Verkoston historiaa

Kumppanuusverkoston käynnistämisseminaari, toukokuu 2013

Kohti kumppanuutta ja dialogisuutta – Näkökulmia Kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaan (Henriikka Turtiainen)

Muistio Varhaiskasvatuksen seudullisen tutkimus- ja kehittämisverkoston tilaisuudesta Paikka ja aika: Tampereen yliopisto, Virta-rakennus, 20.5.2013 klo 13 – 15

Aihe: Kumppanuuspäiväkotitoiminta

Läsnä: Tampereen seutukunnan varhaiskasvatusjohtajia, kumppanuuspäiväkotien johtajia, Tampereen yliopiston EDU -yksikön henkilöstöä ja opiskelijoiden edustajia

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön johtaja Tiina Kujala toivotti läsnäolijat tervetulleiksi tilaisuuteen. Kirsti Karila, Jonna Leinonen ja Henriikka Turtiainen pitivät alustavat puheenvuorot verkoston toiminnasta ja valottivat hankkeen valmisteluprosessia.

Kumppanuuteen perustuvan varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisverkoston on tarkoitus koota varhaiskasvatuksen toimijat oppijoiden ja tutkijoiden yhteisöön, jossa jokainen voi osaltaan osallistua yhteiseen kehittämiseen. Kehittämisen kohteena ovat niin varhaiskasvatuksen ammatilliset ja pedagogiset käytännöt kuin yliopistokoulutuksen käytännöt, erityisesti opiskelijoiden työssäoppimisen käytännöt. Yhteistä toimintaa toteutetaan työssäoppimisen ohjauksessa, mentoreiden koulutuksessa, opinnäytetöiden laadinnassa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Teorian ja käytännön, tiedon ja kokemusten vuoropuhelusta on verkoston avulla mahdollista luoda uutta dialogisuutta. Dialogisuus tarvitsee kuitenkin kehittyäkseen sekä todellisia että virtuaalisia tiloja, joissa vuorovaikutusta voidaan ylläpitää ja kehittymistä tukea. Kumppanuustoiminnan rakenne näkyy alla olevasta kuviosta.

Kumppanuus on: Yhteisyys, osallisuus, yhteys. Tehdä yhteiseksi, ryhtyä keskusteluun, siis kehittää dialogisuutta. Ammatillinen kumppanuus on myös matkakumppanuutta jatkuvan kehittämisen tiellä, leivän murtamista eli tiedon ja käytäntöjen kehittämistä kumppanuuden keinoin. Moniääninen dialogisuus edellyttää erilaisten näkökulmien kohtaamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista erilaisista lähtökohdista tulevien keskustelijoiden välillä.

Toiminnan toteuttamisen kaksi keskeistä foorumia ovat ns. kumppanuuspäiväkotiverkosto ja seutublogi. Seudullisella tutkimus- ja kehittämisverkostolla on ohjausryhmä, samoin kumppanuuspäiväkotitoiminnalla.

Alla olevassa kuviossa tummalla alueella kuviossa ovat ns. rajapinnat, joissa kehittämistä tapahtuu. Rajanylittäjät eri järjestelmissä ovat avainasemassa, sillä he voivat tuoda uusia näkökulmia ja uutta osaamista toisten toimijoiden ulottuville. Esimerkiksi päiväkodissa mentor-opettajat voivat tuoda yliopiston toimintakulttuureista tuleville opiskelijoille kokemuksellista osaamista, johon yliopiston toimintakulttuurissa ei samalla tavalla päästä käsiksi, tai yliopiston tutor-opettaja tai opiskelijat voivat tuoda kohtaamisiin uusinta varhaiskasvatuksen teoreettista ja tutkimuksellista tietoa.

Kuvio 1 Oppiminen kolmen toimintajärjestelmän rajavyöhykkeellä (Turtiainen, 2013 -> Hakkarainen, 2000; Konkkola, 2003; Tuomi-Gröhn & Engeström, 2001)

Yhteinen kehittäminen ja dialogi vaativat kuitenkin toteutuakseen konkreettisia välineitä, joilla kohtaamisia ja sen myötä vuorovaikutus voi toteutua. Seutuvarha.wordpress.com –blogisivusto pyrkii toimimaan yhtenä vuorovaikutuksen areenana (tiedottamisen, keskustelun ja ohjauksen lähtökohdista), samoin erilaiset mentor-koulutuksen toimintamuodot, esimerkiksi lukupiirit ja mentoreiden joillekin yliopiston luennoille osallistuminen.

Työssäoppiminen organisoituu syksystä 2013 alkaen kumppanuuspäiväkotiverkoston päiväkodeissa. Lisäksi kumppanuuspäiväkotiverkoston mentor-opettajien ohjausta tehostetaan tarjoamalla yliopiston puolelta jatkokoulutuksella, jossa haetaan uusia toteutusmuotoja esimerkiksi blogi-avusteisena. Yhtenä mahdollisuutena on myös lukupiiritoiminta, jossa perehdytään uusiin varhaiskasvatuksen julkaisuihin ja joissa luodaan keskusteluareena opiskelijoiden ja mentorien sekä kouluttajien ja tutkijoiden välille. Myös mentor-koulutuksen peruskurssi toteutetaan jälleen keväällä 2014.

Keskustelussa esille nousseita asioita: Yhteistyön voima – Varhaiskasvatuksen profiilin nostaminen on yhteinen asia

Foorumit, joissa keskustelua voidaan käydä. Mistä ja miten ne rakennetaan?

  • Mikä on tutor-opettajan vierailujen merkitys työssäoppimisen paikoissa
  • Yhteinen lukupiiritoiminta ja yhteisen koulutustilaisuudet opiskelijoille ja mentoreille luovat yhteisen opiskeltavan aineksen kautta yhteistä keskustelua, yhteistä kieltä ja yhteisymmärrystä varhaiskasvatuksen ilmiöistä.
  • Kun opiskelija tulee työyhteisöön, kohtaaminen jatkossa painotetummin koko yhteisön ja opiskelijan välinen. Opiskelija ei ole vain mentorin vaan koko työyhteisön.

Mentor-opettajille voidaan kehittää henkilökohtainen opintopassi, johon kootaan mentorkoulutuksen kokonaisuus esimerkiksi kolmelta vuodelta.

Dokumentoidaan ja kirjoitetaan aloitettavasta työstä, sillä syntyvien tekstien kautta opitaan ymmärtämään ja edelleen kehittämään myös kumppanuusverkoston dialogisuutta.

Opiskelijanäkökulma: Uusi näkökulma työssäoppimiseen ja mahdollisuuksia keskusteluun, ihmettelyyn ja dialogiin mentorin kanssa. Haaste opiskelijoiden toimijuuteen; muuttaa ajatusta ’harjoittelussa’ ohjeiden noudattamisesta uudenlaiseen osallisuuteen ja kumppanuuteen.

Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisverkoston kartoituskysely, joulukuu 2011

Ennen verkoston toiminnan käynnistämistä toteutettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin päiväkodinjohtajien, varhaiskasvatuksen johtajien ja suunnittelijoiden, opiskelijoiden ja yliopiston henkilöstön näkemyksiä perustettavasta verkostosta ja siinä toteutettavasta yhteistyöstä. Oheisessa esityksessä käydään läpi kyselystä saatuja tuloksia.

Kartoituskysely