Tag Archives: CESSDA-ERIC

FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors

During its 20 years of operation, FSD has established its status as a trusted partner in collaboration of data archives. On the initiative of our Japanese colleagues, we organised a seminar entitled Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability in March.

The motivation for the seminar was a Japanese national project developing a joint data catalogue of several service providers. Our Japanese visitors chose to visit Finland and FSD because we have a long experience in successfully providing services in two languages, Finnish and English, as well as delivering metadata for harvesting by national and international joint catalogues.

We designed our presentations to answer the needs of our guests. FSD’s experts shared experiences of using the DDI-C metadata format, the process of joining national and international multidisciplinary catalogues, the significance and utilisation of controlled vocabularies, and the CoreTrustSeal certification, among others.

Professor Yukio Maeda presents JSPS’s plan for a federated data catalogue. Photo: Tuomas J. Alaterä

In addition to talks by FSD experts and our guests from Japan, the seminar featured presentations by the Director of CESSDA Ron Dekker and the Swedish National Data Service’s IT Systems Architect Olof Olsson. It is important for CESSDA to collaborate with organisations outside of Europe. The seminar in Tampere provided a good opportunity to share information about CESSDA strategy and objectives in responsible data sharing as well as the CESSDA Data Catalogue, which contains both FSD’s and SND’s metadata. SND makes use of the DDI-L format, and Olsson’s presentation on the topic offered a good comparison of two distinct metadata solutions. The presentation was also interesting from FSD’s systems development point of view.

Similar challenges

The seminar showed that the challenges of research data management and sharing are very similar everywhere. Similarly to Finland and Europe, researchers in Japan have a positive attitude towards data sharing in principle. However, when it comes to sharing their own data with others, they do not feel comfortable doing so or they prefer to share the data themselves rather than letting professionals do it for them. Our data acquisition team regularly encounters similar attitudes.

Seminar attendees. Photo: Misa Senbonmatsu

What also sounded familiar was the fact that the development of the data infrastructure is not actually nationally coordinated in Japan. Instead, the funder has opened a competition where different service providers are able to apply for funding for projects with certain pre-defined conditions. The big picture is then made up of what various organisations think is necessary and which project proposals the funder approves. Another thing to consider is how established the infrastructure operations will be after the funding period.

More information:

» DDI-C ja L documentation
» CESSDA ERIC
» Swedish National Data Service SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» FSD metadata records in machine readable formats
» Data are described in the DDI format
» Vocabularies used in FSD’s data descriptions

Helena Laaksonen
director
firstname.surname [at] tuni.fi

This blog entry is also available in Finnish:
Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon.

Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon

Tietoarkisto on 20 toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa luotettuna kumppanina data-arkistojen yhteistyössä. Maaliskuussa järjestimme japanilaisten kollegojen kanssa, heidän aloitteestaan, seminaarin Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability.

Kansainvälisen seminaarin taustalla on Japanin kansallinen hanke, jossa he rakentavat usean palveluntarjoajan yhteistä aineistoluetteloa. Japanilaiset vieraat valitsivat Suomen ja Tietoarkiston vierailukohteekseen, koska Tietoarkistolla on pitkä kokemus onnistuneesta kaksikielisten palvelujen tuottamisesta suomeksi ja englanniksi sekä tutkimusaineistojen kuvailutietojen saattamisesta haravoitaviksi kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisluetteloihin.

Tietoarkistossa koostimme oman osuutemme ohjelmaan vieraiden tiedontarpeesta lähtien. Tietoarkiston asiantuntijat kertoivat muun muassa DDI-C-kuvailuformaatin hyödyntämisestä Tietoarkistossa, liittymisestä kansallisiin ja kansainvälisiin monitieteisiin luetteloihin, monikielisten asiasanastojen merkityksestä ja hyödyntämisestä sekä CTS-sertifioinnista.

Professori Yukio Maeda esittelee JSPS:n suunnitelmaa yhteiskatalogiksi.
Kuva: Tuomas J. Alaterä

Seminaarissa esiintyivät Tietoarkiston asiantuntijoiden ja japanilaisten vieraiden lisäksi CESSDA ERICin johtaja Ron Dekker ja Ruotsin datapalvelun SND:n järjestelmäarkkitehti Olof Olsson. CESSDAlle on tärkeää luoda yhteistyösuhteita myös Euroopan ulkopuolelle. Tampereen seminaari antoi hyvän mahdollisuuden kertoa CESSDAn strategiasta ja tavoitteista tutkimusdatan vastuullisen avaamisen alalla, unohtamatta CESSDAn aineistoluetteloa, johon myös Tietoarkiston ja SND:n metadata haravoidaan. Ruotsin SND hyödyntää DDI-L-kuvailuformaattia. Olssonin esitys aiheesta tarjosi hyvän vertailukohdan kahden erilaisen metadataratkaisun välillä ja oli kiinnostava myös Tietoarkiston järjestelmäkehityksen näkökulmasta.

Samankaltaiset haasteet

Varsinaisen asiasisällön lisäksi seminaari osoitti kaikille osallistujille, että tutkimusaineistojen hallinnan ja avaamisen ongelmat ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Japanissakin tutkijat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti, mutta eivät usein halua jakaa omaa dataansa muiden kanssa. Ja jos he haluavat, he usein tekevät sen mieluummin itse kuin antavat asiaan perehtyneiden ammattilaisten hoitaa tehtävän puolestaan. Tämä on Tietoarkiston aineistonhankinnassa tuttua.

Seminaariosallistujat. Kuva: Misa Senbonmatsu

Kovin tutulta vaikutti myös se, että datainfrastruktuurin rakentamista ei varsinaisesti koordinoida Japanissa kansallisesti. Rahoittaja on avannut kilpailun, josta eri palveluntarjoajat ovat voineet hakea rahoitusta tietyin ehdoin määritellyille hankkeille. Kansallinen kokonaiskuva rakentuu siitä, mitä erilliset organisaatiot pitävät tarpeellisena – ja mitä rahoittaja näistä esityksistä jatkoon valitsee. Perustamisvaiheen ohella pohdittavaa aiheuttaa infrastruktuurin toiminnan vakiinnuttaminen rahoituskauden päättyessä.

Lisätietoa:

» DDI-C ja L -dokumentaatio
» CESSDA ERIC
» Svensk nationell datatjänst SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» Aineistokuvailut koneluettavissa formaateissa
» Aineistokuvailun DDI-formaatti
» Aineistonkuvailussa käytetyt sanastot

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors.

Being trustworthy and FAIR requires people, processes, technologies and collaboration

The Implementation Roadmap for the European Science Cloud (EOSC) puts focus on research data adhering to the FAIR principles of being findable, accessible, interoperable, and reusable. These are all excellent goals and the social science data archive community has been promoting similar ideas since at least the 1970’s. We know that managing, disseminating and preserving digital data for the long term is neither simple nor straightforward. Research data will not become nor stay FAIR by magic. We need skilled people, transparent processes, interoperable technologies and collaboration to build, operate and maintain research data infrastructures.

A key theme in digital preservation and thus in all FSD’s functions is trust. Data subjects need to be able to trust that data about them are handled in an appropriate way. Researchers need to have trust that FSD manages their data according to the agreements. FSD’s users need to be able to trust that they get access to reliable versions of data from FSD and that, for example, all changes made to the deposited datasets are documented. In short, FSD needs to be a trusted digital repository.

Shaping the trust landscape

Luckily, FSD is not alone. In addition to collaborating in national networks, FSD is the Finnish Service Provider for CESSDA ERIC (Consortium of European Social Science Data Archives). CESSDA requires that all its Service Providers adhere to the trustworthy digital repository requirements set by the CoreTrustSeal. In August 2017, FSD acquired the new CTS certification among the first CESSDA Service Providers.

FSD has been active in CESSDA’s trust work for several years and currently I am a member of the CESSDA Trust Working Group. The Group offers guidance and support to CESSDA members in understanding and acquiring the CoreTrustSeal and maintains an overview of the trust landscape including certification standards and the emergence of the FAIR data principles and the requirements of the EOSC. I am also a member of the CoreTrustSeal Board 2018–2021. These collaborations are essential for strengthening FSD’s expertise. They also provide unique insights to, and possibilities to be involved in, shaping the trust landscape.

Today is the World Digital Preservation Day. It brings together the digital preservation community to celebrate the collections preserved, the access maintained and the understanding fostered by preserving digital materials. I want to take this opportunity to celebrate FSD’s current and forthcoming collaborations and especially our staff’s great expertise and dedication. As the Chair of the CESSDA Trust Group Herve L’Hours has written: Technologies can be consolidated, and processes automated, but collection, creation, curation and research use/reuse of data is ultimately dependent on the domain and disciplinary expertise of the humans who know them best. (L’Hours 2018)

Happy Digital Preservation!

FSD’s work in CESSDA Trust Group and CoreTrustSeal are supported by CESSDA Trust Work Plan project and the Active FSD for CESSDA project funded by the Academy of Finland.

More information:

» Follow #WDPD2018 on Twitter
» CESSDA Trust Working Group
» CoreTrustSeal Board 2018-2021

Mari Kleemola
Development Manager
firstname.surname [at] uta.fi

Tietoarkisto CESSDAssa: vahvuuksiamme ovat toimivat palvelut ja käytännöt sekä luotettavuus

CESSDA ERIC -infrastruktuuria rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet Tietoarkistolle erittäin tiiviin eurooppalaisen yhteistyön aikaa. CESSDAn keskustoimisto on pieni ja toiminta perustuu kansallisten palveluntuottajien hajautettuihin palveluihin.

Yksi CESSDAn suurimmista hankkeista, kaksivuotinen CESSDA Strengthening and Widening, lyhyemmin SAW, päättyi vuoden 2017 lopussa. Hanke sai rahoituksensa Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Nimensä mukaisesti hankkeessa sekä vahvistettiin CESSDAn toimintoja että pyrittiin saamaan uusia valtioita jäseneksi.

Hanke oli meille hyödyllinen, sillä pystyimme siinä vertailemaan Tietoarkistoa muihin eurooppalaisiin data-arkistoihin ja saamaan sitä kautta arvokasta palautetta. Lisäksi hankkeessa onnistuttiin kehittämään välineitä tietoarkistotyöhön.

Tietoarkisto edelläkävijä monella saralla

Hankkeen alkupuolella vuonna 2016 kartoitettiin eurooppalaisten data-arkistojen toimintojen vahvuuksia ja kehityskohteita. Tietoarkiston tulokset olivat suurelta osin data-arkistojen keskiarvoa paremmat. Sopimus- ja käyttöoikeuskäytäntömme, tietosuoja-asiat ja aineistojen kuvailu nousivat esille erityisen hyvinä osa-alueina. Parantamisen varaa oli teknisen infrastruktuurin puolella.


Tietoarkiston tulokset olivat suurelta osin data-arkistojen keskiarvoa paremmat. Lähde: Deliverable 3.2 Country report on development potentials
.

Akatemian FIRI 2016 -rahoitusta saanut Aktiivinen Tietoarkisto CESSDAssa -hankkeemme painottuukin juuri teknisen infrastruktuurimme parantamiseen vuosina 2017-2021.

Luotettava ja sertifioitu

Yksi CESSDAn vaatimuksista on, että palveluntuottajien on hankittava CoreTrustSeal-sertifikaatti (aikaisemmin CTS tunnettiin nimellä Data Seal of Approval). SAW-hankkeessa Tietoarkisto oli mukana kouluttamassa ja tukemassa palveluntuottajia sertifioinnissa. Hankkeen aikana Tietoarkisto päivitti oman sertifiointinsa ja saikin uusien, tiukennettujen vaatimusten mukaisen CTS-sertifikaatin ensimmäisten joukossa koko maailmassa.

Uusia työkaluja data-arkistoille

Tietoarkiston yksi painopiste SAW-hankkeessa oli tuottaa työkaluja, jotka auttavat uusia data-arkistoja aloittamaan ja olemassa olevien data-arkistojen kehittämään toimintojaan. Teimme hankkeessa Kuha2-harvointirajapinnan, joka on helposti käyttöön otettava, kevyt mutta kattava palvelinohjelmisto kuvailutietojen jakeluun. Kuha2:n lähdekoodi on avointa.

Lisäksi olimme mukana tuottamassa kustannus-hyöty-työkalupakettia data-arkistoille. Tietoarkisto laati hyöty-yhteenvedon ja kokeili kustannus-hyöty-työkaluja. Kustannus-hyötyanalyysissä emme saavuttaneet brittien data-arkiston lukemia, mikä johtunee toisaalta skaalaeduista ja toisaalta toimintamallista. Ailan käyttöönotto on kuitenkin parantanut tehokkuuttamme selvästi.

Tavoitteena hyvien käytäntöjen jakaminen

Tietoarkisto haluaa vaikuttaa aktiivisesti siihen, minkälaisia palveluita CESSDA tarjoaa tutkijoille. Toisaalta haluamme varmistaa, että omat palvelumme ovat kansainvälisten vaatimusten mukaisella tasolla. Olemme eurooppalaisittain keskikokoinen data-arkisto, joten meidän kannattaa keskittyä vahvuusalueisiimme, kun pyrimme viemään käytäntöjämme malliksi CESSDAlle ja muille palveluntuottajille. Vastaavasti on osa-alueita, joissa meidän on hyödyllistä ottaa mallia muilta. CESSDA SAW -hankkeessa otimme tärkeitä askeleita tavoitteidemme saavuttamiseksi. Jatkamme tätä työtä muun muassa olemalla mukana CESSDAn sisäisissä kehityshankkeissa.

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Itä-Aasian tietoarkistot kutsuvat yhteistyöhön

Tietoarkisto sai viime syksynä kutsun osallistua Japanin tietoarkiston SSJDA:n järjestämään seminaariin 12.–13. helmikuuta Tokiossa. Seminaari oli suunnattu Itä-Aasian arkistoille, mutta meidät kutsuttiin kertomaan Euroopan (ja Suomen) tämän hetkisestä tilanteesta nyt, kun Euroopan tietoarkistojen yhteinen EU-tutkimusinfrastruktuuri – CESSDA ERIC – on aloittamassa toimintaansa. Matkaan lähtivät arkiston johtaja Sami Borg ja minä.

Suomen tietoarkiston lisäksi seminaariin oli kutsuttu Korean tietoarkisto KOSSDA ja Taiwanin tietoarkisto SRDA. Lisäksi paikalla oli edustajia Soulin yliopistosta. Ohjelma oli tiivis. Ennen seminaarin alkua teimme tutustumiskäynnin SSJDA:n tiloihin. Varsinainen seminaari jakautui suljettuun, kutsutuille arkistoille tarkoitettuun osaan ja avoimeen osaan, johon kaikki kiinnostuneet Tokion yliopistolla olivat tervetulleita.

Oli mielenkiintoista havaita kuinka samanlaista arkistojen toiminta oli vaikka kaikkien organisaatiotausta oli erilainen. SSJDA on osa Tokion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tutkimuskeskusta. Korean KOSSDAn taustalla on yksityinen säätiö. Taiwanin SRDA on osa Taiwanin kansallisen tutkimusakatemian Academia Sinican kulttuuri- ja yhteiskuntatieteiden alan tutkimuskeskusta. Suomen tietoarkisto puolestaan on opetus- ja kulttuuriministeriön Tampereen yliopistolle osoittama palvelutehtävä ja yliopiston erillisyksikkö.

Erilaisista taustoista huolimatta meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että luovutamme aineistoja jatkokäyttöön oman kotiorganisaation ulkopuolelle. Aineistojen valmistelu arkistoitavaksi ja jatkokäyttöön tapahtui myös pääosin samojen periaatteiden mukaan, mutta aineistojen hankintatavat eroavat jonkin verran. Japanissa ja Taiwanissa osa aineistoista tulee suoraan isäntäorganisaation tutkijoilta ja osa hankitaan samaan tapaan kuin pääosa aineistoista meillä Suomessa: ottamalla yhteyttä suoraan tutkijoihin ja tutkimusorganisaatioihin. KOSSDAssa hankinta perustuu pitkälti eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa tehtyihin jäsenyyssopimuksiin. Lisäksi sen kumppanit toimittavat KOSSDAlle aineistoja selvästi enemmän kuin KOSSDA pystyy käsittelemään. Suomalaisen tietoarkistolaisen silmissä tämä vaikutti lähinnä positiiviselta ongelmalta.

Kaikki seminaariin osallistuneet arkistot toimittavat aineistoja oman kotimaansa ulkopuolelle. Myös suomalaiset tutkijat voivat saada esimerkiksi Japanin tietoarkiston aineistoja käyttöönsä. Kieli tosin saattaa muodostua ongelmaksi – kaikkea ei ole saatavilla englanniksi.

En itse ollut aiemmin käynyt Japanissa, joten seminaarin lisäksi kaikki muukin oli hyvin kiinnostavaa. Tokio on valtava kaupunki, ja on uskomatonta kuinka hyvin kaikki siellä toimii. Japanilaiset ovat kohteliaita ja avuliaita.

Tietoarkistojen kanssakäyminen on hyvin vilkasta. Eurooppalaisten arkistojen yhteistyön painopiste on kuitenkin Euroopassa ja eurooppalaisuus varmasti painottuu edelleen CESSDA ERICin myötä. Oli hyvin mielenkiintoista tavata myös aasialaisten tietoarkistojen edustajia ja kuulla näiden toiminnasta.

Matti Heinonen
ATK-erikoistutkija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Itä-Aasian tietoarkistot kutsuvat yhteistyöhön

Tietoarkisto sai viime syksynä kutsun osallistua Japanin tietoarkiston SSJDA:n järjestämään seminaariin 12.–13. helmikuuta Tokiossa. Seminaari oli suunnattu Itä-Aasian arkistoille, mutta meidät kutsuttiin kertomaan Euroopan (ja Suomen) tämän hetkisestä tilanteesta nyt, kun Euroopan tietoarkistojen yhteinen EU-tutkimusinfrastruktuuri – CESSDA ERIC – on aloittamassa toimintaansa. Matkaan lähtivät arkiston johtaja Sami Borg ja minä.

Suomen tietoarkiston lisäksi seminaariin oli kutsuttu Korean tietoarkisto KOSSDA ja Taiwanin tietoarkisto SRDA. Lisäksi paikalla oli edustajia Soulin yliopistosta. Ohjelma oli tiivis. Ennen seminaarin alkua teimme tutustumiskäynnin SSJDA:n tiloihin. Varsinainen seminaari jakautui suljettuun, kutsutuille arkistoille tarkoitettuun osaan ja avoimeen osaan, johon kaikki kiinnostuneet Tokion yliopistolla olivat tervetulleita.

Oli mielenkiintoista havaita kuinka samanlaista arkistojen toiminta oli vaikka kaikkien organisaatiotausta oli erilainen. SSJDA on osa Tokion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tutkimuskeskusta. Korean KOSSDAn taustalla on yksityinen säätiö. Taiwanin SRDA on osa Taiwanin kansallisen tutkimusakatemian Academia Sinican kulttuuri- ja yhteiskuntatieteiden alan tutkimuskeskusta. Suomen tietoarkisto puolestaan on opetus- ja kulttuuriministeriön Tampereen yliopistolle osoittama palvelutehtävä ja yliopiston erillisyksikkö.

Erilaisista taustoista huolimatta meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että luovutamme aineistoja jatkokäyttöön oman kotiorganisaation ulkopuolelle. Aineistojen valmistelu arkistoitavaksi ja jatkokäyttöön tapahtui myös pääosin samojen periaatteiden mukaan, mutta aineistojen hankintatavat eroavat jonkin verran. Japanissa ja Taiwanissa osa aineistoista tulee suoraan isäntäorganisaation tutkijoilta ja osa hankitaan samaan tapaan kuin pääosa aineistoista meillä Suomessa: ottamalla yhteyttä suoraan tutkijoihin ja tutkimusorganisaatioihin. KOSSDAssa hankinta perustuu pitkälti eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa tehtyihin jäsenyyssopimuksiin. Lisäksi sen kumppanit toimittavat KOSSDAlle aineistoja selvästi enemmän kuin KOSSDA pystyy käsittelemään. Suomalaisen tietoarkistolaisen silmissä tämä vaikutti lähinnä positiiviselta ongelmalta.

Kaikki seminaariin osallistuneet arkistot toimittavat aineistoja oman kotimaansa ulkopuolelle. Myös suomalaiset tutkijat voivat saada esimerkiksi Japanin tietoarkiston aineistoja käyttöönsä. Kieli tosin saattaa muodostua ongelmaksi – kaikkea ei ole saatavilla englanniksi.

En itse ollut aiemmin käynyt Japanissa, joten seminaarin lisäksi kaikki muukin oli hyvin kiinnostavaa. Tokio on valtava kaupunki, ja on uskomatonta kuinka hyvin kaikki siellä toimii. Japanilaiset ovat kohteliaita ja avuliaita.

Tietoarkistojen kanssakäyminen on hyvin vilkasta. Eurooppalaisten arkistojen yhteistyön painopiste on kuitenkin Euroopassa ja eurooppalaisuus varmasti painottuu edelleen CESSDA ERICin myötä. Oli hyvin mielenkiintoista tavata myös aasialaisten tietoarkistojen edustajia ja kuulla näiden toiminnasta.

Matti Heinonen
ATK-erikoistutkija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Juhlatunnelmia

Keskiviikko syyskuun 24. päivä oli tietoarkistossa ikimuistoinen: meille oli myönnetty Data Seal of Approval -sertifikaatti, tuttavallisemmin DSA. Se voidaan myöntää organisaatiolle, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja joka mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Tietoarkisto sai DSA:n ensimmäisenä suomalaisena organisaationa. Tällaista ei tapahdu ihan joka päivä eikä edes joka vuosi – oli siis kakkukahvien paikka!

Sertifikaatin saadaksemme meidän oli osoitettava, että toimimme mahdollisimman läpinäkyvästi, että noudatamme soveltuvia standardeja ja parhaita käytäntöjä ja että ymmärrämme ja hallitsemme toimintaamme liittyvät uhat ja riskit. Arviointikohtia oli yhteensä kuusitoista, ja kaikkien niiden osalta oli selitettävä toimintaperiaatteemme ja -käytäntömme. Pelkästään selittämällä DSA:ta ei kuitenkaan saa: väitteiden tueksi on esitettävä riittävä dokumentaatio. Menestyksekkään DSA-hakemuksemme kulmakivi oli arkistonmuodostussuunnitelmamme eli AMS. Sitä täydensi sisäinen käsikirjamme. Molemmat ovat tietoarkiston asiantuntijoiden pitkäjänteisen, jatkuvan, huolellisen ja innovatiivisen työn tuloksia.

DSA-sertifiointi oli samalla sekä omien toimintojemme kehittämistä ja vahvistamista että osa eurooppalaisen CESSDA ERIC -tutkimusinfrastruktuurin rakentamisprosessia. CESSDA-ERIC voi toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vain, jos kaikki osapuolet toimivat yhteisten sääntöjen mukaan ja jos kaikki voivat luottaa toisiinsa.

Luottamusta rakentaakseen CESSDA käynnisti vuonna 2013 hankkeen, jossa jokainen palveluntuottaja teki itsearvioinnin DSA:ta käyttäen. Olin mukana hankkeen asiantuntijaryhmässä, joka kävi läpi kaikki itsearvioinnit ja valmisteli kehittämisraportin. Sen lisäksi, että työ oli äärimmäisen mielenkiintoista, se antoi vahvan luottamuksen siihen, että tietoarkiston käytännöt ja dokumentaatio ovat DSA-kunnossa.

Innostuneen juhlakahvittelun lomassa keskustelumme kääntyi tulevaisuuteen. DSA on vasta ensimmäinen taso kolmiportaisessa eurooppalaisessa sähköisen säilyttämisen arvioinnin viitekehyksessä. Toinen taso on ISO 16363 -standardiin perustuva itsearviointi ja kolmas taso ISO-standardin mukainen ulkoinen auditointi. Kakkunälkämme on jo kasvanut.

Lisätietoja:
» Tietoarkiston DSA-arviointi
» Työtä on tehty Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa: VERIC ja TA15
» Tietoarkiston DSA-tiedote
» Tietoarkiston arkistonmuodostussuunnitelma

Mari Kleemola
tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Juhlatunnelmia

Keskiviikko syyskuun 24. päivä oli tietoarkistossa ikimuistoinen: meille oli myönnetty Data Seal of Approval -sertifikaatti, tuttavallisemmin DSA. Se voidaan myöntää organisaatiolle, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja joka mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Tietoarkisto sai DSA:n ensimmäisenä suomalaisena organisaationa. Tällaista ei tapahdu ihan joka päivä eikä edes joka vuosi – oli siis kakkukahvien paikka!

Sertifikaatin saadaksemme meidän oli osoitettava, että toimimme mahdollisimman läpinäkyvästi, että noudatamme soveltuvia standardeja ja parhaita käytäntöjä ja että ymmärrämme ja hallitsemme toimintaamme liittyvät uhat ja riskit. Arviointikohtia oli yhteensä kuusitoista, ja kaikkien niiden osalta oli selitettävä toimintaperiaatteemme ja -käytäntömme. Pelkästään selittämällä DSA:ta ei kuitenkaan saa: väitteiden tueksi on esitettävä riittävä dokumentaatio. Menestyksekkään DSA-hakemuksemme kulmakivi oli arkistonmuodostussuunnitelmamme eli AMS. Sitä täydensi sisäinen käsikirjamme. Molemmat ovat tietoarkiston asiantuntijoiden pitkäjänteisen, jatkuvan, huolellisen ja innovatiivisen työn tuloksia.

DSA-sertifiointi oli samalla sekä omien toimintojemme kehittämistä ja vahvistamista että osa eurooppalaisen CESSDA ERIC -tutkimusinfrastruktuurin rakentamisprosessia. CESSDA-ERIC voi toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vain, jos kaikki osapuolet toimivat yhteisten sääntöjen mukaan ja jos kaikki voivat luottaa toisiinsa.

Luottamusta rakentaakseen CESSDA käynnisti vuonna 2013 hankkeen, jossa jokainen palveluntuottaja teki itsearvioinnin DSA:ta käyttäen. Olin mukana hankkeen asiantuntijaryhmässä, joka kävi läpi kaikki itsearvioinnit ja valmisteli kehittämisraportin. Sen lisäksi, että työ oli äärimmäisen mielenkiintoista, se antoi vahvan luottamuksen siihen, että tietoarkiston käytännöt ja dokumentaatio ovat DSA-kunnossa.

Innostuneen juhlakahvittelun lomassa keskustelumme kääntyi tulevaisuuteen. DSA on vasta ensimmäinen taso kolmiportaisessa eurooppalaisessa sähköisen säilyttämisen arvioinnin viitekehyksessä. Toinen taso on ISO 16363 -standardiin perustuva itsearviointi ja kolmas taso ISO-standardin mukainen ulkoinen auditointi. Kakkunälkämme on jo kasvanut.

Lisätietoja:
» Tietoarkiston DSA-arviointi
» Työtä on tehty Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa: VERIC ja TA15
» Tietoarkiston DSA-tiedote
» Tietoarkiston arkistonmuodostussuunnitelma

Mari Kleemola
tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Uusi CESSDA palvelee tutkijoita

Useimmissa Euroopan maissa toimii kansallinen yhteiskuntatieteellinen data-arkisto. Näiden yhteistyössä saavutettiin juhannusviikolla merkittävä virstanpylväs, kun Bergenissä järjestettiin alan uuden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin aloittamiskokous. Yleiskokoukseen osallistui 15 eri maasta yli kaksikymmentä asiantuntijaa, jotka edustivat maidensa tutkimuksesta vastaavia ministeriöitä ja muita keskeisiä tutkimusrahoittajia.

Uuden CESSDA-infrastruktuurin palvelut perustuvat paljolti kansallisten palveluntuottajien toimintaan, jossa alan yhteistyö alkoi jo 1970-luvun puolivälissä. Vanhasta CESSDAsta (Council of European Social Science Data Archives) säilyy uuden CESSDAn nimeen lyhenne, mutta yhteistyö muuttuu täysin sekä hallinnollisesti että toimintamalliltaan.

Uusi konsortiomuotoinen yhteistyö tulee rakentumaan eurooppalaisille tutkimusinfrastruktuureille räätälöityyn ERIC-muotoon. Tutkimusinfrastruktuurin jäseniksi liittyvät jäsenvaltiot, eivät itse palveluyksiköt. Kussakin osallistujamaassa jäsenvaltio valitsee palveluntuottajansa ja Suomessa tehtävää hoitaa tietoarkisto. Uuden CESSDAn päärahoittajia ovat Norja ja Saksa, joihin sijoitetaan infrastruktuurin keskuspalvelut. CESSDAn ”pääkonttori” aloittaa toimintansa Bergenissä kuluvan vuoden syksyllä. Keskustoimintojen vuosibudjetti on 1,9 miljoonaa euroa.

Tietoarkistolle uusi yhteistyö tuo mukanaan uusia palveluvelvoitteita, jota varten FSD:ssä on käynnissä useita kehittämishankkeita. Tietoarkiston tavoitteena on luoda lähivuosina sellainen palveluvalmius, osaamistaso ja tekninen infrastruktuuri, että ne mahdollistavat Suomen palvelujen saumattoman integroinnin uuteen eurooppalaiseen järjestelmään. Suomen tietoarkiston tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen osallistuminen uuden CESSDAn kehittämiseen.

Kansalliset tietoarkistot ja niiden toimintaa koordinoiva uusi CESSDA palvelevat tutkimusta ja opetusta. Tavoitteena on palvelumalli, jossa tutkijat rekisteröidään ja valtuutetaan CESSDAn palvelujen käyttäjiksi välttäen päällekkäisiä teknisiä ratkaisuja. Järjestelmien valmistuttua esimerkiksi suomalaisen yliopistotutkijan tunnistautuminen ja käyttövaltuuksien myöntäminen CESSDAn verkkopalveluihin perustuu hänen peruspalvelutunnukseensa.

CESSDAn aineistovaranto on jo nyt laaja ja se kasvaa vielä merkittävästi. Tutkimusaineistoja kootaan temaattisiksi kokonaisuuksiksi paljon nykyistä kattavammin, useammilta aloilta ja useammista maista. Datan harmonisointiin ja muuhun käytön helpottamiseen suunnataan uusia resursseja. Näin tutkijat voivat hakea, löytää ja saada käyttöönsä selvästi nykyistä osuvammin ja tehokkaammin tutkimuskysymyksiinsä soveltuvia aineistoja.

Kaikkiaan uusi CESSDA tukee hyvin laaja-alaisesti tutkimuksen ja tutkimusdatan avoimuutta ja avointa käyttöä sekä mahdollisimman korkeatasoisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edellytyksiä.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Uusi CESSDA palvelee tutkijoita

Useimmissa Euroopan maissa toimii kansallinen yhteiskuntatieteellinen data-arkisto. Näiden yhteistyössä saavutettiin juhannusviikolla merkittävä virstanpylväs, kun Bergenissä järjestettiin alan uuden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin aloittamiskokous. Yleiskokoukseen osallistui 15 eri maasta yli kaksikymmentä asiantuntijaa, jotka edustivat maidensa tutkimuksesta vastaavia ministeriöitä ja muita keskeisiä tutkimusrahoittajia.

Uuden CESSDA-infrastruktuurin palvelut perustuvat paljolti kansallisten palveluntuottajien toimintaan, jossa alan yhteistyö alkoi jo 1970-luvun puolivälissä. Vanhasta CESSDAsta (Council of European Social Science Data Archives) säilyy uuden CESSDAn nimeen lyhenne, mutta yhteistyö muuttuu täysin sekä hallinnollisesti että toimintamalliltaan.

Uusi konsortiomuotoinen yhteistyö tulee rakentumaan eurooppalaisille tutkimusinfrastruktuureille räätälöityyn ERIC-muotoon. Tutkimusinfrastruktuurin jäseniksi liittyvät jäsenvaltiot, eivät itse palveluyksiköt. Kussakin osallistujamaassa jäsenvaltio valitsee palveluntuottajansa ja Suomessa tehtävää hoitaa tietoarkisto. Uuden CESSDAn päärahoittajia ovat Norja ja Saksa, joihin sijoitetaan infrastruktuurin keskuspalvelut. CESSDAn ”pääkonttori” aloittaa toimintansa Bergenissä kuluvan vuoden syksyllä. Keskustoimintojen vuosibudjetti on 1,9 miljoonaa euroa.

Tietoarkistolle uusi yhteistyö tuo mukanaan uusia palveluvelvoitteita, jota varten FSD:ssä on käynnissä useita kehittämishankkeita. Tietoarkiston tavoitteena on luoda lähivuosina sellainen palveluvalmius, osaamistaso ja tekninen infrastruktuuri, että ne mahdollistavat Suomen palvelujen saumattoman integroinnin uuteen eurooppalaiseen järjestelmään. Suomen tietoarkiston tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen osallistuminen uuden CESSDAn kehittämiseen.

Kansalliset tietoarkistot ja niiden toimintaa koordinoiva uusi CESSDA palvelevat tutkimusta ja opetusta. Tavoitteena on palvelumalli, jossa tutkijat rekisteröidään ja valtuutetaan CESSDAn palvelujen käyttäjiksi välttäen päällekkäisiä teknisiä ratkaisuja. Järjestelmien valmistuttua esimerkiksi suomalaisen yliopistotutkijan tunnistautuminen ja käyttövaltuuksien myöntäminen CESSDAn verkkopalveluihin perustuu hänen peruspalvelutunnukseensa.

CESSDAn aineistovaranto on jo nyt laaja ja se kasvaa vielä merkittävästi. Tutkimusaineistoja kootaan temaattisiksi kokonaisuuksiksi paljon nykyistä kattavammin, useammilta aloilta ja useammista maista. Datan harmonisointiin ja muuhun käytön helpottamiseen suunnataan uusia resursseja. Näin tutkijat voivat hakea, löytää ja saada käyttöönsä selvästi nykyistä osuvammin ja tehokkaammin tutkimuskysymyksiinsä soveltuvia aineistoja.

Kaikkiaan uusi CESSDA tukee hyvin laaja-alaisesti tutkimuksen ja tutkimusdatan avoimuutta ja avointa käyttöä sekä mahdollisimman korkeatasoisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edellytyksiä.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi