Tag Archives: food waste

Artikkelimme ruokahävikkiin liittyvistä sosiaalisen median kampanjoista julkaistu

Tutkimusprojektimme sai hiljattain hyviä uutisia, kun varmistui, että artikkelimme ”Creativity, aesthetics and ethics of food waste in social media campaigns” on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Cleaner Production -lehdessä.

Tuo artikkeli on 18.7.2018 asti vapaasti kaikkien luettavissa, sen jälkeen kokoteksti on saatavana vain lehden tilaajille. Artikkelin voit lukea täältä: https://authors.elsevier.com/a/1X7zM3QCo9R2RW

Artikkelissa tarkastelimme kolmea suomalaista sosiaalisen median kampanjaa ruokahävikkiin liittyen. Tutkimme, millaisia sosiokulttuurisia merkityksiä niissä luodaan ruokahävikin vähentämiselle. Tunnistimme kolme teemaa, joilla luodaan positiivisia merkityksiä: luovuus, estetiikka ja etiikka. Luovuus liittyy mm. uusien tähderuokareseptien luomiseen ja innovatiivisiin tapoihin käsitellä ja säilyttää ruokaa. Estetiikka puolestaan liittyy mm. siihen, miten kauniilla visuaalisilla keinoin tähteistä kokattua ruokaa esitetään sosiaalisessa mediassa tai aistien (maku- ja hajuaistit) käyttöön ruokahävikin yhteydessä. Kampanjoissa etiikka taas liittyi mm. ruoan arvostamiseen, lapsuuden perinteisiin tai vastuulliseen kuluttamiseen.

Artikkelin viittaustiedot:
Närvänen, E., Mesiranta, N., Sutinen, U. & Mattila, M. (2018).”Creativity, aesthetics and ethics of food waste in social media campaigns”, Journal of Cleaner Production. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.05.202

– Nina

Esittelyssä Tristram Stuart ja Feedback-järjestö

Tässä juttusarjassa esittelemme kuluttajakansalaisia, joilla on ollut ruokahävikin vähentämisessä keskeinen rooli. Aiemmin juttusarjassa esittelyssä on ollut tanskalainen Selina Juul. Tässä jutussa esittelen Tristram Stuartin, joka voitti vuonna 2011 arvostetun, kansainvälisen Sophie-ympäristöpalkinnon työstään ruokahävikin vähentämisen parissa. 

Lähde: Wikipedia.org
Brittiläinen Tristram Stuart syntyi vuonna 1977 Sussexissa perheeseen, jossa vältettiin turhaa haaskausta. Tarina mm. kertoo, että Tristramin isoäiti nuhteli 10-vuotiasta Tristramia siitä, että hän heitti roskiin teepussin, jota oli käyttänyt vain kerran. Laajemman ruokahävikkiongelman Tristram tiedosti 15-vuotiaana. Hän kasvatti sikoja saadakseen taskurahaa ja keräsi ylijäämäruokaa läheisistä kouluista ja leipomoista sikojen ruoaksi. Tristram huomasi, että ylijäämäruoissa oli toistuvasti tiettyä, aurinkokuivatuilla tomaateilla maustettua luomuleipää. Kerran hän uskaltautui maistamaan tuota leipää, ja totesi, että se oli jopa parempaa kuin kaupassa myyty leipä. Hän oli siis saanut sioilleen lahjoituksena ruokaa, joka olisi vielä hyvin kelvannut myös ihmisten ruoaksi. Siitä lähtien Tristram onkin pyrkinyt elämään freeganismin periaatteiden mukaisesti.

Tristram alkoi ottaa selvää, miksi ruokaylijäämää syntyy ja miten ruokahävikki liittyy laajemmin modernin ruokajärjestelmän toimintaan. Selvitystensä pohjalta hän julkaisi vuonna 2009 kirjan “Waste: Uncovering the Global Food Scandal”, jossa hän tarkastelee paitsi globaalin ruokakriisin syitä myös ratkaisuja järjestelmän korjaamiseksi.


Vuonna 2009 Tristram järjesti ensimmäistä kertaa myös “Feeding the 5000” -tapahtuman Lontoossa Trafalgarin aukiolla. Näissä tapahtumissa ideana on tuoda ruokahävikkiongelmaa näkyväksi tarjoamalla ruokaa vähintään 5000 ihmiselle sellaisesta ruoasta, joka olisi muutoin joutunut roskiin. Sittemmin vastaavia tapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa, mm. Pariisissa, New Yorkissa, Amsterdamissa ja Sydneyssä.


“Feeding the 5000” -tapahtumat ovat olleet myös Tristramin perustaman Feedback-hyväntekeväisyysjärjestön kulmakivi. Vaikka erilaisia kampanjoita on järjestetty jo vuodesta 2009 lähtien, virallisesti Feedback-järjestö perustettiin vuonna 2013. Nykyään Feedback-järjestöllä on useita erilaisia kampanjoita liittyen ruokahävikkiin sekä ruokajärjestelmän kehittämiseen:
  • Gleaning Network – auttaa keräämään pelloilta ja viljelyksiltä vihanneksia ja hedelmiä, jotka muutoin päätyisivät roskiin. Vihannekset ja hedelmät annetaan edelleen ruoka-apuna vähävaraisille. Kampanja koordinoi vapaaehtoisten kerääjien, maanviljelijöiden sekä ruoka-apujärjestöjen toimintaa. Kampanjan avulla Iso-Britanniassa on vuosina 2012-2016 kerätty 288 tonnia hedelmiä ja vihanneksia (vastaa noin 3 miljoonaa annosta), työllistäen yli 1500 vapaaehtoista.
  • The Pig Idea – pyrkii muuttamaan EU-lainsäädäntöä ja poistamaan kiellon ruokajätteen syöttämisestä sioille. Kampanja on mm. julkaissut raportteja, tutkimusta ja asiantuntijalausuntoja siitä, miten ruokajätetttä voitaisiin hyödyntää sikojen ruokinnassa ja millaisia ympäristövaikutuksia sillä olisi. Nykyään maailmassa kasvatetusta viljelyskasveista 36 % käytetään karjan ruokintaan, mutta vain 12 % maailmassa tuotetun ruoan kaloreista tulee eläinperäisistä tuotteista. Esimerkkinä on käytetty Japania, jossa ruokahävikistä jalostetaan valvotuissa olosuhteissa sikojen rehua. Vastaavaan järjestelmään siirtyminen EU-tasolla vähentäisi viljelysmaan tarvetta 20 prosentilla.
  • Tutkimukset ja selvitykset – Tristramin kirjan hengessä myös Feedback jatkaa tutkimus- ja selvitystyötä pyrkiessään tuomaan läpinäkyyttä nykyiseen ruokajärjestelmään. He ovat mm. tarkastelleet länsimaisten kauppojen epäreilua kaupankäyntiä kehitysmaiden viljelijöiden kanssa, vaatineet läpinäkyvyyttä ruokahävikkiraportointiin kaupan alalle sekä ajaneet poliittisia muutoksia, jotta ruokahävikki saataisiin puolitettua YK:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi he ajavat siirtymistä kiertotalouden mallin mukaiseen ruokajärjestelmään nykyisen lineaarisen järjestelmän sijaan.


Feedback-organisaation vaikuttavuusraporttiin vuodelta 2016 voit tutustua täällä.


Tristram on Feeback-järjestön lisäksi osallistunut ruokahävikkitalkoisiin perustamalla vuonna 2016 hävikkileivästä olutta tekevän Toast Ale-yrityksen. Yrityksen kaikki tuotot ohjataan Feedback-organisaatiolle, joten paitsi vähentämällä leivän hävikkiä, ostamalla Toast-olutta kuluttaja voi tukea Feedbackin toimintaa.


Tristramin ajatuksiin voit tutustua myös katsomalla hänen vuoden 2012 TED Talks-sarjan puheensa.


– Nina

Wastebusters-tutkijat Kreetalla haistelemassa viimeisimpiä ruokaan liittyviä tutkimustuulia!

Wastebusters-tutkijoista Malla ja Nina lähtivät toukokuun puolenvälin tietämillä Kreetalle. Tutkijat osallistuivat ruokaan ja sen organisointiin liittyvään kansainväliseen työpajaan (12th Organization Studies Workshop, Food Organizing Matters: Paradoxes, Problems and Potentialities). Työpajaan osallistui tutkijoita ympäri maailman. 

Nina ehti Kreetalle muutamaa päivää ennen Mallaa. Mallan saavuttua tutustuttiin yhdessä Hanian satamakaupunkiin.
 

Kuva Hanian satamasta majakalle päin.  


Tarkoituksenamme oli nähtävyyksien ja tuliaisten ostamisen lisäksi käydä myös paikallisella kauppatorilla. Se jäi kuitenkin (yllättäen) yleislakon vuoksi pelkäksi haaveeksi. Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelut paikkasivat kuitenkin tilanteen. Lounaaksi syöty kreikkalainen salaatti, samoin kuin tarjottu tsatsiki ja leivät, oli tuoretta ja raikkaan makuista. Kylkeen vielä lisättiin lasillinen kuivaa, paikallista valkoviiniä. Nam, slurps ja kiitos! 

Kaupungin vilinässä…



… joskin paikoin hyvin rauhallista tähän vuodenaikaan.

Hanian satamakaupunkiin tutustumista seurasi varsinainen työ. Tämä tarkoitti sitä, että me työpajaan osallistuvat tutkijat kuuntelimme (aktiivisesti) toisten tutkijoiden esityksiä ja sekä tietenkin esittelimme oman tutkimuspaperimme. Esittelimme yhdessä kirjoitettua tutkimuspaperia (kirjoittajina allekirjoittaneiden lisäksi Elina ja Ulla-Maija), jossa kuvataan  ja analysoidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytänteiden suhdetta aikaan. Merkittävinä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavina tekijöinä on nähty olevan mm. ruoan (nopea) pilaantuminen ja kuluttajien (kiireinen) arkielämä. Erityisenä kiinnostuksenkohteenamme oli, miten ruoka (itsessään) mahdollistaa ja rajoittaa kuluttajien ruokahävikin vähentämispyrkimyksiä. Tästä aiheesta bloggaamme vielä myöhemmin.!

Työpajaan sisältyi myös pieni agroworkshop Kreetan maaseudulla. Poikkesimme paikallisessa hunajatehtaassa, jossa meille kerrottiin hunajan valmistamisesta, ja söimme illallisen Dounias-ravintolassa. Tutuistuimme tämän lisäksi työpajan päättymisen jälkeen pikaisesti Terra Cretan automatisoituun tuotantolaitokseen. Kierroksen aikana meille kerrottiin eri oliivilajikkeista ja miten oliiveista valmistetaan öljyä. Pääsimme myös maistelemaan eri öljyjä. Tulipa ostettua neitsytoliiviöljyä kotiinkin.


Oliivipuut kukkivat, hyvä satovuosi tulossa?


Konferenssi oli kaikin puolin antoisa. Pitämämme esityksen (ja sen jälkeisen inspiroivan keskustelun) lisäksi tapasimme ruokahävikistä ja ylipäätään ruoasta kiinnostuneita tutkijoita. Pääsimme siis kuulemaan ajankohtaisia ja tuoreita tutkimuksia ruokaa liittyen sekä avaamaan uusia kansainvälisiä tutkijasuhteita ruokahävikkiin liittyvän tutkimuksen saralla. Päivät venyivät pitkiksi. Aamulla aloitettiin yhdeksän aikoihin ja hotellin sänkyyn pääsimme iltakymmenen tienoilla. Tämä ei meitä tutkijoita haitannut. Päinvastoin, kivaa oli!


IMG_20170517_150917066.jpg
Greetings from Chania, Crete!

-Malla ja Nina

Wastebusters-tutkijat Kreetalla haistelemassa viimeisimpiä ruokaan liittyviä tutkimustuulia!

Wastebusters-tutkijoista Malla ja Nina lähtivät toukokuun puolenvälin tietämillä Kreetalle. Tutkijat osallistuivat ruokaan ja sen organisointiin liittyvään kansainväliseen työpajaan (12th Organization Studies Workshop, Food Organizing Matters: Paradoxes, Problems and Potentialities). Työpajaan osallistui tutkijoita ympäri maailman. 

Nina ehti Kreetalle muutamaa päivää ennen Mallaa. Mallan saavuttua tutustuttiin yhdessä Hanian satamakaupunkiin.
 

Kuva Hanian satamasta majakalle päin.  


Tarkoituksenamme oli nähtävyyksien ja tuliaisten ostamisen lisäksi käydä myös paikallisella kauppatorilla. Se jäi kuitenkin (yllättäen) yleislakon vuoksi pelkäksi haaveeksi. Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelut paikkasivat kuitenkin tilanteen. Lounaaksi syöty kreikkalainen salaatti, samoin kuin tarjottu tsatsiki ja leivät, oli tuoretta ja raikkaan makuista. Kylkeen vielä lisättiin lasillinen kuivaa, paikallista valkoviiniä. Nam, slurps ja kiitos! 

Kaupungin vilinässä…



… joskin paikoin hyvin rauhallista tähän vuodenaikaan.

Hanian satamakaupunkiin tutustumista seurasi varsinainen työ. Tämä tarkoitti sitä, että me työpajaan osallistuvat tutkijat kuuntelimme (aktiivisesti) toisten tutkijoiden esityksiä ja sekä tietenkin esittelimme oman tutkimuspaperimme. Esittelimme yhdessä kirjoitettua tutkimuspaperia (kirjoittajina allekirjoittaneiden lisäksi Elina ja Ulla-Maija), jossa kuvataan  ja analysoidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytänteiden suhdetta aikaan. Merkittävinä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavina tekijöinä on nähty olevan mm. ruoan (nopea) pilaantuminen ja kuluttajien (kiireinen) arkielämä. Erityisenä kiinnostuksenkohteenamme oli, miten ruoka (itsessään) mahdollistaa ja rajoittaa kuluttajien ruokahävikin vähentämispyrkimyksiä. Tästä aiheesta bloggaamme vielä myöhemmin.!

Työpajaan sisältyi myös pieni agroworkshop Kreetan maaseudulla. Poikkesimme paikallisessa hunajatehtaassa, jossa meille kerrottiin hunajan valmistamisesta, ja söimme illallisen Dounias-ravintolassa. Tutuistuimme tämän lisäksi työpajan päättymisen jälkeen pikaisesti Terra Cretan automatisoituun tuotantolaitokseen. Kierroksen aikana meille kerrottiin eri oliivilajikkeista ja miten oliiveista valmistetaan öljyä. Pääsimme myös maistelemaan eri öljyjä. Tulipa ostettua neitsytoliiviöljyä kotiinkin.


Oliivipuut kukkivat, hyvä satovuosi tulossa?


Konferenssi oli kaikin puolin antoisa. Pitämämme esityksen (ja sen jälkeisen inspiroivan keskustelun) lisäksi tapasimme ruokahävikistä ja ylipäätään ruoasta kiinnostuneita tutkijoita. Pääsimme siis kuulemaan ajankohtaisia ja tuoreita tutkimuksia ruokaa liittyen sekä avaamaan uusia kansainvälisiä tutkijasuhteita ruokahävikkiin liittyvän tutkimuksen saralla. Päivät venyivät pitkiksi. Aamulla aloitettiin yhdeksän aikoihin ja hotellin sänkyyn pääsimme iltakymmenen tienoilla. Tämä ei meitä tutkijoita haitannut. Päinvastoin, kivaa oli!


IMG_20170517_150917066.jpg
Greetings from Chania, Crete!

-Malla ja Nina

Ei yksi pääsky kesää tee… vai tekeekö?

Esittelyssä Selina Juul ja Stop Spild af Mad -järjestö
Tutkimusprojektimme nimessä on sana ’kuluttajakansalainen’. Tämä viittaa paitsi siihen, että keskitymme tutkimuksessamme kuluttajiin, myös siihen, että toivomme kuluttajien kokevan vastuuta omista tekemisistään ja tässä tapauksessa aktiivisesti pyrkivän vähentämään omaa ja kotitaloutensa ruokahävikkiä. Muutos kun lähtee yksittäisistä kuluttajista ja kotitalouksista. Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet sydämen asiakseen taistella hieman laajemmin ruokahävikkiä vastaan, ja haluammekin esitellä heistä muutaman. Juttusarjan aloittaa Selina Juul.
Selina Juul muutti 13-vuotiaana Venäjältä Tanskaan ja oli pöyristynyt siitä, miten paljon Tanskassa ruokaa heitetään roskiin. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 2008, Selina perusti Tanskaan kansalaisjärjestön nimeltä Stop Spild af Mad, jonka tavoitteena on ruokahävikin minimointi. Stop Spild af Mad -järjestön tarina alkoi pienenä Facebook-ryhmänä, mutta nykyään se on Tanskan suurin ruokahävikkiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti mm. EU:n ja YK:n kanssa.


Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta ruokahävikistä järjestämällä kampanjoita, kannustamalla lehdistöä ja muuta mediaa kirjoittamaan aiheesta ja innostamalla yleisöä keskusteluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Järjestön ideana on toimia ’kuluttajilta kuluttajille’, kannustaen kuluttajia itse olemaan aloitteellisia oman ruokahävikkinsä vähentämisessä. He ovat antaneet kuluttajille vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kokata ruoantähteistä, miten tehdä ruokaostoksia järkevästi tai miten voi lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomien asuntoloille.


Tässä lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Selinan perustama organisaatio on tehnyt:
  • Selina on toimittanut ruokakirjan ’Stop spild af mad’, joka sisältää tanskalaisten huippukokkien kehittämiä reseptejä ruoantähteistä kokkaamiseen.
  • Järjestön kautta ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt voivat tilata itselleen ilmaisia ’goodie bägejä’, joissa kuluttajat voivat ottaa mukaan ravintola-annoksestaan ylijäänyttä ruokaa.   
  • Järjestö on laatinut kouluille opetusmateriaalia ruokahävikkiin liittyen.
  • Järjestö on aktivoinut monia ruokakauppoja ruokahävikin vähentämiseen. He ovat tehneet yhteistyötä mm. tanskalaisen Rema 1000 -ruokakauppaketjun kanssa, joka esimerkiksi vaihtoi kaikki paljousalennukset (osta 3, maksa 2 jne.) yksittäisten tuotteiden alennuksiin.


Tanskassa ruokahävikin määrää onkin onnistuttu pienentämään noin 25 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana, varmasti osittain Stop Spild af Mad -järjestön toiminnan ansiosta.
Järjestö toimii täysin vapaaehtoisvoimin, tuhansien kuluttajien yhteisprojektina. Selina toimii edelleen vapaaehtoisena työntekijänä organisaatiossa noin 40 tuntia viikossa.


Selina on kysytty puhuja eri tilaisuuksiin ja hän myös aktiivisesti kirjoittaa ruokahävikistä lehtiin sekä Tanskassa että muualla. Hänellä on mm. oma ruokahävikkiin keskittyvä bloginsa Huffington Postissa. Alla olevassa TEDx-puheenvuorossa viime vuodelta Selina antaa runsaasti vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme omassa arjessamme vähentää ruokahävikkiä.  


Nina

Ei yksi pääsky kesää tee… vai tekeekö?

Esittelyssä Selina Juul ja Stop Spild af Mad -järjestö
Tutkimusprojektimme nimessä on sana ’kuluttajakansalainen’. Tämä viittaa paitsi siihen, että keskitymme tutkimuksessamme kuluttajiin, myös siihen, että toivomme kuluttajien kokevan vastuuta omista tekemisistään ja tässä tapauksessa aktiivisesti pyrkivän vähentämään omaa ja kotitaloutensa ruokahävikkiä. Muutos kun lähtee yksittäisistä kuluttajista ja kotitalouksista. Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet sydämen asiakseen taistella hieman laajemmin ruokahävikkiä vastaan, ja haluammekin esitellä heistä muutaman. Juttusarjan aloittaa Selina Juul.
Selina Juul muutti 13-vuotiaana Venäjältä Tanskaan ja oli pöyristynyt siitä, miten paljon Tanskassa ruokaa heitetään roskiin. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 2008, Selina perusti Tanskaan kansalaisjärjestön nimeltä Stop Spild af Mad, jonka tavoitteena on ruokahävikin minimointi. Stop Spild af Mad -järjestön tarina alkoi pienenä Facebook-ryhmänä, mutta nykyään se on Tanskan suurin ruokahävikkiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti mm. EU:n ja YK:n kanssa.


Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta ruokahävikistä järjestämällä kampanjoita, kannustamalla lehdistöä ja muuta mediaa kirjoittamaan aiheesta ja innostamalla yleisöä keskusteluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Järjestön ideana on toimia ’kuluttajilta kuluttajille’, kannustaen kuluttajia itse olemaan aloitteellisia oman ruokahävikkinsä vähentämisessä. He ovat antaneet kuluttajille vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kokata ruoantähteistä, miten tehdä ruokaostoksia järkevästi tai miten voi lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomien asuntoloille.


Tässä lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Selinan perustama organisaatio on tehnyt:
  • Selina on toimittanut ruokakirjan ’Stop spild af mad’, joka sisältää tanskalaisten huippukokkien kehittämiä reseptejä ruoantähteistä kokkaamiseen.
  • Järjestön kautta ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt voivat tilata itselleen ilmaisia ’goodie bägejä’, joissa kuluttajat voivat ottaa mukaan ravintola-annoksestaan ylijäänyttä ruokaa.   
  • Järjestö on laatinut kouluille opetusmateriaalia ruokahävikkiin liittyen.
  • Järjestö on aktivoinut monia ruokakauppoja ruokahävikin vähentämiseen. He ovat tehneet yhteistyötä mm. tanskalaisen Rema 1000 -ruokakauppaketjun kanssa, joka esimerkiksi vaihtoi kaikki paljousalennukset (osta 3, maksa 2 jne.) yksittäisten tuotteiden alennuksiin.


Tanskassa ruokahävikin määrää onkin onnistuttu pienentämään noin 25 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana, varmasti osittain Stop Spild af Mad -järjestön toiminnan ansiosta.
Järjestö toimii täysin vapaaehtoisvoimin, tuhansien kuluttajien yhteisprojektina. Selina toimii edelleen vapaaehtoisena työntekijänä organisaatiossa noin 40 tuntia viikossa.


Selina on kysytty puhuja eri tilaisuuksiin ja hän myös aktiivisesti kirjoittaa ruokahävikistä lehtiin sekä Tanskassa että muualla. Hänellä on mm. oma ruokahävikkiin keskittyvä bloginsa Huffington Postissa. Alla olevassa TEDx-puheenvuorossa viime vuodelta Selina antaa runsaasti vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme omassa arjessamme vähentää ruokahävikkiä.  


Nina

Motivaatiota ruokahävikin vähentämiseen!

Ruokahävikkitutkijoiden keskiviikkoaamu lähti tänä aamuna mahtavasti käyntiin tällä Twitterin kautta bongatulla videolla:

”I talk for hours and hours
about how you have the power
to ignore some expiration dates
And if your fridge is too cold,
then food can grow old
a little faster than you’d like”

Mahtavaa ruokahävikitöntä keskiviikkoa!

– Malla ja Ulla-Maija

P.S. Löydät Wastebustersin nyt myös Twitteristä nimimerkillä ”WastebustersFIN” 

Motivaatiota ruokahävikin vähentämiseen!

Ruokahävikkitutkijoiden keskiviikkoaamu lähti tänä aamuna mahtavasti käyntiin tällä Twitterin kautta bongatulla videolla:

”I talk for hours and hours
about how you have the power
to ignore some expiration dates
And if your fridge is too cold,
then food can grow old
a little faster than you’d like”

Mahtavaa ruokahävikitöntä keskiviikkoa!

– Malla ja Ulla-Maija

P.S. Löydät Wastebustersin nyt myös Twitteristä nimimerkillä ”WastebustersFIN” 

Puheenvuoroja ruokahävikistä

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, johon on ympäri maailmaa viime vuosien aikana havahduttu. Ruokahävikin määrä kasvaa kasvamistaan, ja sen hillitsemiseksi on syntynyt monenlaista toimintaa. Kuluttajia on herätelty niin erilaisilla kampanjoilla kuin yksittäisillä puheenvuoroillakin.

Tähän postaukseen on poimittu muutamia TED-talk ja TEDx-talk -puheita liittyen ruokahävikkiin. TED- ja TEDx-tapahtumien (TEDx= paikallisesti järjestetty itsenäinen TED-tapahtuma) tarkoituksena on hyvin valmisteltujen puheiden ja asiaansa paneutuneiden puhujien kautta inspiroida yleisöä erilaisilla ideoilla sekä herätellä ajatuksia tuomalla esiin uudenlaisia näkemyksiä merkittävien aiheiden tiimoilta.

Kaikki alla olevat esitykset eri puolilta maailmaa tarkastelevat ruokahävikkiä hieman eri näkökulmista, ja puhujat ehdottavat ongelmaan omia ratkaisujaan. Vaikka kaikkien puheissa esitettyjen ajatusten kanssa ei olisikaan täysin samaa mieltä, herättää jokainen puhe paljon ajatuksia.

Tristam Stuart: The global food waste scandal

Selina Juul: How to avoid food waste traps

Daisy Scholte: 3 simple rules to turn food waste into good taste

Peter Lehner: A recipe for cutting food waste

Fiona Jongejans: Food waste – Breaking the habit

João Almeida: How much food is wasted in Europe?


– Ulla-Maija

Puheenvuoroja ruokahävikistä

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, johon on ympäri maailmaa viime vuosien aikana havahduttu. Ruokahävikin määrä kasvaa kasvamistaan, ja sen hillitsemiseksi on syntynyt monenlaista toimintaa. Kuluttajia on herätelty niin erilaisilla kampanjoilla kuin yksittäisillä puheenvuoroillakin.

Tähän postaukseen on poimittu muutamia TED-talk ja TEDx-talk -puheita liittyen ruokahävikkiin. TED- ja TEDx-tapahtumien (TEDx= paikallisesti järjestetty itsenäinen TED-tapahtuma) tarkoituksena on hyvin valmisteltujen puheiden ja asiaansa paneutuneiden puhujien kautta inspiroida yleisöä erilaisilla ideoilla sekä herätellä ajatuksia tuomalla esiin uudenlaisia näkemyksiä merkittävien aiheiden tiimoilta.

Kaikki alla olevat esitykset eri puolilta maailmaa tarkastelevat ruokahävikkiä hieman eri näkökulmista, ja puhujat ehdottavat ongelmaan omia ratkaisujaan. Vaikka kaikkien puheissa esitettyjen ajatusten kanssa ei olisikaan täysin samaa mieltä, herättää jokainen puhe paljon ajatuksia.

Tristam Stuart: The global food waste scandal

Selina Juul: How to avoid food waste traps

Daisy Scholte: 3 simple rules to turn food waste into good taste

Peter Lehner: A recipe for cutting food waste

Fiona Jongejans: Food waste – Breaking the habit

João Almeida: How much food is wasted in Europe?


– Ulla-Maija