Tag Archives: arki

Fuksit esittäytyy!

Tampereen yliopiston syyslukukausi on pyörähtänyt jo kunnolla käyntiin ja puheviestinnän blogi on saanut kaksi uutta kirjoittajaa meistä fukseista, Elisasta ja Ingásta. Ajattelimme tässä blogipostauksessa ensin lyhyesti esitellä itsemme ja sen jälkeen kertoa hieman omista fiiliksistä ja kuulumisista tähän astisen fuksisyksyn … Lue loppuun

Ympäristöeettinen toiminta arjen jätekäytännöissä

Olen tutkinut piakkoin valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani ”Arkinen jäte. Moraalin, etiikan ja vastuun rakentuminen kodin jätekäytännöissä” moraalin ja vastuun kysymyksiä jätteeseen liittyvissä arkisissa käytännöissä. Lähestyin aihetta jätepäiväkirjojen avulla, jotka keräsin kahdestatoista kotitaloudesta. Lisäksi tein viisi jätepäiväkirjoja täydentävää haastattelua. Tutkielmani keskeisimpiä tuloksia ovat, että kierrätykseen liittyvien sääntöjen noudattaminen, ympäristönsuojelu ja oman kodin järjestyksestä huolehtiminen ovat keskeisiä moraalisia päämääriä päivittäisessä jätteeseen liittyvässä toiminnassa.

Pohdin tässä kirjoituksessa arkisten jätekäytäntöjen merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Arkinen ja rutinoitunut kotona tapahtuva kierrätys ja päivittäisten kulutusvalintojen tekeminen on graduni osallistujille keskeisessä roolissa ympäristön kannalta eettisen toimijuuden muodostamisessa. Tämä havainto osoittaa, että päällepäin arkisilta, tylsiltä ja itsestään selviltä vaikuttavat käytännöt ̶   joihin päivittäinen toiminta jätteen kanssa kotona lukeutuu ̶  voivat itse asiassa olla yksilöille hyvin merkityksellisiä poliittisia valintoja, joilla tavoitellaan ympäristönsuojelua moraalisena päämääränä. Tutkielmani osallistujat toivat toistuvasti esille, että kierrättäminen on heille päivittäistä ympäristön hyvinvointiin tähtäävää vaikuttamistyötä.

Aineistostani kävi kuitenkin myös ilmi, että vaikka kierrätystä pidetään tärkeänä käytäntönä ympäristöeettisen toimijuuden kannalta, se ei aina syystä tai toisesta toteudu osallistujien mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi kiire tai se, että kierrätysastiat sijaitsevat liian kaukana. Kierrätyksen laiminlyöminen herätti tutkielman osallistujissa poikkeuksetta syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Syyllisyys kumpusi toisin sanoen ympäristönsuojeluun liittyvien moraalisten päämäärien ja oman toiminnan välisestä koetusta ristiriidasta.

Tutkielmani tuloksiin nojaten ehdotan lopuksi, että kierrätyksen sääntöjen seuraamisen rinnalla voisimme pyrkiä etsimään iloa ja luovuutta ruokkivia tapoja olla jätteen kanssa. Aineistossani tällainen ilo kumpusi muun muassa omista ylijäämämateriaaleista toteutettavien askartelutöiden tekemisestä tai oman kompostin multaan istutetun kasvimaan hoitamisesta. Tutkielmassani esitän Gay Hawkinsiin (2006) viitaten, että yksioikoisen syyllisyyden tuntemisen sijaan tällainen ilo ja luovuus voisivat rakentaa uudenlaisia mahdollisuuksia eettisen luontosuhteen ja ympäristöeettisen toimijuuden muodostamiselle.

 – Taru Lehtokunnas

Olenko yhtä aikaa tehokas ja tehoton?

Moikka! Ajattelin tänään paneutua arjen kiireisiin. Elämä osaa yllättää. Syksyllä opiskelujen alkaessa vähän jännitti se, että miten saan yhdistettyä opiskelun, työssäkäymisen ja kaiken muun. Onko täällä muita, ketkä ovat kamppailleet aikataulutuksen kanssa? Käyn Porissa töissä usein viikonloppuisin ja viikoilla pyrin … Lue loppuun

Kodin ylijäämäruoat jakoon mobiilisovelluksen avulla


Suomalaiset heittävät roskiin itse valmistamaansa ruokaa 21 miljoonaa kiloa vuodessa (lähde: Luonnonvarakeskus ja Saasyoda.fi). Syitä tähän ovat esimerkiksi, että ruokaa valmistettiin alun perinkin liikaa tai että kuluttaja ei halua syödä samaa ruokaa useana päivänä peräkkäin. Kotona itse valmistetun ruoan heittäminen roskiin on erityisen problemaattista. Vaikkapa itse tehdyn pulled porkin valmistamiseenhan on käytetty raaka-aineen (liha) sisältämän hiilijalanjäljen lisäksi myös rutkasti energiaa, kun liha on hautunut tunteja uunissa tai liedellä. Tämän lisäksi ruoan hankkimiseen, tekemiseen ja sen suunnitteluun on käytetty aikaa ja rahaa. Toisaalta täysin syömäkelpoisen ruoan poisheittäminen on aina myös eettisesti arveluttavaa, jos ruoalla voisi täyttää biojäteastian sijaan jonkun vatsan.

Yksi ratkaisu tähän haasteeseen on kodin ylijäämäruoan jakaminen muille. Perinteisesti Suomessa juhlien jälkeen ystäviä tai tuttavia on kutsuttu rääppiäisiin syömään tarjoiluista ylijäänyttä ruokaa. Kuitenkin mahdollisuus tarjota ylijäämäruokaa laajemmalle piirille tai jopa täysin tuntemattomille on ollut vähäisempää ja lähinnä oman aktiivisuuden varassa. Nyt teknologia on tullut tässä(kin) apuun, kun meillä ja maailmalla on kehitetty mobiilisovelluksia, joiden kautta kuluttaja voi jakaa eteenpäin kodin ylijäämäruokaa – joko valmiita annoksia tai itselle tarpeettomia elintarvikkeita, kuten jauhoja, valmiskastikkeita tms.

NeighbourFood on Suomessa keväällä 2017 aloittanut mobiilisovellus, jonka avulla kuluttaja voi jakaa itse tekemäänsä ruokaa muille lähistöllä asuville. Yrityksen toinen perustaja Klaus Hannus kertoi meille, että NeighbourFoodin taustalla on vahva ideologia siitä, että on väärin heittää ruokaa pois, kun samaan aikaan kärsitään nälästä ja aliravitsemuksesta. Siksi suurin osa tuotoista ohjataan hyväntekeväisyyteen. Laittamalla ruoan jakoon sovelluksen kautta kuluttaja määrittelee summan, jonka ruoan noutaja maksaa ruoasta. Maksetusta summasta 70 prosenttia ohjataan Punaiselle Ristille ja loput kattamaan NeighbourFoodin kuluja. Ruoan jakaja ei siis saa itselleen taloudellista korvausta ruoan jakamisesta, mutta hyvän mielen hävikin vähentämisestä sekä tekemästään lahjoituksesta hyväntekeväisyyteen. Itse sovellus on ilmainen.
Lähes vastaavalla periaatteella toimii myös brittiläinen mobiilisovellus Olio, joka on toiminut vuodesta 2015 taistelussa ruokahävikkiä vastaan. NeighbourFoodista Olio eroaa kuitenkin mm. siinä, että ruoan jakaja voi ehdottaa tiettyä summaa maksettavaksi ruoasta hyväntekeväisyyteen, mutta ruoan ostaja voi halutessaan saada ruoan ilmaiseksi. Ruoan jakamisen lisäksi Olion kautta on mahdollista myös osallistua vapaaehtoistoimintaan, jolla autetaan kauppoja, leipomoita ja ravintoloita jakamaan ylijäämäruokaa Olion avulla. Olion mukaan jo yli 260 000 ihmistä 41 maassa on jakanut ruokaa sovelluksen kautta.
Muista siis kurkata myös kännykkääsi seuraavan kerran kun haluat vähentää ruokahävikkiä ja samalla tehdä hyvää!
-Nina

Koira hävikin vähentäjänä

Ruokahävikin vähentämisen keinoista yksi on tullut jo tämänkin projektin aikana useita kertoja vastaan aiheesta keskustellessa ja ansaitsee oman blogipostauksensa. Yhä useammalla suomalaisella perheellä ja kotitaloudella on nimittäin yksi tai useampikin nelijalkainen perheenjäsen, joka osallistuu usein mielellään hävikin vähentämistalkoisiin. Ruoantähteet, elintarvikepakkausten ruoanjämät ja ruoan laitossa yli jääneet raaka-aineet katoavat tehokkaasti kotitaloudessa asustavan koiran ansiosta.




Koirien määrä on Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan räjähdysmäisessä kasvussa ja jo 22 % kotitalouksista omistaa koiran, kun sama luku oli neljä vuotta sitten vielä 19% (Aamulehti: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/koirien-maara-kasvaa-valtavaa-vauhtia-suomessa-yha-useammalla-on-jo-kaksi-koiraa-24043455/).


Koirat ovat valloittaneet suomalaisten sydämet ja niiden hyvinvointiin ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti aiempaa enemmän (Syrjälä, Kuismin, Kylkilahti ja Autio 2014). Kulutustutkijat ovat huomanneet, että lemmikki voi olla osa kuluttajan identiteettiä, joten ei olekaan ihme, että myös lemmikin hyvinvointi ja ravinto kiinnostaa sen omistajia hyvin paljon.


Koirien ruokinnassa on samankaltaisia ”trendidieettejä” ja tarkkaan säänneltyjä ruokavalioita kuin ihmisilläkin, puhumattakaan lisääntyneiden lemmikkien allergioiden aiheuttamista haasteista ruokintaan. Voi siis olla, että kovinkaan moni koiranomistaja ei ole suoraan valmis hyödyntämään koiraansa ruokahävikin vähentäjänä. Virallisesti ainoaa oikeaa ruokintatapaa ei ole vaan teollisesti valmistetut kuivaruuat, raakaruokinta ja kotiruoka ovat kaikki vaihtoehtoja koiran ravitsemiseen (Hankikoira.fi). Silti ruokintaan liittyy usein mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin ja koiran omistajaa ohjeistavat niin eläinlääkärit, kasvattajat, naapurit kuin harrastusyhteisötkin. Varsinkin koiran kasvuaikana ruokinnassa pitää olla erityisen tarkkana. Pelkistä ihmisten ravinnon tähteistä koostuvaa ruokavaliota ei koiralle suositella (Hankikoira.fi). Koirankin osalta ruokahävikkiin liittyy siis keskeinen terveysnäkökohta ja haaste, joka on ristiriidassa hävikin vähentämisen positiivisten ympäristövaikutusten kanssa.




Yksi näkökulma koiran rooliin hävikin vähentäjänä on myös koirien lajikehityksen näkökulma. Koira on vanhin ihmisen kesyttämä eläinlaji ja kesyyntymisen katsotaan tapahtuneen suurin piirtein samaan aikaan kuin ihminen alkoi viljellä maata ja rakentaa pysyvää asutusta. Jo tuolloin koirat toimivat hyödyllisinä jätteen vähentäjinä ihmisasumusten läheisyydessä. Koiran osalta evoluutio on suosinut niitä eläimiä, jotka ovat parhaiten pystyneet hyödyntämään jätteitä ravinnokseen. Täten koiran hampaisto ja ruuansulatuselimistö ovat kehittyneet tämän tyyppisen ravinnon hyväksikäyttöä varten. 


Riippumatta näistä näkökulmista, monet koirat varmasti pitävät ruoantähteiden syömistä mieluisana tehtävänä. Näin koirat ovat mukana arjen hävikin vähentämisen talkoissa yhdessä omistajiensa kanssa.

Syrjälä, H., Kuismin, A., Kylkilahti, E., & Autio, J. (2014). Aina Tassun parhaaks. Arvon kokeminen lemmikkikulutuksessa. Kulutustutkimus. Nyt, 8(1).

(Postauksen kuvat: Pixabay)


– Elina

Koira hävikin vähentäjänä

Ruokahävikin vähentämisen keinoista yksi on tullut jo tämänkin projektin aikana useita kertoja vastaan aiheesta keskustellessa ja ansaitsee oman blogipostauksensa. Yhä useammalla suomalaisella perheellä ja kotitaloudella on nimittäin yksi tai useampikin nelijalkainen perheenjäsen, joka osallistuu usein mielellään hävikin vähentämistalkoisiin. Ruoantähteet, elintarvikepakkausten ruoanjämät ja ruoan laitossa yli jääneet raaka-aineet katoavat tehokkaasti kotitaloudessa asustavan koiran ansiosta.




Koirien määrä on Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan räjähdysmäisessä kasvussa ja jo 22 % kotitalouksista omistaa koiran, kun sama luku oli neljä vuotta sitten vielä 19% (Aamulehti: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/koirien-maara-kasvaa-valtavaa-vauhtia-suomessa-yha-useammalla-on-jo-kaksi-koiraa-24043455/).


Koirat ovat valloittaneet suomalaisten sydämet ja niiden hyvinvointiin ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti aiempaa enemmän (Syrjälä, Kuismin, Kylkilahti ja Autio 2014). Kulutustutkijat ovat huomanneet, että lemmikki voi olla osa kuluttajan identiteettiä, joten ei olekaan ihme, että myös lemmikin hyvinvointi ja ravinto kiinnostaa sen omistajia hyvin paljon.


Koirien ruokinnassa on samankaltaisia ”trendidieettejä” ja tarkkaan säänneltyjä ruokavalioita kuin ihmisilläkin, puhumattakaan lisääntyneiden lemmikkien allergioiden aiheuttamista haasteista ruokintaan. Voi siis olla, että kovinkaan moni koiranomistaja ei ole suoraan valmis hyödyntämään koiraansa ruokahävikin vähentäjänä. Virallisesti ainoaa oikeaa ruokintatapaa ei ole vaan teollisesti valmistetut kuivaruuat, raakaruokinta ja kotiruoka ovat kaikki vaihtoehtoja koiran ravitsemiseen (Hankikoira.fi). Silti ruokintaan liittyy usein mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin ja koiran omistajaa ohjeistavat niin eläinlääkärit, kasvattajat, naapurit kuin harrastusyhteisötkin. Varsinkin koiran kasvuaikana ruokinnassa pitää olla erityisen tarkkana. Pelkistä ihmisten ravinnon tähteistä koostuvaa ruokavaliota ei koiralle suositella (Hankikoira.fi). Koirankin osalta ruokahävikkiin liittyy siis keskeinen terveysnäkökohta ja haaste, joka on ristiriidassa hävikin vähentämisen positiivisten ympäristövaikutusten kanssa.




Yksi näkökulma koiran rooliin hävikin vähentäjänä on myös koirien lajikehityksen näkökulma. Koira on vanhin ihmisen kesyttämä eläinlaji ja kesyyntymisen katsotaan tapahtuneen suurin piirtein samaan aikaan kuin ihminen alkoi viljellä maata ja rakentaa pysyvää asutusta. Jo tuolloin koirat toimivat hyödyllisinä jätteen vähentäjinä ihmisasumusten läheisyydessä. Koiran osalta evoluutio on suosinut niitä eläimiä, jotka ovat parhaiten pystyneet hyödyntämään jätteitä ravinnokseen. Täten koiran hampaisto ja ruuansulatuselimistö ovat kehittyneet tämän tyyppisen ravinnon hyväksikäyttöä varten. 


Riippumatta näistä näkökulmista, monet koirat varmasti pitävät ruoantähteiden syömistä mieluisana tehtävänä. Näin koirat ovat mukana arjen hävikin vähentämisen talkoissa yhdessä omistajiensa kanssa.

Syrjälä, H., Kuismin, A., Kylkilahti, E., & Autio, J. (2014). Aina Tassun parhaaks. Arvon kokeminen lemmikkikulutuksessa. Kulutustutkimus. Nyt, 8(1).

(Postauksen kuvat: Pixabay)


– Elina

Puvin arki

Ensimmäistä blogikirjoitusta ideoidessani mietin, minkälaisia kysymyksiä olen itse esittänyt ammattipäivillä ja Studia-messuilla. Yliopiston nettisivuilta löytyy kuvaukset eri aloista ja niiden opiskelusta, mutta opiskelijan arkeen on vaikea päästä sisään niiden kautta. Yhteishaun ollessa vielä muutaman päivän auki, saattaa joku nappailla vielä viimeisiä ideoita täältäkin. Haluan tarjota tietoa niinkin arkisesta aiheesta kuin puheviestijän normaalista opiskeluviikosta. Vaikka kuulostaa […]

Uusi tutkimusprojekti haastaa vähentämään ruokahävikkiä kotona

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on käynnistynyt 1.8.2016 alkaen Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti, jossa tuotetaan uutta tietoa kotitalouksissa tapahtuvasta ruokahävikin vähentämisestä.

Tänä päivänä ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Monia saattaa yllättää, että suuri osa (n. 40 %) siitä syntyy kotona eikä suinkaan pelkästään kaupoissa ja ravintoloissa. Tutkimusprojektimme ytimessä ovatkin ”Matti ja Maija Meikäläiset”, joiden valinnat ja teot vaikuttavat siihen, kuinka paljon hävikkiä syntyy kotona. Meitä kiinnostavat nämä arjen askareet ja erilaiset tavat pienentää ruokahävikkiä.

Tämä blogi avartaa tutkimusprojektimme kulkua lukijoille ja omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ruokahävikkiä syntyy kotona ja miten sitä voi estää.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme – kommentoikaa ja jakakaa päivityksiämme sosiaalisen median kanavissa vapaasti!

– Elina, Nina, Malla, Anna & Ulla-Maija

Uusi tutkimusprojekti haastaa vähentämään ruokahävikkiä kotona

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on käynnistynyt 1.8.2016 alkaen Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti, jossa tuotetaan uutta tietoa kotitalouksissa tapahtuvasta ruokahävikin vähentämisestä.

Tänä päivänä ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Monia saattaa yllättää, että suuri osa (n. 40 %) siitä syntyy kotona eikä suinkaan pelkästään kaupoissa ja ravintoloissa. Tutkimusprojektimme ytimessä ovatkin ”Matti ja Maija Meikäläiset”, joiden valinnat ja teot vaikuttavat siihen, kuinka paljon hävikkiä syntyy kotona. Meitä kiinnostavat nämä arjen askareet ja erilaiset tavat pienentää ruokahävikkiä.

Tämä blogi avartaa tutkimusprojektimme kulkua lukijoille ja omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ruokahävikkiä syntyy kotona ja miten sitä voi estää.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme – kommentoikaa ja jakakaa päivityksiämme sosiaalisen median kanavissa vapaasti!

– Elina, Nina, Malla, Anna & Ulla-Maija

Kahvia, unelmia ja elefantteja

Puutero käveleksi hiljalleen ruokalasta käytäviä pitkin kahvikuppi kädessään toimistoa kohti. Suuren strategiasymposiumin avoimen keskustelutilaisuuden alkuun dee kympissä oli aikaa vielä puoli tuntia. Aikaa ottaa rennosti ja käydä puhe vielä kerran läpi. Terve terve, hän nyökkäsi Jaakolle ja kavereille, pojat oli … Lue loppuun