Tag Archives: Artikkelit

Apunen, Jungner & Tujunen: Puolueiden vai poliittisen oikeiston kriisi?

Onko Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletissa ”Pelastakaa puolueet!” lopulta kyse puolueiden kriisistä tai politiikan rikkonaisuudesta?

Artikkeli Apunen, Jungner & Tujunen: Puolueiden vai poliittisen oikeiston kriisi? julkaistiin ensimmäisen kerran Politiikasta.fi.

Suomi ja kristillinen oikeisto – Patmos Lähetyssäätiön poliittinen diskurssi

Lukuaika: 5 min. Perussuomalaisten vuoden 2011 vaalivoiton myötä konservatiivisen ja uskonnollisen diskurssin voimistuminen näkyy myös Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtajan, teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion poliittisissa kiistakirjoituksissa.

The post Suomi ja kristillinen oikeisto – Patmos Lähetyssäätiön poliittinen diskurssi appeared first on Politiikasta.

Suomi ja kristillinen oikeisto – Patmos Lähetyssäätiön poliittinen diskurssi

Perussuomalaisten vuoden 2011 vaalivoiton myötä konservatiivisen ja uskonnollisen diskurssin voimistuminen näkyy myös Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtajan, teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion poliittisissa kiistakirjoituksissa.

Artikkeli Suomi ja kristillinen oikeisto – Patmos Lähetyssäätiön poliittinen diskurssi julkaistiin ensimmäisen kerran Politiikasta.fi.

KD:n kapinaliike ja kansallisen herätyksen odotus

Kristillisdemokraattien sisäinen kädenvääntö nousi valtakunnan julkisuuteen kesäkuun lopulla.

Artikkeli KD:n kapinaliike ja kansallisen herätyksen odotus julkaistiin ensimmäisen kerran Politiikasta.fi.

Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut siirtymä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen informaatio- ja palveluyhteiskuntaan Suomessa ilmenee modernin yhteiskuntaan perustuneen maskuliinisuuden kriisinä, esimerkkeinä toimivat Matti Vanhasen kompuroinnit yksityiselämän ja julkisuuden välillä sekä Mikael Jungnerin pääsihteerikausi. Myöhäismodernissa poliittisessa julkisuudessa maskuliinisuus on vahvasti polarisoitunut Alexander Stubbin kaltaisten uudentyyppisten ylemmän keskiluokan mieheyden ja perinteistä modernia mieheyttä edustavan Timo Soinin kaltaisten hahmojen ympärille, jolloin muun tyyppisten miespoliitikkojen on vaikea saada tilaa julkisuudessa, kirjoittaa Jiri Nieminen. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut siirtymä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen informaatio- ja palveluyhteiskuntaan. Keskeisinä ominaisuuksina uudelle tuotantotavalle ovat olleet ajan ja paikan kategorioiden muutos. Työaikaa ja vapaa-aikaa, julkista ja yksityistä, on yhä vaikeampi erottaa toisistaan, mistä on seurannut mies- ja naiskansalaisuutta tuottaneiden kurinpidollisten instituutioiden avautuminen. Niin ikään maailma on globalisoitunut: ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaammin, mikä on moninaistanut yhteiskuntia seksuaalisesti, sukupuolisesti ja etnisesti. Seuraavassa käsittelen lyhyesti kuinka tämä yhteiskunnallinen muutos ilmenee modernin yhteiskuntaan perustuneen maskuliinisuuden kriisinä ja uudenlaisten miespoliitikkojen esiinmarssina myöhäismodernissa poliittisessa julkisuudessa. Hegemoninen maskuliinisuus ja moderni hallintomentaliteetti Aluksi on tehtävä erottelu maskuliinisuuden ja miehen käsitteiden välillä. Mies viittaa esimoderniin agraariyhteiskuntaan, jossa biologia ja ruumiin anatomia työnjaon kautta määritti sukupuolieroa kuin luonnostaan. Sen sijaan maskuliinisuus liittyy modernisaatioon. Maskuliinisuutta on tuotettu kurinpidollisilla instituutioilla. Tutuin esimerkki lienee armeija miesten kouluna. Mutta työelämän käytännöt […]

Artikkeli Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka julkaistiin ensimmäisen kerran Politiikasta.fi.