Tag Archives: kansainvälisyys

Tervehdys

Kuten Sami Borgin joulukuisesta bloggauksesta voitte päätellä, Tietoarkiston johtaja vaihtui vuoden alussa. Tammikuun kokouksessaan Tampereen yliopiston hallitus päätti nimittää tehtävään minut. Koska olen hoitanut tehtävää määräaikaisesti useampaan otteeseen, en voi tässä kirjoittaa ”uuden” johtajan tervehdystä. Olkoon siis pelkkä tervehdys.

Kun tehtävä on minulle ennestään tuttu, luulen tietäväni, mihin olen ryhtynyt, tehtävän hyvät ja huonotkin puolet. Olen työskennellyt Tietoarkistossa eri tehtävissä jo yhteensä 15 vuotta. Tietoarkisto on kuin toinen kotini ja toinen perheeni. Tänä aikana monet asiat Tietoarkiston toimintaympäristössä ovat muuttuneet, eikä muutoksen vauhti näytä olevan hiipumassa tulevaisuudessakaan. Avoin tiede on täällä ja putkahtelee esiin aina uusissa yhteyksissä.

Avoimen tieteen eteneminen erityisesti tällä vuosikymmenellä on ollut mieluisaa seurattavaa. Vielä mieluisampaa on se, että Tietoarkiston asiantuntijoiden osaaminen tunnetaan ja olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja myös kansainvälisissä hankkeissa, joissa avoimen tieteen palveluita rakennetaan. Yhteistyöstä saatavat hyödyt ovat molemminpuolisia. Jaamme osaamistamme, mutta opimme myös uutta sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä. Saamme ideoita ja aineksia Tietoarkiston palvelujen kehittämiseen.

Suuri muutos samaan aikaan avoimen tieteen kehityksen kanssa on ollut rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen. Olemme voineet uudistaa palveluitamme, laajentaa asiakaskuntaamme ja osallistua kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Tietoarkiston johtajana ensimmäisiä toimiani on saattaa loppuun viime vuoden puolella aloitettu Tietoarkiston strategian laatiminen. Kaikki ei mene uusiksi, mutta avoimen tieteen pioneeri ei myöskään voi vain tyytyväisenä hiihdellä samaa latu-uraa horisonttiin. Viime vuonna pidetyissä työpajoissa Tietoarkiston henkilöstö ja valtakunnallinen neuvottelukunta saivat arvioida päättyneen kauden strategiaa ja esittää näkemyksiään siitä, mihin 2017–2020 pitäisi pyrkiä.

Kummassakin strategiatyöpajassa vaadittiin, eri sanoin, Tietoarkiston kansallisen roolin ja aseman selkiyttämistä avoimen tutkimusdatan pitkäaikaissaatavuuteen erikoistuneena ja palvelevana asiantuntijaorganisaationa. Tähän tietenkin pyrimme joka tapauksessa. Ajankohtainen haaste on Euroopan unionin tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Se tarjoaa myös mahdollisuuden Tietoarkiston roolin kirkastamiseen. Tietoarkiston on korostettava tutkimusaineistojen vastuullisen avaamisen periaatteita väistämättä. Palaamme blogissa näihin kysymyksiin vielä varmasti useaan otteeseen.

Tietosuojaa tutkimusdatan näkökulmasta käsittelemme huhtikuussa järjestettävässä Tietoarkiston ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Tutkimusaineistojen anonymisointi. Nähdään Tampereella 5. huhtikuuta!

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tervehdys

Kuten Sami Borgin joulukuisesta bloggauksesta voitte päätellä, Tietoarkiston johtaja vaihtui vuoden alussa. Tammikuun kokouksessaan Tampereen yliopiston hallitus päätti nimittää tehtävään minut. Koska olen hoitanut tehtävää määräaikaisesti useampaan otteeseen, en voi tässä kirjoittaa ”uuden” johtajan tervehdystä. Olkoon siis pelkkä tervehdys.

Kun tehtävä on minulle ennestään tuttu, luulen tietäväni, mihin olen ryhtynyt, tehtävän hyvät ja huonotkin puolet. Olen työskennellyt Tietoarkistossa eri tehtävissä jo yhteensä 15 vuotta. Tietoarkisto on kuin toinen kotini ja toinen perheeni. Tänä aikana monet asiat Tietoarkiston toimintaympäristössä ovat muuttuneet, eikä muutoksen vauhti näytä olevan hiipumassa tulevaisuudessakaan. Avoin tiede on täällä ja putkahtelee esiin aina uusissa yhteyksissä.

Avoimen tieteen eteneminen erityisesti tällä vuosikymmenellä on ollut mieluisaa seurattavaa. Vielä mieluisampaa on se, että Tietoarkiston asiantuntijoiden osaaminen tunnetaan ja olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja myös kansainvälisissä hankkeissa, joissa avoimen tieteen palveluita rakennetaan. Yhteistyöstä saatavat hyödyt ovat molemminpuolisia. Jaamme osaamistamme, mutta opimme myös uutta sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä. Saamme ideoita ja aineksia Tietoarkiston palvelujen kehittämiseen.

Suuri muutos samaan aikaan avoimen tieteen kehityksen kanssa on ollut rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen. Olemme voineet uudistaa palveluitamme, laajentaa asiakaskuntaamme ja osallistua kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Tietoarkiston johtajana ensimmäisiä toimiani on saattaa loppuun viime vuoden puolella aloitettu Tietoarkiston strategian laatiminen. Kaikki ei mene uusiksi, mutta avoimen tieteen pioneeri ei myöskään voi vain tyytyväisenä hiihdellä samaa latu-uraa horisonttiin. Viime vuonna pidetyissä työpajoissa Tietoarkiston henkilöstö ja valtakunnallinen neuvottelukunta saivat arvioida päättyneen kauden strategiaa ja esittää näkemyksiään siitä, mihin 2017–2020 pitäisi pyrkiä.

Kummassakin strategiatyöpajassa vaadittiin, eri sanoin, Tietoarkiston kansallisen roolin ja aseman selkiyttämistä avoimen tutkimusdatan pitkäaikaissaatavuuteen erikoistuneena ja palvelevana asiantuntijaorganisaationa. Tähän tietenkin pyrimme joka tapauksessa. Ajankohtainen haaste on Euroopan unionin tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Se tarjoaa myös mahdollisuuden Tietoarkiston roolin kirkastamiseen. Tietoarkiston on korostettava tutkimusaineistojen vastuullisen avaamisen periaatteita väistämättä. Palaamme blogissa näihin kysymyksiin vielä varmasti useaan otteeseen.

Tietosuojaa tutkimusdatan näkökulmasta käsittelemme huhtikuussa järjestettävässä Tietoarkiston ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Tutkimusaineistojen anonymisointi. Nähdään Tampereella 5. huhtikuuta!

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Kansainvälinen verkostotyö tehostuu

Tämän vuoden alusta lähtien on yliopistollamme toiminut kv-vararehtorin johdolla työskentelevä hakutoimikunta, jonka tehtävänä on auttaa yksikköjä löytämään mahdollisimman hyviä kansainvälisiä hakijoita avoimiin tenure track -tehtäviin ja professorin tehtäviin. Ensi vuonna toimintansa aloittaa kansainvälisten asioiden työryhmä, joka jatkaa tänä vuonna aloitettua … Lue loppuun

Kansainvälinen politiikka sai alumnit liikkeelle

Hyvät alustukset ja rento tunnelma saivat kiitosta Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan alumnien tapaamisessa Helsingissä 25.10.2016. Tyytyväisyyttä herätti myös se, että rehtori Liisa Laakso saapui tilaisuuteen ja selosti Tampere3-hankkeen nykytilan. ”Mitä on kansainvälinen politiikka tänään?” kysymykseen vastasivat ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ja professori Tuomas Forsbergin Tampereen yliopistosta. Mika Aaltola tarkasteli  tutkimusta politiikkarelevantin tietotuotannon mallien kautta; Tuomas Forsberg esitteli aikaisemmin vallalla… Read more →

The post Kansainvälinen politiikka sai alumnit liikkeelle appeared first on Opiskelijablogi.

Mistä eväitä vielä parempaan?

Yliopistomaailma on kokenut valtavan murroksen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Jonkinlaisella kaiholla ainakin itse muistan 1990-luvun alun kultaiset ajat, jolloin yliopistojen perusrahoitus oli lamasta huolimatta varsin ruhtinaallista ja virkoja oli yllin kyllin jaettavana – virkamiehiä ja -naisia kun oltiin. Voi toki … Lue loppuun

Presidentti Tarja Halonen: Ihmisoikeudetkin ovat kokonaisuus

Aika on todella suhteellinen käsite. Siitä kun Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeussopimuksiin neljännesvuosisata sitten, on oikeastaan aika lyhyt aika. Toisaalta se on tosi kauan aikaa sitten, kun ajattelemme sitä, mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua. Ja kuinka monta kertaa itse kukin on kärsimättömästi ehtinyt huokaista ”eikö tätä vieläkään saa uudistettua?” Suomi tai laajemmin maailma on kuin vanhan […]

Discovering an active Finnish university library

My Erasmus Staff Exchange week in Tampere University Linna Library took place at the end of April. During this week I discovered the way of working in a university library and thus some aspects of the Finnish way of life. … Lue loppuun

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing

  

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing