suositella kaikille tutkimusaineistojen arkistoinnin parissa työskenteleville, tieteenalaan katsomatta.

Lisätietoa:
» IASSIST
» IASSIST 2015 -konferenssi
» NVivo
» Qualitative Data Repository

Jarkko Päivärinta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Minun Afrikkani

En päässyt mukaan yliopistomme riemukkaisiin 90-vuotisjuhliin, vähän harmittaa. Osallistuin näet samaan aikaan Kapkaupungissa International Social Survey Programme-tutkimusohjelman (ISSP) vuosikokoukseen. Kokouksessa päätettiin ensi vuoden yhteisestä lomakkeesta, tällä kertaa teemana on valtion muuttuvat tehtävät. Käsittelimme myös ensimmäisen version vuoden 2017 lomakkeesta, siinä … Lue loppuun