Tag Archives: hävikki

Marttojen ja Wastebusters-hankkeen ”Luovasti tähteistä herkuiksi”-työpajojen muistelua keskusteluryhmissä

Maaliskuussa viikolla 10 järjestimme kaksi ryhmäkeskustelua noin vuosi sitten Marttojen kanssa yhteistyössä toteutettujen ”Luovasti tähteistä herkuiksi”-työpajojen muistelemiseksi. Lisäksi ryhmäkeskusteluissa muisteltiin ennen varsinaisia työpajoja järjestettyä suunnittelutapaamista, jossa Wastebusters-tutkijat ideoivat yhdessä Marttojen kanssa työpajojen sisältöä ja toteutusta. Ryhmäkeskusteluihin osallistui Wastebusters-tutkijoiden lisäksi yhteensä yhdeksän Marttaa eri paikallisyhdistyksistä.


Keskusteluissa tunnelma oli innostunut ja viime kevään työpajoja muisteltiin lämmöllä hauskoina ja leikillisinä kokemuksina. Keskusteluissa esille nousi muun muassa työpajojen vaikutus arkeen: hävikin synnyn kerrottiin herättävän ajoittain syyllisyyden tunteita, mutta moni toi keskustelussa ilmi ennen kaikkea sen, että luovuus hävikkiuhanlaisesta ruoasta kokkaamisessa on lisääntynyt ja uusia ideoita tulee aiempaa enemmän mieleen työpajojen ansiosta. Esille nousi myös, että ennen työpajoja tähteistä kokkaaminen oli saatettu kokea kiusallisena tai häpeällisenä asiana, mutta työpajojen myötä tähdekokkaaminen onkin muuttunut hauskaksi ja luovaksi tilanteeksi.



Lisäksi keskustelimme yleisesti erilaisista ruokahävikkiin liittyvistä teemoista, kuten sukupolvi- ja kulttuurierojen merkityksestä hävikin vähentämisessä sekä laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvästä muutoksesta kohti tiedostavampaa suhtatutumista ruokahävikkiin ja kulutukseen. Kaiken kaikkiaan ryhmäkeskusteluiden tunnelma kiteytyi viime kevään työpajojen kasvattamaan aitoon innostukseen ruokahävikin vähentämistä kohtaan sekä työpajoista mieleen jääneiden tilanteiden eläväiseen muisteluun. Tähän liittyen keskustelimme myös työpajojen merkityksestä Marttayhdistyksien toiminnan kannalta. Vauhtimartat olivat järjestäneet työpajojen inspiroimana oman hävikkikokkausillan, josta voit lukea lisää täältä: https://vauhtimartat.wordpress.com/2019/01/19/havikista-herkuksi/. Molemmissa ryhmissä oltiin yksimielisiä siitä, että Ruokahävikki-iltojen järjestäminen muissakin Marttayhdistyksissä olisi hyvä idea. Keskusteluun nousi myös muita kestävään kuluttamiseen liittyviä teemailtoja, joita yhdistyksissä oli jo järjestetty ja joita voitaisiin myös tulevaisuudessa järjestää.


Keskustelun lopuksi kerroimme vielä viimeisimpiä kuulumisia hävikkitutkimuksen parista, muun muassa uusista ruokahävikin vähentämiseen tähtäävistä innovaatioista sekä Wastebusters-hankkeen uusimmista julkaisuista. Kiitämme Marttoja mahtavasta yhteistyöstä!


-Taru

Kahvinporot – biojäteastian murheenkryyni?

Näyttääkö näky tutulta?

Vaikka ruokahävikin saisikin aivan minimiin, usein kahvinporot tuovat täytettä biojäteastiaan. Tältä varmasti näyttää biojäteastia erityisesti työpaikoilla. Kahvinporoja ei lueta useinkaan suoraan ruokahävikiksi, sillä kyse ei ole ruoasta, joka olisi joskus ollut syömäkelpoista. Joka tapauksessa kahvinporot ovat orgaanista jätettä, joka kuuluu biojätteeseen ja vie usein astiasta suuren osan.

Kahvi on siitä erikoinen ruoka-aine, että vain pienen pieni murto-osa kahvipavuista päätyy todellisuudessa juotavaan kahviin. Yllättävän suuri osa kokonaishävikistä niin ikään syntyy siitä, että kahvia kaadetaan viemäristä alas. Kekseliäät ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet erilaisia tapoja kahvinporojen käyttöön, jotta kahvipavuista saataisiin mahdollisimman iso osa hyötykäyttöön. Seuraavat vinkit eivät perustu tieteellisiin lähteisiin, vaan ovat vinkkejä, joita ihmiset ovat jakaneet. Osa vinkeistä on sellaisia, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.

Kahvinporot….

…voidaan käyttää osterivinokkaiden kasvattamiseen. Kurkkaa esimerkiksi Helsienen verkkosivut aiheen tiimoilta.

…on mahdollista hyödyntää kauneudenhoidossa. Kahvinporoja on käytetty mm. saippuoissa ja kuorintavoiteissa.

…voivat toimia lannoitteena happamasta pitäville kasveille tai luonnollisina ötököiden karkottajina.

…taittavat pahoja hajuja.

Ulla-Maija

Kahvinporot – biojäteastian murheenkryyni?

Näyttääkö näky tutulta?

Vaikka ruokahävikin saisikin aivan minimiin, usein kahvinporot tuovat täytettä biojäteastiaan. Tältä varmasti näyttää biojäteastia erityisesti työpaikoilla. Kahvinporoja ei lueta useinkaan suoraan ruokahävikiksi, sillä kyse ei ole ruoasta, joka olisi joskus ollut syömäkelpoista. Joka tapauksessa kahvinporot ovat orgaanista jätettä, joka kuuluu biojätteeseen ja vie usein astiasta suuren osan.

Kahvi on siitä erikoinen ruoka-aine, että vain pienen pieni murto-osa kahvipavuista päätyy todellisuudessa juotavaan kahviin. Yllättävän suuri osa kokonaishävikistä niin ikään syntyy siitä, että kahvia kaadetaan viemäristä alas. Kekseliäät ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet erilaisia tapoja kahvinporojen käyttöön, jotta kahvipavuista saataisiin mahdollisimman iso osa hyötykäyttöön. Seuraavat vinkit eivät perustu tieteellisiin lähteisiin, vaan ovat vinkkejä, joita ihmiset ovat jakaneet. Osa vinkeistä on sellaisia, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.

Kahvinporot….

…voidaan käyttää osterivinokkaiden kasvattamiseen. Kurkkaa esimerkiksi Helsienen verkkosivut aiheen tiimoilta.

…on mahdollista hyödyntää kauneudenhoidossa. Kahvinporoja on käytetty mm. saippuoissa ja kuorintavoiteissa.

…voivat toimia lannoitteena happamasta pitäville kasveille tai luonnollisina ötököiden karkottajina.

…taittavat pahoja hajuja.

Ulla-Maija

Hävikkivinkkejä – ennen kauppaan lähtöä

Ruokahävikkiä voi vähentää ja estää monella eri tavalla. Hävikinvähentämisessä ei ole suinkaan kyse vain hävikkiruokien uusiokäytöstä, vaan myös estämisestä, joka alkaa jo ennen ruokatuotteiden hankkimista. Internet on onneksi pullollaan ruokahävikin vähentämiseksi kehiteltyjä nerokkaita vinkkejä! Tässä muutamia neuvoja, jotka tulisi muistaa jo ennen ruokakauppaan lähtöä.

Kaappi-inventaario
Tiedätkö todella mitä kaikkea jääkaapistasi, pakastimestasi ja kuivakaapistasi löytyy? Käy tietyin väliajoin kunnolla läpi kaappien sisältö. Kaapeista saattaa löytyä yllätyksiä, joiden ansiosta kauppaan ei tarvitse lähteä lainkaan! Vinkki poimittu Saa syödä -sivuston hävikkivinkkilistauksesta.

Jääkaappiselfie
Onko kaapissasi viisi ruokakermaa, koska ostat niitä aina varmuuden vuoksi? Ota kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. Kaupassa voi nopeasti katsoa, mitä kaapista jo löytyy. Vältyt näin turhilta ostoksilta ja ennaltaehkäiset hävikkiä. Tämän vinkin jakoi kokki Sami Garam Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suunnittele – suunnittele – suunnittele
Ennen kauppaan lähtöä olisi hyvä suunnitella, mitä aikoo tulevina päivinä syödä. Ostoslista paitsi helpottaa kaupassa liikkumista, myös hillitsee heräteostoksia. Kuten K-ruoka-sivustollakin sanotaan perinteiseen tapaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Älä mene kauppaan nälkäisenä
Ohje mainitaan usein rahansäästövinkkien yhteydessä, mutta nälkäisenä kaupassa käymisellä on selkeä kytkös myös ruokahävikkiin. Nälkäisenä tekee paljon heräteostoksia, jotka päätyvät kotona lopulta hävikkiin. Kaupassa käyminen kylläisenä säästää paitsi kukkaroa, myös biojäteastiaa. Ohje mainitaan ensimmäisenä esimerkiksi Päijät-Hämeen jätehuollon ylläpitämän Pienennä Bioberttaa -sivuston ruokahävikkivinkkien listauksessa.

Millä muilla tavoin ruokahävikkiä voisi estää jo ennen ruokakauppaan lähtöä? Jaa vinkkisi kommenttiboksiin!

-Ulla-Maija

Hävikkivinkkejä – ennen kauppaan lähtöä

Ruokahävikkiä voi vähentää ja estää monella eri tavalla. Hävikinvähentämisessä ei ole suinkaan kyse vain hävikkiruokien uusiokäytöstä, vaan myös estämisestä, joka alkaa jo ennen ruokatuotteiden hankkimista. Internet on onneksi pullollaan ruokahävikin vähentämiseksi kehiteltyjä nerokkaita vinkkejä! Tässä muutamia neuvoja, jotka tulisi muistaa jo ennen ruokakauppaan lähtöä.

Kaappi-inventaario
Tiedätkö todella mitä kaikkea jääkaapistasi, pakastimestasi ja kuivakaapistasi löytyy? Käy tietyin väliajoin kunnolla läpi kaappien sisältö. Kaapeista saattaa löytyä yllätyksiä, joiden ansiosta kauppaan ei tarvitse lähteä lainkaan! Vinkki poimittu Saa syödä -sivuston hävikkivinkkilistauksesta.

Jääkaappiselfie
Onko kaapissasi viisi ruokakermaa, koska ostat niitä aina varmuuden vuoksi? Ota kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. Kaupassa voi nopeasti katsoa, mitä kaapista jo löytyy. Vältyt näin turhilta ostoksilta ja ennaltaehkäiset hävikkiä. Tämän vinkin jakoi kokki Sami Garam Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suunnittele – suunnittele – suunnittele
Ennen kauppaan lähtöä olisi hyvä suunnitella, mitä aikoo tulevina päivinä syödä. Ostoslista paitsi helpottaa kaupassa liikkumista, myös hillitsee heräteostoksia. Kuten K-ruoka-sivustollakin sanotaan perinteiseen tapaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Älä mene kauppaan nälkäisenä
Ohje mainitaan usein rahansäästövinkkien yhteydessä, mutta nälkäisenä kaupassa käymisellä on selkeä kytkös myös ruokahävikkiin. Nälkäisenä tekee paljon heräteostoksia, jotka päätyvät kotona lopulta hävikkiin. Kaupassa käyminen kylläisenä säästää paitsi kukkaroa, myös biojäteastiaa. Ohje mainitaan ensimmäisenä esimerkiksi Päijät-Hämeen jätehuollon ylläpitämän Pienennä Bioberttaa -sivuston ruokahävikkivinkkien listauksessa.

Millä muilla tavoin ruokahävikkiä voisi estää jo ennen ruokakauppaan lähtöä? Jaa vinkkisi kommenttiboksiin!

-Ulla-Maija

Hävikkiruokafestareiden tunnelmia

Hävikki on paitsi tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta, myös arkipäiväisestä näkökulmasta päivänpolttava keskustelunaihe. Kauppojen ja ravintoloiden hävikki on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Isot toimijat – kuten juurikin kaupat, ravintolat ja muut ruokalat – ovat usein olleet syyttävän sormen kohteena, kun on puhuttu hävikistä. Viime aikaiset tutkimukset ovat kuitenkin valottaneet ruokahävikin alkuperää laajemmin. Suuret toimijat eivät olekaan kaikkein suurimpia hävikintekijöitä, vaan tavallisilla kotitalouksilla on merkittävä osa hävikin aiheuttajina. On sanottu, että jopa n. 40 % ruokahävikistä syntyy tosiasiassa kotitalouksissa. Syyttävä sormi pitäisikin ainakin osittain kohdistaa peiliin, sillä tavalliset kuluttajat aiheuttavat liki puolet ruokahävikistä.

Hävikkiviikko on yksi esimerkki siitä, kuinka keskustelu ruokahävikistä on tuotu tavallisten ihmisten arkeen mukaan. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa ihmisiä hävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen. Tänä vuonna Hävikkiviikko järjestettiin neljättä kertaa, ja mukana oli ennätyksellinen määrä yhteistyökumppaneita. Hävikkiviikko on osallistanut paljon myös kuluttajia. Jos tarkastelee esimerkiksi Instagramia ja Twitteriä, löytyy hashtägillä #hävikkiviikko paljon kuvia, vinkkejä ja linkkejä tavallisilta kuluttajilta. Hävikkiviikko huipentui Hävikkiruokafestivaaleihin 3.-4.9.2016, jotka järjestettiin Helsingissä Kulttuurikeskus Korjaamolla. Samaan aikaan myös muutamalla muulla paikkakunnalla oli erilaisia hävikkiin liittyviä tapahtumia. 
Kuultuamme Hävikkiruokaviikosta ja etenkin viikon päätösjuhlasta, päätimme pistää yhden tutkijan ja kameran Helsingin junaan, suuntana Korjaamo. Näin pääsisimme aitiopaikalle ”haistelemaan” tunnelmia sekä kohtaamaan ruokahävikistä ja sen vähentämisestä kiinnostuneita ihmisiä, yrityksiä ja yhdistyksiä. Paikalla olikin ilahduttavan paljon väkeä. Selkeästi ruokahävikistä ollaan innostuneita ja kiinnostuneita! Tässä kuvamaistiaisia tapahtumasta:
 
HSY:n pisteellä pääsi leikkimään hävikkiin liittyvillä magneettitauluilla

Helsingin yliopiston piste

Kuluttajaliitto esitteli pöydällään vuoden hävikkimäärää
Hävikkiruoka-aiheinen Sanna Peurakosken valokuvanäyttely HUKKAAN

Korjaamon ulkopuolella oli Alepan hävikkiruokakauppa, jossa myytiin pian vanhenevia tuotteita edulliseen hintaan
Iltapäivää kohti mennessä roskakalaburgerijono kasvoi pitkäksi
Lauantain ohjelmaan kuului myös Kuluttajaliiton, Sitran, Motivan ja Luken järjestämän hävikkikilpailun voittajien julkistaminen. Kilpailussa oli kolme kategoriaa; peruskoulu,yritysinnovaatiot ja kaikille avoin sarja. Iltapäivän tilaisuudessa palkinnon saivat From Waste to Taste, Lunchie, ResQ Club, Mysteeriboxi ja Laanilan koulu. Tästä linkistä löytyy lisätietoa voittajista. 
Yritysinnovaatio-kategorian voittajien Lunchie ja ResQ Clubin edustajat

Palkinnonjakotilaisuuden jälkeen alkoi Yle Puheen järjestämä mielenkiintoinen paneelikeskustelu ruokahävikistä. Pätkiä keskustelusta on kuunneltavissa Yle Areenasta (kuuntele).

Paneelikeskustelussa mukana olivat kotitalousopettaja ja Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen, tutkija Galina Kallio, kuluttaja-aktiivi ja bloggari Mari Koistinen sekä kokki ja ruokatoimittaja Anu Brask.

Kaiken kaikkiaan hävikkiruokafestareilla vierailusta jäi hyvä fiilis! On upeaa, että tällaisia tapahtumia järjestetään näinkin tärkeän asian tiimoilta.

– Ulla-Maija
TallennaTallenna

Hävikkiruokafestareiden tunnelmia

Hävikki on paitsi tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta, myös arkipäiväisestä näkökulmasta päivänpolttava keskustelunaihe. Kauppojen ja ravintoloiden hävikki on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Isot toimijat – kuten juurikin kaupat, ravintolat ja muut ruokalat – ovat usein olleet syyttävän sormen kohteena, kun on puhuttu hävikistä. Viime aikaiset tutkimukset ovat kuitenkin valottaneet ruokahävikin alkuperää laajemmin. Suuret toimijat eivät olekaan kaikkein suurimpia hävikintekijöitä, vaan tavallisilla kotitalouksilla on merkittävä osa hävikin aiheuttajina. On sanottu, että jopa n. 40 % ruokahävikistä syntyy tosiasiassa kotitalouksissa. Syyttävä sormi pitäisikin ainakin osittain kohdistaa peiliin, sillä tavalliset kuluttajat aiheuttavat liki puolet ruokahävikistä.

Hävikkiviikko on yksi esimerkki siitä, kuinka keskustelu ruokahävikistä on tuotu tavallisten ihmisten arkeen mukaan. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa ihmisiä hävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen. Tänä vuonna Hävikkiviikko järjestettiin neljättä kertaa, ja mukana oli ennätyksellinen määrä yhteistyökumppaneita. Hävikkiviikko on osallistanut paljon myös kuluttajia. Jos tarkastelee esimerkiksi Instagramia ja Twitteriä, löytyy hashtägillä #hävikkiviikko paljon kuvia, vinkkejä ja linkkejä tavallisilta kuluttajilta. Hävikkiviikko huipentui Hävikkiruokafestivaaleihin 3.-4.9.2016, jotka järjestettiin Helsingissä Kulttuurikeskus Korjaamolla. Samaan aikaan myös muutamalla muulla paikkakunnalla oli erilaisia hävikkiin liittyviä tapahtumia. 
Kuultuamme Hävikkiruokaviikosta ja etenkin viikon päätösjuhlasta, päätimme pistää yhden tutkijan ja kameran Helsingin junaan, suuntana Korjaamo. Näin pääsisimme aitiopaikalle ”haistelemaan” tunnelmia sekä kohtaamaan ruokahävikistä ja sen vähentämisestä kiinnostuneita ihmisiä, yrityksiä ja yhdistyksiä. Paikalla olikin ilahduttavan paljon väkeä. Selkeästi ruokahävikistä ollaan innostuneita ja kiinnostuneita! Tässä kuvamaistiaisia tapahtumasta:
 
HSY:n pisteellä pääsi leikkimään hävikkiin liittyvillä magneettitauluilla

Helsingin yliopiston piste

Kuluttajaliitto esitteli pöydällään vuoden hävikkimäärää
Hävikkiruoka-aiheinen Sanna Peurakosken valokuvanäyttely HUKKAAN

Korjaamon ulkopuolella oli Alepan hävikkiruokakauppa, jossa myytiin pian vanhenevia tuotteita edulliseen hintaan
Iltapäivää kohti mennessä roskakalaburgerijono kasvoi pitkäksi
Lauantain ohjelmaan kuului myös Kuluttajaliiton, Sitran, Motivan ja Luken järjestämän hävikkikilpailun voittajien julkistaminen. Kilpailussa oli kolme kategoriaa; peruskoulu,yritysinnovaatiot ja kaikille avoin sarja. Iltapäivän tilaisuudessa palkinnon saivat From Waste to Taste, Lunchie, ResQ Club, Mysteeriboxi ja Laanilan koulu. Tästä linkistä löytyy lisätietoa voittajista. 
Yritysinnovaatio-kategorian voittajien Lunchie ja ResQ Clubin edustajat

Palkinnonjakotilaisuuden jälkeen alkoi Yle Puheen järjestämä mielenkiintoinen paneelikeskustelu ruokahävikistä. Pätkiä keskustelusta on kuunneltavissa Yle Areenasta (kuuntele).

Paneelikeskustelussa mukana olivat kotitalousopettaja ja Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen, tutkija Galina Kallio, kuluttaja-aktiivi ja bloggari Mari Koistinen sekä kokki ja ruokatoimittaja Anu Brask.

Kaiken kaikkiaan hävikkiruokafestareilla vierailusta jäi hyvä fiilis! On upeaa, että tällaisia tapahtumia järjestetään näinkin tärkeän asian tiimoilta.

– Ulla-Maija
TallennaTallenna