Tag Archives: Hallintotieteet

Kaupunkia ei tarkastella kattojen yltä

Helmikuun lopulla Työväenmuseo Werstaalla keskusteltiin kaupungistumisen ajankohtaisimmista aiheista Governing Future Cities -seminaarissa. Tapahtuman järjestivät Suomen Akatemian rahoittama BEMINE-hanke yhdessä johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Seminaaripäivän keynote-puhujana toimi yhdysvaltalainen pitkän linjan kaupunkitutkija, emeritusprofessori Robert A. Beauregard Columbian yliopistosta. Tapasin professori Beauregardin BEMINE-seminaarin jälkeisenä päivänä haastatellakseni häntä siitä, millaisena hän näkee Tampereella tapahtuvan muutoksen sekä kaupungin kasvun… Read More »

The post Kaupunkia ei tarkastella kattojen yltä appeared first on Vaikuttaja.

Dialogi kaupunkipolitiikassa

C21-kaupungit tekivät ajatuksellisesti tärkeän aloitteen suomalaisen kaupunkipolitiikan kehittämiseksi painottamalla muun muassa kumppanuuden merkitystä. Kumppanuus onkin parhaimmillaan dialogia eli yhdessä ajattelemisen taitoa. Parhaimmillaan dialogin ansiosta eri toimijat kykenevät yhdessä olemaan enemmän verrattuna siihen, miten he kykenisivät saamaan aikaan toimiessaan toisistaan erillään. Dialogisessa ajattelussa emme tuomitse vaan pyrimme oppimaan toistemme ajatuksista ja näkemyksistä sekä kehittämään niitä rakentavasti… Read More »

The post Dialogi kaupunkipolitiikassa appeared first on Vaikuttaja.

The Rule of Law and Human Rights Are Intricately Intertwined

“Nationalism, corruption, polarization and populism. Undermining of human rights, separation of powers and hasty law-making”. These are all issues that were identified as major contemporary or future threats to the rule of law in the conference “How can we protect the rule of law”, held on 5th of February 2019 in Tampere University. The conference… Read More »

The post The Rule of Law and Human Rights Are Intricately Intertwined appeared first on Vaikuttaja.

Helppoa kuin hevosille heinän vienti – johtajuushaasteet kompleksisessa organisaatioarjessa

Työyhteisö ja hevoslauma ovat kompleksisia ja dynaamisia kokonaisuuksia. Kompleksisuus haastaa johtajan ymmärrystä johtamisesta ja johtajan roolista: kaikkea on mahdotonta ennakoida, hallita tai osata, mutta johtajuuden tarve on silti edelleen olemassa. Ennen kuin voi johtaa muita, on ymmärrettävä itseään Jokainen johtaja kohtaa työssään tilanteita, jolloin tuntee epävarmuutta ja toivottomuutta johtajuushaasteiden edessä. Esimerkkinä johtajuushaasteista voi toimia vaikkapa… Read More »

The post Helppoa kuin hevosille heinän vienti – johtajuushaasteet kompleksisessa organisaatioarjessa appeared first on Vaikuttaja.

Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla

Aluetieteen professori Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikan rakentamisen vaikutuksia työmaan lähellä elinkeinoaan harjoittaviin yrityksiin haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmin. He ovat selvittäneet kyselytutkimuksen avulla yrittäjien mielikuvia siitä, kuinka ratikkahanke ja –työmaa vaikuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamiseen. Haastatteluiden avulla Ilari ja Kaisu ovat taas päässeet pureutumaan syvemmälle siihen, millaisia parannusehdotuksia yrittäjät haluavat välittää eteenpäin. Tapasin… Read More »

The post Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla appeared first on Vaikuttaja.

Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership

Smart specialization has rapidly acquired a central position in European Union’s regional development strategies. The basic principles of it are highly appealing and to be warmly welcomed. The Ideal Smart specialization is, in words of Heimeriks and Balland, about identifying ‘the unique characteristics and assets of each region that highlight region’s competitive advantages’. As an… Read More »

The post Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership appeared first on Vaikuttaja.

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa… Read More »

The post Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta appeared first on Vaikuttaja.

Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen

Vaalien lähestyessä nuorten poliittinen passiivisuus nousee mediaotsikoihin. Kuluvan talven aikana tullaan pohtimaan eri foorumeilla, miten uudet sukupolvet saataisiin uurnille, kampanjoimaan, ehdolle ja näin vaikuttamaan. Keskusteluissa ei monesti jäädä miettimään, mitä poliittisuus nuorten elämässä tarkoittaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisessä toiminnassaan. Me esitämmekin tulevien vaalien osalta toiveen: Voitaisiinko kiinnittää enemmän huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen? Tiedä… Read More »

The post Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen appeared first on Vaikuttaja.

Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja?

Tunnettu organisaatioteoreetikko ja politiikan tutkija Johan P. Olsen on hahmottanut yliopistojen yhteiskunnallista roolia osuvalla tavalla tekemällä eron institutionaalisen ja instrumentaalisen yliopistonäkemyksen välillä (Olsen, 2005). Institutionaalisen yliopistonäkemyksen mukaan yliopiston olemassa olon tarkoitus liittyy itseisarvoiseen uuden tiedon etsintään ja sivistystehtävään. Tällöin yliopiston toimintaa ohjaavat ensisijaisesti tieteenalojen omiin käytäntöihin ja akateemisen professioon liittyvät arvot ja normit. Institutionaaliselle näkemykselle… Read More »

The post Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja? appeared first on Vaikuttaja.

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla: 1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija; 2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja; 3. politiikkarelevanttia tietoa… Read More »

The post Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita? appeared first on Vaikuttaja.