Tag Archives: Ei kategoriaa

Haapala, twiitit ja journalismi

Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapalan tuoreista twiiteistä voi lukea esimerkiksi seuraavia kannanottoja: ”Heitin puolittain vitsinä, että vihreät ovat ostaneet Vihreän langan painamisesta säästyneillä puoluetukirahoilla koko Putinin trolliarmeijan. Kun palautetta katsoo, liekö se vitsi ollenkaan.” (5.12.) ”Sanna Marinille eduskunnasta 99 äänen tuki. Melkein puolet. Jihuu luottamuksesta.” (10.12) ”Totean lomalta: Suomessa on nyt kaikkien kuvioiden jälkeen ehkä […]

Virkamiespoliitikko Tuominen

Luin huolella Helsingin Sanomien (6.12.) jutun, jossa ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee ministeri Pekka Haaviston johtamistapaa. Jutun perusteella on selvää, että ministerin ja Tuomisen välillä on konflikti. Yhtä selvää on se, että Haavisto on tehnyt virheitä mutta pyrkinyt myös sovittelemaan ja korjaamaan niitä. Tuominen kertoo vieneensä asian julkisuuteen, koska haluaa tehdä ”palveluksen” ministeriön työilmapiirille. Pyrkimys […]

Oletko mielensäpahoittaja?

Jos sinut lasketaan mielensäpahoittajien heimoon, olet ahdasmielinen, tiukkapipoinen, huumorintajuton ja mitä todennäköisemmin jonkin sortin feministi, suvakki tai molempia. Kaikkinensa vaikutat tyypiltä, jonka nyörit ovat liian tiukalla. Näiden tunnemielikuvien ansiosta sanasta on tullut perin suosittu niin politiikassa kuin markkinoinnissa – jos niitä nyt ylipäätään on mahdollista erottaa toisistaan. Mikäli mainokseen liittyy naisia syrjiviä piirteitä tai muita […]

Mulkerot, tulkaa meille!

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) uuden kampanjan mainos pysähdyttää. Se erottuu yliopistojen normaalista bränditouhuilusta, jonka viritelmät on usein unohdettu ennen kuin ne ovat syntyneetkään. Mikä voisi olla tehokkaampi tapa sanoa, että haluamme tänne juuri sinun kaltaisiasi hyviä tyyppejä kuin julistaa isolla fontilla ”ei mulkeroille”! LUTin kampanja myös virittää älykkään ansan kaikelle siihen kohdistuvalle arvostelulle. Kriitikon voi […]

Mikä ruokkii ilmastoskeptisyyttä?

Tänään julkaistussa Tiedebarometrissä ei ole juuri yllätyksiä. Suomalaisten luottamus tieteeseen ja yliopistoihin on suurta ja edelleen kasvussa. Samaan aikaan niin sanotun huuhaan tai vaihtoehtohoitojen suosio laskee. Yksi kauneusvirhe barometrin tuloksissa kuitenkin on: Ilmastoskeptisyys on lisääntynyt edellisestä, kolme vuotta sitten julkaistusta barometristä. Tai ehkä tässä yhteydessä kannata puhua kauneusvirheestä. Ja itse asiassa kyse enemmän politiikasta kuin […]

Kamerahäirintä on sadismia

Kun kamera kohdistuu ihmiseen, eleet, ilmeet, sanat ja koko olemus joutuvat tarkkailun kohteeksi. Ne tallentuvat ja/tai voivat lähteä striiminä nettiin. Pienikin epäedullinen yksityiskohta saattaa jäädä ikuisiksi ajoiksi kiertämään sosiaaliseen mediaan. Siksi kameran katse kytkeytyy lujasti häpeän tunteeseen. Monien on vaikea asettua kuvaan silloinkin, kun kamera on hyväntahtoinen. Kun kamera on piinaava, paljastava ja ilkeä, psyykkinen […]

Hei me steppaillaan – Ylen uusi aamu

Ylen uuden aamustudion suunnittelijat ovat ottaneet tosissaan UKK-instituutin tuoreet liikuntasuositukset: pienikin liikunta on hyväksi ja taukojumppa aina paikallaan. Uusissa lavasteissa aamu-tv:n juontajat ja sääennustajat tepastelevat siihen malliin, että lakisääteiset 10 000 askelta tulee täyteen helposti. Uusi aamustudio jatkaa Ylen aiempien uudistusten linjaa. Kun on saatu kivaa uutta teknologiaa, sitä pitää sitten käyttää. Ja näyttää. Ylen omissa […]

Somekuplat – vahvin filtteri on omassa päässä

Kaikukammiosta, filtterikuplista ja sosiaalisista kuplista on puhuttu viime vuosina paljon. Usein oletus on, että nimenomaan internetin ja sosiaalisen median algoritmit tuottavat samanmielisten kuplia, jotka puolestaan vahvistavat poliittista polarisaatiota. Facebookia, Googlea ja kumppaneita voi syyttää monista asioista, mutta tutkimus ei näytä kovin selkeästi tukevan oletusta, että nimenomaan algoritmit synnyttäisivät polarisaatiota. Saksalaissyntyinen mediatutkija Axel Bruns pyrkiikin kyseenalaistamaan […]

Huomiotalouden orjat

Olen opettanut viestinnän tutkimuksen peruskurssia yliopistolla jo kymmenisen vuotta. Minulla on tapana aloittaa kurssi esittelemällä erilaisia tapoja ymmärtää viestintä ja sen rooli yhteiskunnassa. Karkeasti: yhdet ajattelevat viestinnän olevan ensi sijassa informaation tai tiedon siirtämistä, toiset merkitysten tuottamista ja tulkintaa ja kolmannet yhteisön tai yhteiskunnan rakentamista tai ylläpitoa. Tänä syksynä päätin hiukan päivittää tätä jäsennystä. Viime … … Lue loppuun

Tutkijat, säilyttäkää arvokkuutenne

”Paska ei muutu paremmaksi, jos sen selluloosakuidulle painaa!” Suunnilleen näillä sanoilla Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen vastaa tutkija Heikki Hellmanin osuvaan ja ystävälliseen kommenttiin medioiden mittaamiskäytännöistä. Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä tilaisuudessa (9.10.) keskustellaan siitä, mitä tutkimuksella on annettavaa journalismille. Jäin pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos journalistiikan professorina käyttäisin samaa kieltä puhuessani vaikkapa Iltalehden journalismista. Päätoimittajan esiintyminen henkii lukkiutunutta asennetta. Jos […]