Tag Archives: Arkistohistoria

Lähes 400 sivua tekstiä arkistoalasta Suomessa

Eljas Orrmanin arkistoalan kirjoitukset kokoava De archivis. Arkistoista – om arkiv – on archives on nyt saatavilla yliopiston TamPubissa. Kirjassa on Suomen arkistoalasta lähes neljäsataa sivua tekstiä neljältä vuosikymmeneltä kolmella kielellä. Suurin osa kirjoituksista käsittelee arvonmääritystä, arkistohistoriaa tai juridiikaa, mutta muitakin aiheita on mukana. Toivottavasti tekstit tulevat tätä kautta yleiseen käyttöön ainakin yliopistoissa, joissa alan […]

Digitointiehdotus

Kun Kansallisarkisto on nyt digitoinut Sotakorkeakulun diplomityöt vuoteen 1991 saakka, esittäisin toiveen, että myös arkistoalan tutkintojen lopputyöt Kansallisarkistossa digitoitaisiin. Uskon, että tästä tulisi kiitosta graduntekijöiltä kautta koko maan. Tutkielmia on tehty sekä alempaa että ylempää tutkintoa varten. Molemmista aukeaa alan arkeen tirkistysikkuna, jota parempaa tuskin on olemassa. Mainokset

Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä

”Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä” löytyy nyt TamPubista. Täytyy heti täsmentää, että ”nykyaika” tarkoittaa vuotta 1975. Kysymys on nimittäin uudelleenjulkaisusta. Lainaus esipuheesta: Martti Favorinin vuonna 1975 Arkistotoimikunnalle laatima selvitys “Arkistot ja asiakirjat nykyajan informaatiokentässä” on vähäisen suomalaisen arkistotutkimuksen klassikko monesta syystä. Se valaisee asiakirjahallinnan tilannetta 1970-luvulla ja sitä kehitystä, joka johti vuoden 1981 arkistolakiin. Tietääkseni […]

Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

Uusin ”Arkiv. En tidskrift om arkivets alla aspekter” -lehti on omistettu Näringslivets Arkivrådille, joka täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Jos ymmärrän oikein, NLA vastaa suurin piirtein meidän Liikearkistoyhdistystämme. Yksi lehden jutuista on otsikoitu ”Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa”. Siinä katsotaan ruotsalaisen asiakirjahallinnon juurien alkavan 1910-luvun taylorismista. Työn rationalisoinnin ajatus ulottui myös yritysten tiedonhallintaan. Sellaiset kirjat kuin Olof Kärnekullin ”Hur man […]

Virastosta virallisesti. Arkistolaitos 200-vuotta

Arkistolaitoksen historiasta ei ole muistaakseni ole ollut muuta kokonaisesitystä kuin Pirkko Rastaan lyhyt kirjoitus Arkistoyhdistyksen julkaisussa 17 vuotta sitten. Nyt viimein arkistolaitoksesta on ilmestynyt laaja historiikki. Jussi Nuortevan ja Päivi Happosen 500-sivuinen teos on koostaan huolimatta yllättävän helppolukuinen. Täydellinen kaksikielisyys puolittaa luettavan tekstimäärän. Runsas ja kaunis kuvitus helpottaa myös läpikäymistä. Arkistolaitos on arkistoalan keskeisin ja […]

Ankara mies, jossa oli vanhan ajan jaloutta

Reinhold Hausen oli valtionarkistonhoitajana 36 vuotta, kunnes hänet pakotettiin eroamaan vuonna 1916. Jari Lybeck on osana Turun yliopiston historian laitoksen akatemiaprojektia kirjoittanut Hausenista historiikin, jossa Hausen pyritään asettamaan aikansa laajempaan kontekstiin. Hausen oli historiantutkija ja svekomaani, mutta Jari Lybeckin kirja on enemmän kuin Hausenin elämäkerta. Se on kertomus valtionarkistosta Hausenin aikana. Tällaisena se on yksityiskohtainen […]

Kopiokirjojen historiaa

Kaponieerin blogissa kerrotaan Maria Kallion Turun tuomiokirkossa pitämästä luennosta Uudelleen käytetyt kirjat? – Keskiaikaiset kopiokirjat reformaation pyörteissä. Kiinnostavaa arkistohistoriaa!

Arkisto käy hengen päälle

Huomio kiinnittyi uusimmassa Comma-lehdessä (2/2013) artikkeliin poliittisista syistä murhatuista arkistoammattilaisista (kirj. Antoon de Baets). Heti ei tule ajatelleeksi, että työssä olisi mitään paperihaavoja vaarallisempaa. De Baets on käynyt läpi kuusitoista tapausta eri puolilla maailmaa. Niistä neljässä kuolema liittyi jollain tavalla työhön. David Rjazanovia syytettiin menshevikkien ja Marxin papereiden piilottelusta ja hän kuoli Stalinin puhdistuksissa v. 1938. Zelig Kalmanovitsh ja […]

Arkistoista Historiallisessa Aikakauskirjassa

Uusimmassa HAikissa (1/2015) on peräti kaksi arkistoihin liittyvää artikkelia. Eljas Orrman tarkastelee arkistolainsäädännön historiaa ja Päivi Happonen kirjoittaa lähdeaineistojen sähköistymisestä. Kumpikaan kirjoitus ei tarjoa alaa tuntevalle järisyttävää uutta. Se on kuitenkin mielenkiintoista, että arkistolaitoksen toimivallasta on ollut epäselvyyksiä vuoden 1939 arkistolaista lähtien. Tämä johtuu vähäisestä käsitteenmäärittelystä ja epäselvästä normihierarkiasta. Jokin aika sitten eräs tietoalan guru julisti lehdessä ”kaiken tiedon […]