Tag Archives: hankkeet

Tietoarkisto on aktiivinen eurooppalainen osaaja

Tietoarkisto on CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja. Tämä lyhyt toteamus pitää sisällään paljon hankkeita ja paljon työtä – sekä runsaasti puhelin- ja videokokouksia, onhan kysymys yhteiseurooppalaisesta toiminnasta. Kaiken tavoitteena on parempia ja helpommin saavutettavia eurooppalaisia data-, aineistonhallinta- ja koulutuspalveluja tutkijoille.

CESSDA on lyhenne sanoista Consortium of European Social Science Data Archives. Lyhyesti sanottuna CESSDA on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa tutkijoille kansainvälistä aineistopalvelua ja koulutusta. CESSDAn jäseniä ovat valtiot, ja sen keskustoimisto sijaitsee Bergenissä. Varsinaisten tutkijapalveluiden tuottamisen hoitavat jäsenmaiden data-arkistot, Suomessa siis Tietoarkisto.

Nykyisessä konsortiomuodossaan CESSDA on toiminut kesäkuusta 2013, mutta sen historia Euroopan kansallisten tietoarkistojen epävirallisena kattojärjestönä alkaa jo vuodesta 1976. Tällä hetkellä CESSDAssa tapahtuu enemmän kuin koskaan. Viime vuonna alkoi useita hankkeita, jotka tähtäävät keskitettyjen palveluiden rakentamiseen ja CESSDAn laajentumiseen.


Kuvassa CESSDA House Bergenissä.

Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen myötä Tietoarkiston palvelut ja osaaminen ovat viimeisten viiden vuoden aikana nousseet kansainväliselle huipputasolle. Haluammekin viedä meillä käytössä olevat hyvät toimintatavat osaksi eurooppalaisia tutkijapalveluita. Tietenkin haluamme vastaavasti myös tuoda parhaat eurooppalaiset data- ja koulutuspalvelut suomalaisen tutkimusyhteisön ulottuville. Tämä onnistuu parhaiten olemalla CESSDAssa proaktiivinen toimija ja vaikuttaja. Ja sellainen Tietoarkisto on.

Esimerkiksi oma työni koostuu seuraavat kaksi vuotta lähes kokonaan CESSDAan liittyvistä tehtävistä. Myös monet muut tietoarkistolaiset osallistuvat aktiivisesti CESSDAn toimintoihin.

CESSDA etenee palvelujen rakentamisessa työsuunnitelmansa mukaan. Työsuunnitelma koostuu tehtävistä, joita kansalliset palveluntuottajat toteuttavat joko yksin tai yhdessä. Toteuttajat valitaan kilpailumenettelyllä: palveluntuottajat lähettävät CESSDAlle hankehakemuksen, joka sisältää sekä suunnitelman että kustannusarvion, ja ulkoisen arvioinnin jälkeen CESSDA valitsee parhaan hanke-esityksen toteutettavaksi.

Tietoarkisto on mukana kolmessa työsuunnitelman mukaisessa hankkeessa, mitä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Nämä kolme hanketta ovat:

  • CESSDA Metadata Management -hanke, jota Tietoarkisto johtaa. Hankkeessa luodaan yhteinen metatietomalli ja yhteiset metatietokäytännöt CESSDAn palveluntuottajille. Yhteinen metatietoprofiili ja monikieliset kontrolloidut sanastot tukevat yhteisten eurooppalaisten palvelujen, kuten aineistoluettelon ja kysymyspankin rakentamista. Tietoarkiston lisäksi hankkeessa on mukana seitsemän palveluntuottajaa. Hanke päättyy keväällä 2017.
  • CESSDA Metadata Harvesting Tool -hanke, joka kehittää metadatan haravointiratkaisun muun muassa CESSDAn yhteisen aineistoluettelon rakentamista varten. Hanketta vetää Norjan tietoarkisto NSD ja siinä on mukana neljä palveluntuottajaa. Haravointityökalu valmistuu vuoden 2016 aikana.
  • CESSDA Expert Seminar 2015 on Trust -hanke, joka järjesti joulukuussa 2015 CESSDAn asiantuntijaseminaarin Haagissa. Päävastuun seminaarista kantoi hollantilainen DANS, ja Tietoarkisto oli yksi kolmesta muusta järjestäjästä. Seminaarin aiheina olivat luotettava sähköinen pitkäaikaissäilytys ja CESSDAn palveluntuottajille asettamat vaatimukset.

CESSDA on perustanut myös neljä pysyvää työryhmää ohjaamaan toimintaa. Työryhmät koostuvat palveluntuottajien asiantuntijoista. Tietoarkisto on mukana kolmessa työryhmässä: CESSDA Trust Support Group, CESSDA Training Group ja CESSDA Communications Group. Lisäksi Tietoarkisto on aktiivisesti mukana kehittämässä yhteiskuntatieteiden monikielistä tesaurusta ELSSTiä.

Keskitettyjen palveluiden rakentamisen ohella CESSDA laajentaa verkostoaan seuraavien kahden vuoden aikana. Nykyisten 15 jäsenmaan lisäksi konsortioon halutaan mukaan loputkin Euroopan maat. Tätä varten CESSDA haki ja sai rahoitusta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horizon 2020 -puiteohjelmasta. CESSDA SaW: Strengthening and widening the European infrastructure for social science data archives -hanke jatkuu elokuuhun 2017 asti. Tietoarkisto on mukana työpaketissa, jonka teemana on tietämyksen jakaminen eri arkistojen välillä, ja jossa keskitytään muun muassa digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen haasteisiin ja malleihin, sertifiointiin ja kustannuksiin. SaW-projektin myötä CESSDA luo Euroopan tutkimusalueen data-arkistoille entistä tiiviimmän ja vuorovaikutteisemman yhteistyöverkon.

Tässä esitellyt tehtävät ja hankkeet ovat vain alkua CESSDA-palvelujen rakentamiselle. Työsuunnitelmassa riittää tehtävää useammalle vuodelle, ja uusia avauksia otetaan mukaan maailman muuttuessa. Toivon ja uskon, että Tietoarkisto osallistuu aktiivisesti CESSDAn kehittämiseen tässä mainittujen hankkeiden päätyttyäkin. On tehokkaampaa olla luomassa yhteisiä käytäntöjä kuin rakentaa omia erillisiä ratkaisuja tai sopeuttaa omia olemassa olevia ja toimivia ratkaisuja toisten vaatimuksiin.

Lisätietoja:
» CESSDAn palvelut Tietoarkiston sivuilla
» CESSDA SaW
» CESSDAn verkkosivut
» Tietoarkiston hankkeet

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö, projektit ja kehittäminen -moduulin johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tietoarkisto on aktiivinen eurooppalainen osaaja

Tietoarkisto on CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja. Tämä lyhyt toteamus pitää sisällään paljon hankkeita ja paljon työtä – sekä runsaasti puhelin- ja videokokouksia, onhan kysymys yhteiseurooppalaisesta toiminnasta. Kaiken tavoitteena on parempia ja helpommin saavutettavia eurooppalaisia data-, aineistonhallinta- ja koulutuspalveluja tutkijoille.

CESSDA on lyhenne sanoista Consortium of European Social Science Data Archives. Lyhyesti sanottuna CESSDA on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa tutkijoille kansainvälistä aineistopalvelua ja koulutusta. CESSDAn jäseniä ovat valtiot, ja sen keskustoimisto sijaitsee Bergenissä. Varsinaisten tutkijapalveluiden tuottamisen hoitavat jäsenmaiden data-arkistot, Suomessa siis Tietoarkisto.

Nykyisessä konsortiomuodossaan CESSDA on toiminut kesäkuusta 2013, mutta sen historia Euroopan kansallisten tietoarkistojen epävirallisena kattojärjestönä alkaa jo vuodesta 1976. Tällä hetkellä CESSDAssa tapahtuu enemmän kuin koskaan. Viime vuonna alkoi useita hankkeita, jotka tähtäävät keskitettyjen palveluiden rakentamiseen ja CESSDAn laajentumiseen.


Kuvassa CESSDA House Bergenissä.

Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen myötä Tietoarkiston palvelut ja osaaminen ovat viimeisten viiden vuoden aikana nousseet kansainväliselle huipputasolle. Haluammekin viedä meillä käytössä olevat hyvät toimintatavat osaksi eurooppalaisia tutkijapalveluita. Tietenkin haluamme vastaavasti myös tuoda parhaat eurooppalaiset data- ja koulutuspalvelut suomalaisen tutkimusyhteisön ulottuville. Tämä onnistuu parhaiten olemalla CESSDAssa proaktiivinen toimija ja vaikuttaja. Ja sellainen Tietoarkisto on.

Esimerkiksi oma työni koostuu seuraavat kaksi vuotta lähes kokonaan CESSDAan liittyvistä tehtävistä. Myös monet muut tietoarkistolaiset osallistuvat aktiivisesti CESSDAn toimintoihin.

CESSDA etenee palvelujen rakentamisessa työsuunnitelmansa mukaan. Työsuunnitelma koostuu tehtävistä, joita kansalliset palveluntuottajat toteuttavat joko yksin tai yhdessä. Toteuttajat valitaan kilpailumenettelyllä: palveluntuottajat lähettävät CESSDAlle hankehakemuksen, joka sisältää sekä suunnitelman että kustannusarvion, ja ulkoisen arvioinnin jälkeen CESSDA valitsee parhaan hanke-esityksen toteutettavaksi.

Tietoarkisto on mukana kolmessa työsuunnitelman mukaisessa hankkeessa, mitä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Nämä kolme hanketta ovat:

  • CESSDA Metadata Management -hanke, jota Tietoarkisto johtaa. Hankkeessa luodaan yhteinen metatietomalli ja yhteiset metatietokäytännöt CESSDAn palveluntuottajille. Yhteinen metatietoprofiili ja monikieliset kontrolloidut sanastot tukevat yhteisten eurooppalaisten palvelujen, kuten aineistoluettelon ja kysymyspankin rakentamista. Tietoarkiston lisäksi hankkeessa on mukana seitsemän palveluntuottajaa. Hanke päättyy keväällä 2017.
  • CESSDA Metadata Harvesting Tool -hanke, joka kehittää metadatan haravointiratkaisun muun muassa CESSDAn yhteisen aineistoluettelon rakentamista varten. Hanketta vetää Norjan tietoarkisto NSD ja siinä on mukana neljä palveluntuottajaa. Haravointityökalu valmistuu vuoden 2016 aikana.
  • CESSDA Expert Seminar 2015 on Trust -hanke, joka järjesti joulukuussa 2015 CESSDAn asiantuntijaseminaarin Haagissa. Päävastuun seminaarista kantoi hollantilainen DANS, ja Tietoarkisto oli yksi kolmesta muusta järjestäjästä. Seminaarin aiheina olivat luotettava sähköinen pitkäaikaissäilytys ja CESSDAn palveluntuottajille asettamat vaatimukset.

CESSDA on perustanut myös neljä pysyvää työryhmää ohjaamaan toimintaa. Työryhmät koostuvat palveluntuottajien asiantuntijoista. Tietoarkisto on mukana kolmessa työryhmässä: CESSDA Trust Support Group, CESSDA Training Group ja CESSDA Communications Group. Lisäksi Tietoarkisto on aktiivisesti mukana kehittämässä yhteiskuntatieteiden monikielistä tesaurusta ELSSTiä.

Keskitettyjen palveluiden rakentamisen ohella CESSDA laajentaa verkostoaan seuraavien kahden vuoden aikana. Nykyisten 15 jäsenmaan lisäksi konsortioon halutaan mukaan loputkin Euroopan maat. Tätä varten CESSDA haki ja sai rahoitusta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horizon 2020 -puiteohjelmasta. CESSDA SaW: Strengthening and widening the European infrastructure for social science data archives -hanke jatkuu elokuuhun 2017 asti. Tietoarkisto on mukana työpaketissa, jonka teemana on tietämyksen jakaminen eri arkistojen välillä, ja jossa keskitytään muun muassa digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen haasteisiin ja malleihin, sertifiointiin ja kustannuksiin. SaW-projektin myötä CESSDA luo Euroopan tutkimusalueen data-arkistoille entistä tiiviimmän ja vuorovaikutteisemman yhteistyöverkon.

Tässä esitellyt tehtävät ja hankkeet ovat vain alkua CESSDA-palvelujen rakentamiselle. Työsuunnitelmassa riittää tehtävää useammalle vuodelle, ja uusia avauksia otetaan mukaan maailman muuttuessa. Toivon ja uskon, että Tietoarkisto osallistuu aktiivisesti CESSDAn kehittämiseen tässä mainittujen hankkeiden päätyttyäkin. On tehokkaampaa olla luomassa yhteisiä käytäntöjä kuin rakentaa omia erillisiä ratkaisuja tai sopeuttaa omia olemassa olevia ja toimivia ratkaisuja toisten vaatimuksiin.

Lisätietoja:
» CESSDAn palvelut Tietoarkiston sivuilla
» CESSDA SaW
» CESSDAn verkkosivut
» Tietoarkiston hankkeet

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö, projektit ja kehittäminen -moduulin johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Matka Kööpenhaminaan

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto laajentaa toimintaansa terveystieteisiin ja humanistisille aloille ja tätä varten palkkasi kaksi uutta työntekijää vuoden 2015 alusta. Sain kunnian tulla valituksi toiseksi heistä, terveystieteiden tieteenala-asiantuntijaksi.

Ensimmäinen kansainvälinen tehtävä oli osallistua pohjoismaiseen kokoukseen Kööpenhaminassa 28.–29.1., aiheena Making Nordic Health Data Visible -projekti. Projektin rahoitus on tarkoitettu sekä verkostoitumiseen pohjoismaisten terveysdataa arkistoivien ja jakavien data-arkistojen kanssa että prototyypin rakentamiseen portaalista, joka mahdollistaisi joustavan aineistojen löytämisen Pohjoismaissa tuotetuista terveysaineistoista.

Portaalille olisi hyvinkin tarvetta, sillä terveysaineistot ovat hajallaan eri rekisteriaineistojen haltijoilla sekä yksittäisillä tutkimusryhmillä ja -laitoksilla, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Aineistoja tarvitsevien tutkijoiden, erityisesti Pohjoismaiden välisiä vertailuja tekevien, työ on miltei mahdotonta, kun tietoja eri aineistoista ei ole keskitetysti saatavilla.

Sää oli hyvin pilvinen ja kostea kun kone laskeutui. Kööpenhaminan keskustassa vanhoista kivirakennuksista sai vain häivähdyksen, miltä siellä näyttäisi hyvällä säällä auringon paistaessa, kun kaikki ei olisi märkää ja harmaata.

Kokous pidettiin Tanskan Kansallisarkistossa, historiallisessa Christiansborgissa, osassa joka rakennettiin 1720 arkistolaitosta ja kuninkaallista kirjastoa varten. Arkistolaitoksen historia ulottuu aina 1200-luvun loppupuolelle, varsinainen Kansallisarkisto perustettiin kahden vanhemman arkiston yhdistyessä 1889. Kävelimme käytävillä ja portaikoissa, joita kirjastonhoitajat ja arkistoijat olivat kulkeneet vuosisatojen ajan.

Ensimmäinen kokoustila ei valitettavasti sijainnut missään historiallisessa kamarissa. Vaikuttavan kivisen kierreportaikon päässä saavuimme tilaan, joka oli hyvin matala ja sisustettu modernin valkoiseksi ja lasiseksi. Vanhoista ikkunoista näkyi vain muutama kymmenen senttiä ylälaidasta, huonetta hallitsivat metallipinnoitteiset ilmastointiputket.

Kokousta eivät kuitenkaan tee ympäröivät seinät vaan ihmiset niiden sisällä. Paikalla oli data-arkistoinnin asiantuntijoita ja teknistä henkilökuntaa suomalaisten lisäksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Aluksi kokoonnuimme kaikki yhdessä kertaamaan, mikä projektin tavoite oli ja miten etenemme.

Lounaan jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään: aineistoasiantuntijat pohtimaan portaalin sisällöllistä puolta, erityisesti käyttöön tulevaa sanastoa, tekninen väki keskustelemaan portaalin käytännön toteuttamisesta.

Seuraavana päivänä oli yhteiskokous tanskalaisten terveysalan tutkijoiden kanssa, jotta saisimme palautetta ja kuullaksemme millaisia asioita he portaalilta odottavat ja minkälaisia tarpeita sen rakentamisessa olisi syytä ottaa huomioon. Hyvän kokemuksen perusteella päätimme kutsua tutkijoita paikalle myös projektin seuraavaan suureen kokoontumiseen lokakuussa Tampereelle.

Lopuksi muokkasimme aikataulua; erityisesti ohjelmoinnille olisi syytä varata paljon enemmän aikaa kuin aiemmin oli suunniteltu. Ohjelmoijat tapaavat jo alkukesästä Norjan Bergenissä ”hackathonissa”, jolloin muutaman päivän aikana tehdään suuri osa ohjelmointityöstä kerralla.

Kaikkea ei kuitenkaan voida tehdä kokonaan muutaman tapaamisen aikana ja työ jatkuu nyt verkon välityksellä jokaisen edistäessä omaa osuuttaan projektista. Nykytekniikalle voi olla kiitollinen sen mahdollistaessa samanaikaisen ohjelmoinnin eri puolilla maailmaa, samoin sisällön tuottaminen on mahdollista samanaikaisesti eri versioiden sekaantumatta toisiinsa.

Lisätietoa:
» Making Nordic Health Data Visible
» Rigsarkivet

Annaleena Okuloff
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Matka Kööpenhaminaan

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto laajentaa toimintaansa terveystieteisiin ja humanistisille aloille ja tätä varten palkkasi kaksi uutta työntekijää vuoden 2015 alusta. Sain kunnian tulla valituksi toiseksi heistä, terveystieteiden tieteenala-asiantuntijaksi.

Ensimmäinen kansainvälinen tehtävä oli osallistua pohjoismaiseen kokoukseen Kööpenhaminassa 28.–29.1., aiheena Making Nordic Health Data Visible -projekti. Projektin rahoitus on tarkoitettu sekä verkostoitumiseen pohjoismaisten terveysdataa arkistoivien ja jakavien data-arkistojen kanssa että prototyypin rakentamiseen portaalista, joka mahdollistaisi joustavan aineistojen löytämisen Pohjoismaissa tuotetuista terveysaineistoista.

Portaalille olisi hyvinkin tarvetta, sillä terveysaineistot ovat hajallaan eri rekisteriaineistojen haltijoilla sekä yksittäisillä tutkimusryhmillä ja -laitoksilla, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Aineistoja tarvitsevien tutkijoiden, erityisesti Pohjoismaiden välisiä vertailuja tekevien, työ on miltei mahdotonta, kun tietoja eri aineistoista ei ole keskitetysti saatavilla.

Sää oli hyvin pilvinen ja kostea kun kone laskeutui. Kööpenhaminan keskustassa vanhoista kivirakennuksista sai vain häivähdyksen, miltä siellä näyttäisi hyvällä säällä auringon paistaessa, kun kaikki ei olisi märkää ja harmaata.

Kokous pidettiin Tanskan Kansallisarkistossa, historiallisessa Christiansborgissa, osassa joka rakennettiin 1720 arkistolaitosta ja kuninkaallista kirjastoa varten. Arkistolaitoksen historia ulottuu aina 1200-luvun loppupuolelle, varsinainen Kansallisarkisto perustettiin kahden vanhemman arkiston yhdistyessä 1889. Kävelimme käytävillä ja portaikoissa, joita kirjastonhoitajat ja arkistoijat olivat kulkeneet vuosisatojen ajan.

Ensimmäinen kokoustila ei valitettavasti sijainnut missään historiallisessa kamarissa. Vaikuttavan kivisen kierreportaikon päässä saavuimme tilaan, joka oli hyvin matala ja sisustettu modernin valkoiseksi ja lasiseksi. Vanhoista ikkunoista näkyi vain muutama kymmenen senttiä ylälaidasta, huonetta hallitsivat metallipinnoitteiset ilmastointiputket.

Kokousta eivät kuitenkaan tee ympäröivät seinät vaan ihmiset niiden sisällä. Paikalla oli data-arkistoinnin asiantuntijoita ja teknistä henkilökuntaa suomalaisten lisäksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Aluksi kokoonnuimme kaikki yhdessä kertaamaan, mikä projektin tavoite oli ja miten etenemme.

Lounaan jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään: aineistoasiantuntijat pohtimaan portaalin sisällöllistä puolta, erityisesti käyttöön tulevaa sanastoa, tekninen väki keskustelemaan portaalin käytännön toteuttamisesta.

Seuraavana päivänä oli yhteiskokous tanskalaisten terveysalan tutkijoiden kanssa, jotta saisimme palautetta ja kuullaksemme millaisia asioita he portaalilta odottavat ja minkälaisia tarpeita sen rakentamisessa olisi syytä ottaa huomioon. Hyvän kokemuksen perusteella päätimme kutsua tutkijoita paikalle myös projektin seuraavaan suureen kokoontumiseen lokakuussa Tampereelle.

Lopuksi muokkasimme aikataulua; erityisesti ohjelmoinnille olisi syytä varata paljon enemmän aikaa kuin aiemmin oli suunniteltu. Ohjelmoijat tapaavat jo alkukesästä Norjan Bergenissä ”hackathonissa”, jolloin muutaman päivän aikana tehdään suuri osa ohjelmointityöstä kerralla.

Kaikkea ei kuitenkaan voida tehdä kokonaan muutaman tapaamisen aikana ja työ jatkuu nyt verkon välityksellä jokaisen edistäessä omaa osuuttaan projektista. Nykytekniikalle voi olla kiitollinen sen mahdollistaessa samanaikaisen ohjelmoinnin eri puolilla maailmaa, samoin sisällön tuottaminen on mahdollista samanaikaisesti eri versioiden sekaantumatta toisiinsa.

Lisätietoa:
» Making Nordic Health Data Visible
» Rigsarkivet

Annaleena Okuloff
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi