Ammatilliset tilat muutoksessa

Ammatilliset tilat – teeman alla oleva tutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen työorganisaatioiden ja toimintaympäristön muutosta sekä työyhteisöihin ja työntekijöihin kohdistuvia ammatillisuuden vaatimuksia. Tutkimuksessa määritetään työntekijöiden ammatillisia tiloja, mitkä ilmentävät yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työkäytäntöjä, ammatillisia rooleja ja vastuita.

Ammatillisia tiloja tutkitaan eri projekteissa. Kupilan ja Karilan projektissa Ammatilliset tilat varhaiskasvatustyön muutoksessa – neuvottelua työidentiteeteistä, osaamisesta ja työkäytännöistä kohderyhmänä ovat seitsemän suomalaisen kunnan varhaiskasvatusorganisaatioiden ammatilliset tilat. Kansainvälisessä projektissa Negotiation or Professional Identity. Global and Local Constructions of the Teacher Work Space in the Multiprofessional Context of Early Childhood Education (Kupila, Ugaste Tallinnan yliopisto, Viro; Sandberg Mälardalenin yliopisto, Ruotsi & Karila) tarkastellaan erityisesti lastentarhanopettajien ammatillisia tiloja.

Ammatilliset tilat ilmenevät myös Hanna Hjeltin väitöstutkimuksessa Valta- ja vastuupuhe varhaiskasvatustyössä, missä tarkastellaan julkisen palvelun tehostamisvaateiden muokkaamaa kasvatustyötä fokuksena työntekijöiden tuottama puhe vallasta ja vastuusta.

Muutoksessa olevien ammatillisten tilojen ja työidentiteetin tukena on mentorointi, minkä mahdollisuuksia tutkitaan tutkimushankkeessa (Kupila) Mentorointi varhaiskasvatuksen ammattilaisten työn tukena.

Mentorointi on myös osa yliopiston ja alueellisen varhaiskasvatuksen yhteistyöverkoston toimintaa. Lastentarhanopettajaopiskelijoiden ohjaajina toimivia päiväkodin opettajia koulutetaan opiskelijoiden työssäoppimisen mentoreiksi. Mentorien kehittymistä tutkivat Kupila, Rantala ja Ukkonen-Mikkola.

Varhaiskasvatuksen johtajuutta on viime vuosien aikana tutkittu runsaasti. Tematiikan esille nousemista voidaan pitää osin heijastumana ammatillisten tilojen muutoksesta.    Johtajuuden vaikuttavuutta tarkastelee Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä valmistelussa oleva tutkimuskonsortio johtajana emeritaprofessori Eeva Hujala. Effective steering and leadership in early childhood education (ESLEC). Tutkimuksella on yhtymäkohtia myös itsenäiseen Kestävä johtajuus –kehittämishankkeesseen, jonka puitteissa tehtävästä tutkimuksesta vastaa Elina Fonsén. Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa innovatiivista kahden päiväkodinjohtajan mallia tarkastelee Fonsénin ja Akselinin tapaustutkimus Joint Leadership. Johtajuusteema on esillä myös Rytkösen väitöstutkimuksessa Palveleva johtajuus. Varhaiskasvatuksen johtajuustutkimus linkittyy myös kansainvälisen tutkijayhteisön International leadership research forum – early childhood education (ILRF–ECE) http://ilrfec.org/ilrf/ yhteistyöhön.

Institutionaalisten ja ammatillisten rajojen ylityksiä tutkitaan kahdessa hankkeessa: Kumppanuus ja tiedon rakentaminen opiskelijoiden työssäoppimisen kontekstissa (Ukkonen-Mikkola ja Turtiainen) sekä Karilan, Rantavuoren ja Kivimäen Esi- ja alkuopetuksen rajojen ylitykset -hankkeessa. Tutkimuksessa syvennytään ammatillisten ja institutionaalisten rajojen ylittämiseen, rajapintatyöskentelyyn hankkeen aikana sekä yhteistoiminnallisen toimijuuden prosesseihin. Laura Rantavuoren väitöskirjatutkimus Joustava esi- ja alkuopetus kahden toimintajärjestelmän rajavyöhykkeenä, ristiriitoina sekä yhteistoiminnallisen toimijuuden prosessina tarkastelee esiopetuksesta kouluun siirtymää kahden toimintajärjestelmän kohdatessa.