Tag Archives: kansainvälisyys

Tutkijan kommentti: Muuttuuko punainen vihreäksi? Kiinan (k)estävät tuotanto- ja kulutustavat

Kirjoittaja tutkii väitöskirjassaan yritysten roolia kestävän kehityksen kysymysten ratkaisemisessa.
Räätälin ompelemaan tummansiniseen liituraitapukuun sonnustautunut ylempi virkamies heittää iltapäiväteensä nautittuaan kertakäyttömukin olkansa yli vilkkaasti liikennöidyllä Huanshi Dong Lu:lla Guangzhoun sateisessa tiistai-iltapäivässä. Muki lentää kaaressa jalkakäytävälle, vaikka lähin jäteastia kannustaa lajittelemaan muovit, pahvit ja sekajätteen vain muutaman metrin päässä korkeasti koulutetusta kiinalaismiehestä. Astia on siis näköetäisyydellä, mutta psykologinen etäisyys roskien lajitteluun on suurempi.
Kiinalaisten luontosuhde on ympäristönsuojelun näkökulmasta yhä varhaisessa kehitysvaiheessa, jos verrataan meihin pohjoismaalaisiin. Vertailujen tekeminen Kiinan ja muiden maiden välillä on kuitenkin yhtä hyödyllistä kuin teen tarjoileminen suklaisesta teepannusta. Kiinassa ympäristökysymyksiä on tarkasteltava maan omassa viitekehyksessä. Matkustin Kiinassa viikon verran ja pyrin hahmottamaan tätä puna-vihreää kehystä moninaisissa keskusteluissa niin yliopistoprofessoreiden, toimitusjohtajien, kaupungin virkamiesten kuin kuluttajienkin kanssa. Lisää ymmärrystä kertyi tehdasvierailuilla muovi- ja elektroniikkakomponentteja valmistavissa pohjoismaalaisissa yrityksissä. Kuluttajien tarkkailu tiistai-iltapäivän ruuhkassa tarkensi kuvaa.

Kestävä tuotanto ja kulutus
Kestävyyskriisin välttämiseksi kaikkialla maailmassa on siirryttävä ekologisesti, eettisesti ja taloudellisesti kestävämpiin tuotanto- ja kulutustapoihin <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"ISBN":"9789291691517","author":[{"dropping-particle":"","family":"IPCC","given":"","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"editor":[{"dropping-particle":"","family":"Masson-Delmotte","given":"V.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhai","given":"P.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pörtner","given":"H.-O.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Roberts","given":"D.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Skea","given":"J.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Shukla","given":"P.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pirani","given":"A.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Moufouma-Okia","given":"W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Péan","given":"C.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pidcock","given":"R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Connors","given":"S.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Matthews","given":"J.B.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Chen","given":"Y.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhou","given":"X.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Gomis","given":"M.I.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Lonnoy","given":"E.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Maycock","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Tignor","given":"M.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Waterfield","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2018"]]},"publisher":"World Meteorological Organization","publisher-place":"Geneva","title":"IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global","type":"book"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=a70b1947-4577-48af-a53e-22e2c6b41fb9"]},{"id":"ITEM-2","itemData":{"DOI":"10.1016/J.EIST.2019.01.004","ISSN":"2210-4224","abstract":"Research on sustainability transitions has expanded rapidly in the last ten years, diversified in terms of topics and geographical applications, and deepened with respect to theories and methods. This article provides an extensive review and an updated research agenda for the field, classified into nine main themes: understanding transitions; power, agency and politics; governing transitions; civil society, culture and social movements; businesses and industries; transitions in practice and everyday life; geography of transitions; ethical aspects; and methodologies. The review shows that the scope of sustainability transitions research has broadened and connections to established disciplines have grown stronger. At the same time, we see that the grand challenges related to sustainability remain unsolved, calling for continued efforts and an acceleration of ongoing transitions. Transition studies can play a key role in this regard by creating new perspectives, approaches and understanding and helping to move society in the direction of sustainability.","author":[{"dropping-particle":"","family":"Köhler","given":"Jonathan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Geels","given":"Frank W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Kern","given":"Florian","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Markard","given":"Jochen","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Onsongo","given":"Elsie","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Wieczorek","given":"Anna","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Alkemade","given":"Floortje","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Avelino","given":"Flor","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Bergek","given":"Anna","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Boons","given":"Frank","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Fünfschilling","given":"Lea","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Hess","given":"David","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Holtz","given":"Georg","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Hyysalo","given":"Sampsa","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Jenkins","given":"Kirsten","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Kivimaa","given":"Paula","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Martiskainen","given":"Mari","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"McMeekin","given":"Andrew","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Mühlemeier","given":"Marie Susan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Nykvist","given":"Bjorn","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pel","given":"Bonno","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Raven","given":"Rob","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Rohracher","given":"Harald","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Sandén","given":"Björn","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Schot","given":"Johan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Sovacool","given":"Benjamin","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Turnheim","given":"Bruno","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Welch","given":"Dan","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Wells","given":"Peter","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"container-title":"Environmental Innovation and Societal Transitions","id":"ITEM-2","issued":{"date-parts":[["2019","1","31"]]},"publisher":"Elsevier","title":"An agenda for sustainability transitions research: State of the art and future directions","type":"article-journal"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=32e60c7d-259e-39f7-be15-e7a7427f1ee8"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)","manualFormatting":"(Köhler et al. 2019)","plainTextFormattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)","previouslyFormattedCitation":"(IPCC, 2018; Köhler et al., 2019)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(Köhler et al. 2019)<!–[if supportFields]><![endif]–>. Kestävillä tuotanto- ja kulutustavoilla tarkoitetaan laajasti määriteltynä sellaisten tuotteiden ja palveluiden valmistusta, myymistä, ostamista ja käyttöä, joilla on pienin mahdollinen ympäristöä kuormittava vaikutus <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"ISBN":"9789291691517","author":[{"dropping-particle":"","family":"IPCC","given":"","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"editor":[{"dropping-particle":"","family":"Masson-Delmotte","given":"V.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhai","given":"P.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pörtner","given":"H.-O.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Roberts","given":"D.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Skea","given":"J.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Shukla","given":"P.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pirani","given":"A.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Moufouma-Okia","given":"W.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Péan","given":"C.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Pidcock","given":"R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Connors","given":"S.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Matthews","given":"J.B.R.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Chen","given":"Y.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Zhou","given":"X.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Gomis","given":"M.I.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Lonnoy","given":"E.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Maycock","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Tignor","given":"M.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Waterfield","given":"T.","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2018"]]},"publisher":"World Meteorological Organization","publisher-place":"Geneva","title":"IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global","type":"book"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=a70b1947-4577-48af-a53e-22e2c6b41fb9"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(IPCC, 2018)","plainTextFormattedCitation":"(IPCC, 2018)","previouslyFormattedCitation":"(IPCC, 2018)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(IPCC 2018)<!–[if supportFields]><![endif]–>.
Siirtyminen kestävään tuotantoon ja kulutukseen on osa Kiinan kansallista strategiaa kuluvalla viisivuotiskaudella (2016–2020), ja suunnitelmatalouden mukaisesti viisivuotissuunnitelmassa linjatut strategiset painopistealueet kertovat sen, mihin valtio antaa tukea rahoitusinstrumenttien muodossa ja mihin se keskittyy lainsäädännössään, verotuksessaan ja muissa politiikkatoimissaan. Yritykset luonnollisesti seuraavat kiinnostuneina näitä painopistealueita.

Kiinan suunnitelmatalous ja kolme kovaa taistelua
Suunnitelmatalous ja yksipuoluejärjestelmä takaavat sen, että Kiinassa valtiolliset toimet ovat tehokkaita lähes minkä tahansa asian edistämisessä, eikä kestävämpiin tuotantotapoihin siirtyminen ole ollut tässä poikkeus. Maailman väkirikkaimman maan ja toiseksi suurimman talouden ripeä siirtyminen vähemmän ympäristöä kuormittaviin tuotantotapoihin on antanut lupaavia merkkejä Kiinan havahtumisesta kestävyyskriisiin. 
Esimerkiksi viime vuoden alussa Kiinan keskushallinnon lanseeraama ympäristövero velvoittaa nyt yritykset ja julkiset laitokset maksamaan ylimääräistä veroa niiden tuottamista jätteistä sekä vesi-, melu- ja ilmansaasteista. 50 miljardin yuanin (6,7 miljardia euroa) vuosittaisella verotulolla keskushallinnon on tarkoitus kannustaa provinssien paikallishallintoa vähentämään saasteita, joita niissä toimivat yritykset ja muut toimijat päästelevät niin merellä, maalla kuin ilmassakin (State Administration of Taxation of The People’s Republic of China 2018). Saasteiden vähentäminen on yksi ”kolmesta kovasta taistelusta” (three tough battles), johon Kiina on presidentti Xi Jinpingin johdolla sitoutunut. Myös nuo kaksi muuta, taloudellisten riskien hallinta ja köyhyyden poistaminen, ovat keskeisiä kestävän kehityksen näkökulmasta.

(K)estävät kulutustottumukset
Siinä missä Kiinassa nähdään nyt merkkejä siirtymisestä kestävämpiin tuotantotapoihin, kiinalaisten kulutustottumukset eivät kuitenkaan ole vielä liikkuneet samaan kestävämpään suuntaan, eivätkä valtiolliset keinot ole vielä yltäneet koskemaan kiinalaisen kuluttajan arkea. Kiinalaiset kotitaloudet ovat vaurastuneet vauhdilla teollistumisen, kaupungistumisen sekä kulutusvetoiseen talouteen tähtäävän kansallisen strategian seurauksena. Samalla kun kotitalouksien vaurastuminen ja keskiluokkaistuminen ovat parantaneet monen kiinalaisen elämänlaatua, kulutuksen kasvu on kuormittanut ympäristöä jatkuvasti lisääntyvillä resurssitarpeilla ja hallitsemattomasti kasvavilla kasvihuonekaasupäästöillä <!–[if supportFields]>ADDIN CSL_CITATION {"citationItems":[{"id":"ITEM-1","itemData":{"DOI":"10.1016/j.jclepro.2015.10.124","ISSN":"09596526","abstract":"Various theories and approaches have been introduced in the debate on how to address sustainable consumption. In this study, we first discuss different theoretical perspectives on sustainable consumption, particularly developed in the fields of economics, social psychology and environmental sociology. We argue that neither an ‘individualist’ nor a system- or structural perspective alone is sufficient for understanding and analysing the transition towards sustainable consumption. Therefore, we propose to apply the Social Practices Approach (SPA) that combines both human agency and social structures to understand sustainable consumption issues. Following the SPA framework, we review and summarize research on sustainable consumption in China in particular on three consumption fields: food, housing energy and mobility. It is found that introducing more efficient production technology is commonly taken as the focal point in these sectors when sustainable consumption was introduced to China. Despite a rising interest in consumers’ perceptions of products’ sustainability in recent years, research has rarely paid any attention to consumers’ behavioural change or to the transition dynamics towards sustainable consumption. In general, ‘individualist’ perspectives have largely dominated Chinese sustainable consumption research. This paper proposes to move attention to a better understanding of Chinese consumption issues by emphasizing the link between the provision of sustainable products and the diverse sustainable consumption practices. Also, images of food, energy, mobility and other consumption products that are undergoing transitions need to be considered in future research as these have consequences for socio-technical changes, material infrastructures and for ‘lifestyle’ innovations.","author":[{"dropping-particle":"","family":"Liu","given":"Wenling","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Oosterveer","given":"Peter","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""},{"dropping-particle":"","family":"Spaargaren","given":"Gert","non-dropping-particle":"","parse-names":false,"suffix":""}],"container-title":"Journal of Cleaner Production","id":"ITEM-1","issued":{"date-parts":[["2016"]]},"page":"13-21","publisher":"Elsevier Ltd","title":"Promoting sustainable consumption in China: a conceptual framework and research review","type":"article-journal","volume":"134"},"uris":["http://www.mendeley.com/documents/?uuid=f6e7de69-65bb-46e3-9165-b6de5a965f68"]}],"mendeley":{"formattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)","plainTextFormattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)","previouslyFormattedCitation":"(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)"},"properties":{"noteIndex":0},"schema":"https://github.com/citation-style-language/schema/raw/master/csl-citation.json"}<![endif]–>(Liu, Oosterveer, & Spaargaren, 2016)<!–[if supportFields]><![endif]–>.
Vaikka kiinalaisen kuluttajan hiilijalanjälki (4,2 hiilidioksiekvivalenttitonnia) on vielä suomalaisen jalanjälkeä (10,4 tCO2-ekv) selkeästi pienempi, se kuitenkin kasvaa nopeammin. Sillä kuten tapana on, kulutustottumukset muuttuvat elintason noustessa perustarpeiden tyydyttämisestä halujen ja toiveiden tavoitteluun. Pelkkä vilkaisu Maslown tarvehierarkiaan riittää selittämään tämän: kuten moni länsimaalainen, myös kiinalainen keskiluokkainen ylempi virkamies haluaa nauttia illalliseksi pihviä, liikkua omalla autolla, lentää ulkomaille, ostaa iltapäiväteensä tai -kahvinsa take away -mukissa Starbucksista – lyhyesti sanoen kuluttaa.
Uusi, kestävämpi arki
Tähän asti päästöjen vastaisessa taistelussa ja kestävämmän yhteiskunnan tavoittelussa Kiina on luottanut tuotannon ja erilaisten teknologioiden kykyyn ratkaista käsillä oleva kestävyyskriisi. Tuotantotavat ovat olennainen osa ratkaisua, mutta myös ihmisten elämäntapojen ja kulutustottumusten pitää muuttua – kestävistä teknologioista on vähän hyötyä, jos kiinalainen kuluttaja ei omaksu niitä osaksi jokapäiväistä elämäänsä. Lisäksi maassa, jossa on 1,3 miljardia ihmistä, kulutuskäyttäytymisen muutoksilla on todellista vaikutusta. 

Kulutuskäyttäytymisen muutokset tarvitsevat kuitenkin vahvasti (1) poliittista tukea verotuksen ja tukien muodossa, (2) yritysten aktiivista osallistumista kestävämpien tarjoamien kehittämiseen ja markkinoille tuomiseen sekä (3) ympäristökoulutuksen lisäämistä aina varhaiskasvatuksesta elinikäisen oppimisen malleihin saakka. Luontosuhde ei nimittäin synny itsestään, eikä jokainen kiinalainen voi matkustaa Suomen Lappiin kehittämään sitä, joten ympäristöasiat on saatava mukaan kiinalaisiin opetussuunnitelmiin, kuluttajien arvoihin, ja osaksi jokapäiväistä elämää.
Kestävämpiä kulutustapoja tukevista politiikkatoimista hyvänä esimerkkinä on Kiinan linjaama tavoite, jonka mukaan vuonna 2030 kaduilla ei ole enää polttomoottoreilla kulkevia autoja, vaan liikenne kulkee sähköllä. Yritysten tarjoamien tuotteiden ja koulutuspalveluiden osalta suomalaisilla olisi erinomainen mahdollisuus olla luomassa tulevaisuuden esimerkkejä siitä, miten kulutuskäyttäytymistä muutetaan kestävämmäksi yksi kertakäyttömuki, luontosuhde tai koulutettu virkamies kerrallaan.


Give me the green light – China!
Sonja Lahtinen
Väitöskirjatutkija, markkinointi
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto

Lähteet:

IPCC. (2018). IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global. (V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P. R. Shukla, … T. Waterfield, Eds.). Geneva: World Meteorological Organization.

Köhler, J., Geels, F. W., Kern, F., Markard, J., Onsongo, E., Wieczorek, A., … Wells, P. (2019). An agenda for sustainability transitions research: State of the art and future directions. Environmental Innovation and Societal Transitions. https://doi.org/10.1016/J.EIST.2019.01.004

Liu, W., Oosterveer, P., & Spaargaren, G. (2016). Promoting sustainable consumption in China: a conceptual framework and research review. Journal of Cleaner Production, 134, 13–21. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2015.10.124

”China starts collecting environment tax”, State Administration of Taxation of The People’s Republic of China, 2018. http://www.chinatax.gov.cn/eng/n2367751/c3021312/content.html

FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors

During its 20 years of operation, FSD has established its status as a trusted partner in collaboration of data archives. On the initiative of our Japanese colleagues, we organised a seminar entitled Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability in March.

The motivation for the seminar was a Japanese national project developing a joint data catalogue of several service providers. Our Japanese visitors chose to visit Finland and FSD because we have a long experience in successfully providing services in two languages, Finnish and English, as well as delivering metadata for harvesting by national and international joint catalogues.

We designed our presentations to answer the needs of our guests. FSD’s experts shared experiences of using the DDI-C metadata format, the process of joining national and international multidisciplinary catalogues, the significance and utilisation of controlled vocabularies, and the CoreTrustSeal certification, among others.

Professor Yukio Maeda presents JSPS’s plan for a federated data catalogue. Photo: Tuomas J. Alaterä

In addition to talks by FSD experts and our guests from Japan, the seminar featured presentations by the Director of CESSDA Ron Dekker and the Swedish National Data Service’s IT Systems Architect Olof Olsson. It is important for CESSDA to collaborate with organisations outside of Europe. The seminar in Tampere provided a good opportunity to share information about CESSDA strategy and objectives in responsible data sharing as well as the CESSDA Data Catalogue, which contains both FSD’s and SND’s metadata. SND makes use of the DDI-L format, and Olsson’s presentation on the topic offered a good comparison of two distinct metadata solutions. The presentation was also interesting from FSD’s systems development point of view.

Similar challenges

The seminar showed that the challenges of research data management and sharing are very similar everywhere. Similarly to Finland and Europe, researchers in Japan have a positive attitude towards data sharing in principle. However, when it comes to sharing their own data with others, they do not feel comfortable doing so or they prefer to share the data themselves rather than letting professionals do it for them. Our data acquisition team regularly encounters similar attitudes.

Seminar attendees. Photo: Misa Senbonmatsu

What also sounded familiar was the fact that the development of the data infrastructure is not actually nationally coordinated in Japan. Instead, the funder has opened a competition where different service providers are able to apply for funding for projects with certain pre-defined conditions. The big picture is then made up of what various organisations think is necessary and which project proposals the funder approves. Another thing to consider is how established the infrastructure operations will be after the funding period.

More information:

» DDI-C ja L documentation
» CESSDA ERIC
» Swedish National Data Service SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» FSD metadata records in machine readable formats
» Data are described in the DDI format
» Vocabularies used in FSD’s data descriptions

Helena Laaksonen
director
firstname.surname [at] tuni.fi

This blog entry is also available in Finnish:
Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon.

Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon

Tietoarkisto on 20 toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa luotettuna kumppanina data-arkistojen yhteistyössä. Maaliskuussa järjestimme japanilaisten kollegojen kanssa, heidän aloitteestaan, seminaarin Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability.

Kansainvälisen seminaarin taustalla on Japanin kansallinen hanke, jossa he rakentavat usean palveluntarjoajan yhteistä aineistoluetteloa. Japanilaiset vieraat valitsivat Suomen ja Tietoarkiston vierailukohteekseen, koska Tietoarkistolla on pitkä kokemus onnistuneesta kaksikielisten palvelujen tuottamisesta suomeksi ja englanniksi sekä tutkimusaineistojen kuvailutietojen saattamisesta haravoitaviksi kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisluetteloihin.

Tietoarkistossa koostimme oman osuutemme ohjelmaan vieraiden tiedontarpeesta lähtien. Tietoarkiston asiantuntijat kertoivat muun muassa DDI-C-kuvailuformaatin hyödyntämisestä Tietoarkistossa, liittymisestä kansallisiin ja kansainvälisiin monitieteisiin luetteloihin, monikielisten asiasanastojen merkityksestä ja hyödyntämisestä sekä CTS-sertifioinnista.

Professori Yukio Maeda esittelee JSPS:n suunnitelmaa yhteiskatalogiksi.
Kuva: Tuomas J. Alaterä

Seminaarissa esiintyivät Tietoarkiston asiantuntijoiden ja japanilaisten vieraiden lisäksi CESSDA ERICin johtaja Ron Dekker ja Ruotsin datapalvelun SND:n järjestelmäarkkitehti Olof Olsson. CESSDAlle on tärkeää luoda yhteistyösuhteita myös Euroopan ulkopuolelle. Tampereen seminaari antoi hyvän mahdollisuuden kertoa CESSDAn strategiasta ja tavoitteista tutkimusdatan vastuullisen avaamisen alalla, unohtamatta CESSDAn aineistoluetteloa, johon myös Tietoarkiston ja SND:n metadata haravoidaan. Ruotsin SND hyödyntää DDI-L-kuvailuformaattia. Olssonin esitys aiheesta tarjosi hyvän vertailukohdan kahden erilaisen metadataratkaisun välillä ja oli kiinnostava myös Tietoarkiston järjestelmäkehityksen näkökulmasta.

Samankaltaiset haasteet

Varsinaisen asiasisällön lisäksi seminaari osoitti kaikille osallistujille, että tutkimusaineistojen hallinnan ja avaamisen ongelmat ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Japanissakin tutkijat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti, mutta eivät usein halua jakaa omaa dataansa muiden kanssa. Ja jos he haluavat, he usein tekevät sen mieluummin itse kuin antavat asiaan perehtyneiden ammattilaisten hoitaa tehtävän puolestaan. Tämä on Tietoarkiston aineistonhankinnassa tuttua.

Seminaariosallistujat. Kuva: Misa Senbonmatsu

Kovin tutulta vaikutti myös se, että datainfrastruktuurin rakentamista ei varsinaisesti koordinoida Japanissa kansallisesti. Rahoittaja on avannut kilpailun, josta eri palveluntarjoajat ovat voineet hakea rahoitusta tietyin ehdoin määritellyille hankkeille. Kansallinen kokonaiskuva rakentuu siitä, mitä erilliset organisaatiot pitävät tarpeellisena – ja mitä rahoittaja näistä esityksistä jatkoon valitsee. Perustamisvaiheen ohella pohdittavaa aiheuttaa infrastruktuurin toiminnan vakiinnuttaminen rahoituskauden päättyessä.

Lisätietoa:

» DDI-C ja L -dokumentaatio
» CESSDA ERIC
» Svensk nationell datatjänst SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» Aineistokuvailut koneluettavissa formaateissa
» Aineistokuvailun DDI-formaatti
» Aineistonkuvailussa käytetyt sanastot

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors.

Translation and international use of research data

To promote open science, the Finnish Social Science Data Archive also provides services to researchers and students who do not speak Finnish. In practice, this means that foreign language speakers are provided the opportunity to access quantitative research data in FSD holdings in English. In addition, we describe all data in English to allow the international audience to find them.

Translating variables, that is, the questions and response alternatives presented in a study, differs quite a lot from translating other types of texts. Translators of literature often have a great deal of linguistic and artistic freedom. The challenge of translating fiction usually lies in carrying the ambiguities of the source language over to the target language. Translating technical and informative texts requires clearer, more univocal interpretation, although depending on the text type a translator may have some creative licence.

Striving for fidelity and clarity

When survey questions are being translated, there’s very little room for interpretation. In studying attitudes, how something is asked may have almost as big an effect on the frequency distributions as what is asked.1 The users of translated data have to be able to trust that the translated questions correspond to the original ones as closely as possible in terms of both content and form. Researchers may draw far-reaching conclusions based on the translated questions, which is why it’s essential that non-Finnish-speaking researchers gain an understanding of what the respondents were originally asked and how the questions were phrased.

One of the challenges of translating variables faithfully is posed by the errors and inconsistencies sometimes found in source texts. At its worst, an error in a Finnish question may affect how the respondents answer the question, and the non-Finnish user of the data will wonder what has caused the unexpected frequency distributions. When translators notice an error, they have to consider how significant it is and whether it has actually affected the responses. The translator also needs to decide how to communicate the error to data users. Replicating the error in the translation is rarely a good option because a user won’t know whether the error originated from the source text or the translator.

As translators at FSD, we’re lucky to have the possibility to provide further information on the translations to users through a separate file. These translation notes usually contain information on the word choices and translation strategies used.

Culture-specific expressions pose challenges

In general, a translator of research data should aim to create as neutral a translation as possible while avoiding interpreting variables too strictly from her or his own point of view. However, this does not mean that we translate data word for word; relaying the idea of the original text clearly and intelligibly is our priority.

Ultimately, the challenges of data translations are very similar to those encountered when translating other kinds of texts, such as how to express a concept that does not exist in another language and how to translate the nuances of the source language into the target language.

Questions presented in surveys often have elements or expressions that are specific to the Finnish culture and have no obvious counterparts in English. In these cases, the concepts need to be explained to foreign users. For example, in one dataset, the respondents were asked whether ”red cottages and potato fields” are part of the Finnish rural landscape. This expression is similar to the ”white picket fence” used in the United States referring to a sort of simple and idyllic life. However, because our users are from all over the world, domesticating the question for a culturally limited audience is not a good idea. For users who are not familiar with either the Finnish or the American culture, we would simply be replacing one culture-specific expression with another. In situations like this, the translation notes are of great help to us, as we are able to explain expressions that might otherwise be incomprehensible to some users.

The translation process at FSD usually takes a few weeks depending on the size of the data and the translators’ workload. After the translation is complete, the data are available on our Aila Data Service to all users who need it in English. This is why we always put a lot of care and effort in translating all of the data instead of specific, individual variables needed by one user.

”Haste makes waste” also applies to questionnaire design and translation

Some might say that a data translation is never close enough to the source text to make research on translated variables feasible. It’s been noted, for example, that some established measurements of well-being do in fact measure slightly different concepts in different languages.2 Full equivalence can perhaps never be achieved, but this is rarely the goal of translation. It’s good to remember that language is built on interpretations, and even speakers of the same language may understand the same question in different ways in attitudinal surveys.

Questionnaire design and translation do not always receive the attention they deserve, although well-formed questions are likely to lead to better validity. In international comparative surveys, it’s particularly important that all respondents are asked the same things in the same way. If you plan to use questionnaires in more than one language, having questionnaires translated by a professional translator is something to consider when planning data collection. Surveys conducted in a single language also benefit from proofreading by a professional to prevent potential errors or inconsistencies from endangering the objective of the study.

Survey question form and wording require some effort, but there is no need to reinvent the wheel; inspiration for questions can be found, for example, in the UKDS Variable and question bank, the upcoming CESSDA Euro Question Bank and of course our question and variable search on Aila Data Service.

Henri Ala-Lahti
Research Officer
firstname.lastname [at] uta.fi

Niko Koski
Research Assistant
firstname.lastname [at] uta.fi


1 Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
2 Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), ”Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems”, Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

This blog entry is also available in Finnish:
Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä.

Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä

Tietoarkisto palvelee avoimen tieteen edistämiseksi myös tutkijoita ja opiskelijoita, jotka eivät puhu suomea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tai ulkomailla asuville vieraskielisille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus saada käyttöönsä kvantitatiiviset tutkimusaineistot englanninkielisinä. Lisäksi tuotamme kaikista arkistoon toimitetuista aineistoista kuvailut englanniksi, jotta kansainvälinen yleisö löytäisi tarvitsemansa aineistot.

Aineiston muuttujien eli tutkimuksissa esitettyjen kysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen kääntäminen poikkeaa varsin paljon muiden tekstien kääntämisestä. Kaunokirjallisten tekstien kääntäjällä on suuri vapaus ilmaista asia toisella kielellä. Kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteena on usein alkuperäisen tekstin moniselitteisyys ja tämän välittäminen kohdekielelle. Asiatekstikääntäminen taas vaatii yksiselitteisempää ilmaisutapaa, vaikka tekstilajista riippuen myös asiatekstikäännöksissä on paikoitellen ilmaisunvapautta.

Tasapainottelua vastaavuuden ja selkeyden välillä

Tutkimusaineistojen kysymysten kääntäminen sijoittuu ilmaisutavan puolesta asiatekstien tiukempaan päähän. Asenteita tutkittaessa muuttujien jakaumiin voivat vaikuttaa paitsi kysymysten ajatuksellinen sisältö myös niiden esitystapa.1 Käännettyjen tutkimusaineistojen käyttäjien on voitava luottaa siihen, että käännetyt kysymykset vastaavat sisällöltään ja esitystavaltaan mahdollisimman läheisesti tutkittaville esitettyjä. Tutkijat voivat tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä käännettyjen kysymysten perusteella. Siksi on tärkeää, että ulkomaalainen tutkija saa oikean käsityksen siitä, mitä vastaajilta on kysytty suomeksi.

Eräänä haasteena uskollisen muuttujakäännöksen tuottamiselle ovat alkuperäisissä teksteissä silloin tällöin esiintyvät virheet ja epäjohdonmukaisuudet. Pahimmillaan suomenkielisessä kysymyksessä esiintynyt virhe on voinut vaikuttaa siihen, miten tutkittavat ovat vastanneet kysymykseen, ja muun kielinen jatkokäyttäjä voi ihmetellä, mistä epäuskottavat frekvenssijakaumat mahtavat johtua. Kääntäjän onkin tällaisissa tilanteissa punnittava, kuinka merkittävä virhe on ja onko se saattanut vaikuttaa kysymyksen tulkintaan. Tämän lisäksi on mietittävä, kuinka tulkintaan mahdollisesti vaikuttanut virhe ilmaistaan tutkimusaineistoa käyttävälle asiakkaalle. Virheen toistaminen käännöksessä on harvoin hyvä vaihtoehto, sillä asiakas ei voi tietää, onko kyseessä kääntäjän vai alkuperäistekstin virhe.

Me Tietoarkiston kääntäjät olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mahdollisuus liittää kääntämiemme aineistojen yhteyteen lisätietoja käännöksistä. Lisätiedot kootaan yleensä erilliseen tekstitiedostoon, johon kääntäjät voivat myös kommentoida terminologiavalintojaan ja käyttämiään käännösstrategioita.

Kulttuurisidonnaiset ilmaisut vaativat pohdintaa

Yleisesti ottaen kääntäjän on vältettävä tulkitsemasta muuttujia omasta näkökulmastaan ja pyrittävä mahdollisimman neutraaliin käännökseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusaineisto käännettäisiin suoraan sanasta sanaan, vaan etusijalla ovat aina tekstin ymmärrettävyys ja tekstin ajatuksen välittäminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Tutkimusaineistojen kääntämisessä ollaan lopulta samankaltaisten haasteiden äärellä kuin muidenkin tekstien kääntämisessä, eli kuinka ilmaista toisesta kielestä tai kulttuurista kokonaan puuttuva käsite tai ilmaus ja kuinka siirtää lähtötekstin vivahteet toiselle kielelle.

Tutkimuksissa esitetyt kysymykset sisältävät usein kulttuurisidonnaisia elementtejä, joille ei ole olemassa termejä englanniksi. Tällöin termien käsitesisällöt täytyy selittää auki ulkomaalaiselle jatkokäyttäjälle. Esimerkiksi eräässä aineistossa vastaajilta kysyttiin sitä, kuuluvatko ”punaiset tuvat ja perunamaat” suomalaiseen maaseutumaisemaan. Ilmaus on hyvin kulttuurisidonnainen, ja vaikka sille löytyisikin vastineita joistakin kulttuureista, on otettava huomioon, että asiakkaamme voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Siksi kysymyksen niin sanottu kotouttaminen yhteen kulttuuriin tai maahan, vaikkapa yhdysvaltalaisille tutulla kielikuvalla, ei ole suositeltavaa. Myös tässä tapauksessa on suureksi avuksi, että voimme toimittaa asiakkaalle lisätietoja käännöksestä ja selittää esimerkiksi, että punainen tupa ja perunamaa ymmärretään Suomessa usein eräänlaisena maalaisidyllinä.

Tietoarkiston käännösprosessi vie aineiston koosta ja kääntäjien työmäärästä riippuen yleensä muutaman viikon, jonka jälkeen aineisto on muidenkin englanninkielistä aineistoa tarvitsevien käytössä Aila-palvelun kautta. Tämän vuoksi aineistot käännetään aina huolellisesti kokonaan.

Kyselylomakkeita ei kannata kääntää hätäillen

Joidenkin mielestä käännöksellä ei koskaan päästä niin lähelle alkuperäisen tekstin merkitystä, että erikielisten muuttujien vertailu tutkimuksessa olisi mielekästä. Eräät tutkijat ovat esimerkiksi huomauttaneet, että usein käytetyt hyvinvoinnin mittarit mittaavat itse asiassa eri asioita eri kielillä.2 Täydellistä kielten välistä vastaavuutta tuskin saavutetaan käännöksellä juuri koskaan, ja se on harvoin kääntämisen tavoite. On hyvä muistaa, että kieli rakentuu erilaisten tulkintojen varaan. Kyselytutkimuksissa mitataan yleensä vastaajien asenteita ja näkemyksiä, ja samaa kieltä puhuvatkin voivat ymmärtää saman kysymyksen eri tavoin.

Aina kyselylomakkeiden huolellista laatimista ja kääntämistä ei nähdä tutkimuksen kannalta oleellisena, vaikka oikein muotoilluilla kysymyksillä on merkitystä kyselyn tulosten validiteetin kannalta. Kansainvälisissä vertailuaineistoissa on erityisen tärkeää, että eri kielillä käytettävissä kyselylomakkeissa kysytään mahdollisimman tarkasti samoja asioita. Kyselylomakkeiden käännättäminen ammattikääntäjällä kannattaa ottaa huomioon jo aineistonkeruuta suunnitellessa, jos kyselylomakkeita aiotaan käyttää muulla kielellä kuin suomeksi. Suomeksikin kysymysten kieliasu kannattaa tarkistuttaa, jotta heikko tai epäjohdonmukainen kieli ei vaaranna tutkimuksen tavoitteita.

Kysymysten muotoilussa täytyy siis olla tarkka ja huolellinen niin suomeksi kuin englanniksikin. Pyörää ei tarvitse kuitenkaan keksiä uudelleen; suomeksi kysymyslomakkeita muotoillessa kannattaa käyttää hyväksi palveluportaali Ailan muuttujahakua ja etsiä esimerkkejä aiemmin käytetyistä kysymyksistä, ja englanniksi voi hyödyntää esimerkiksi UKDS:n kysymyspankkia sekä CESSDAn tulevaa Euro Question Bankia.

Henri Ala-Lahti
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Niko Koski
tutkimusapulainen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi


1 Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
2 Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), ”Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems”, Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
Translation and international use of research data.

Kansainvälisyys ja kulttuurien kohtaaminen

Tampere3-ryhmät ja toiminnot kirivät kohti vuoden loppua, jonka jälkeen niistä tulee normaalia Tampereen yliopiston ja korkeakouluyhteisön toimintaa. Näin myös Tampere3 -kansainvälisyystyöryhmä, joka viimeistelee raporttiaan kansainvälisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Työrupeama on ollut haastava ja antoisa, monin tavoin silmiä avaava. Monia samankaltaisia kysymyksiä … Lue loppuun

Kansainvälisyys ja kapasiteetin rakentaminen

Kansainvälisyys on aina huolena, kun keskustellaan Suomen tieteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n linjauksissa kansainvälisyys nähdään tutkimuksen tason mittarina, samalla kun kannetaan huolta myös suomalaisen koulutuksen viennin edistämisestä. Myös meillä on tehty työtä ja … Lue loppuun

Koulutusviennin realismia

Monet tahot ovat viime aikoina tunnistaneet koulutusviennissä piilevän potentiaalin. Koulutusvienti voi tarjota töitä suomalaisille osaajille sekä tulovirtaa niin yrityksille kuin julkisen rahoituksen leikkauksista kärsiville koulutusinstituutioille. Lähtökohdat ovat hyvät. Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla. Suomalainen yhteiskunta sinällään omaa ominaisuuksia, joiden vuoksi Suomi koetaan kiinnostavaksi kumppaniksi. Vakaa yhteiskuntajärjestelmä, korkea teknologinen osaaminen ja meille itsellemme usein niin… Read More »

The post Koulutusviennin realismia appeared first on Vaikuttaja.

Ranskalainen tuulahdus

Tänään kävi vieraita Ranskasta, tarkemmin sanottuna Nizzasta, joka eteläisestä sijainnistaan johtuen on monietninen, monikielinen ja ehkä myös valmiimpi luomaan suhteita valtakunnan rajojen yli. Tampereen yliopistolla on ollut pitkään hyvä yhteys Université Côte d’Azur -korkeakoulukeskittymään, joka tarjoaa koulutusohjelmia mm. tekniikasta ja … Lue loppuun

Silkkitiellä

Osallistuin viime viikolla HoChiMinh Cityssä Silkkitie-yliopistojen rehtorikokoukseen. Historiallisen kauppatien nimeä kantava verkosto perustettiin vuonna 2015 Etelä-Koreassa. Verkostoon kuuluu 86 yliopistoa kaikkiaan 50 maasta. Verkosto organisoi silkkitietä käsittelevää tutkimusta sekä järjestää vuosittain lukuisia seminaareja, yhteisiä kursseja ja muita opiskelijatapahtumia. Lisäksi sillä … Lue loppuun