Tavoitteeksi uuden sukupolven sosiaaliturvajärjestelmä

Hallitus ja poliittiset puolueet ovat saaneet sovittua SOTE uudistuksen, joka tuo aikanaan uudet organisatoriset ja periaatteelliset tavat tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Uudistusta on tavoiteltu jo lähes 20 –vuoden ajan. Ensimmäisen kerran siitä mainittiin Paavo Lipposen hallitusohjelmassa vuonna 1995, jolloin ohjelmaan kirjattiin pyrkimys selkeyttää valtion ja kuntien tehtäviä sekä kustannustenjakoa (Simonen 2014). Nyt ratkaisu on näköpiirissä, mutta näiden organisatoristen uudistusten lisäksi sosiaalipolitiikassa tarvittaisiin myös sisällöllisiä uudistuksia. Yksi sellainen alue on työllisyys- ja sosiaaliturvan kehittäminen.

Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutos on nimittäin johtanut siihen, että vaikka työllisyys- ja sosiaaliturvaa on vahvistettu, niin merkittävä osa työikäistä väestöä on jäänyt sosiaaliturvan ulkopuolelle tai muita ryhmiä heikompaan asemaan. Tällaisia ryhmiä ovat mm. mikroyrittäjät, freelancerit ja luovien alojen työntekijät sekä omaishoitajat, jotka tekevät yhteiskunnallista työtä palvelusopimuksin ilman työllisyys- ja sosiaaliturvaa. Kysymys ei ole vain siitä, että nämä yhteiskunnallisen työn tekijät ovat muita työikäisiä heikommassa, vaan myös siitä, että nykyiset järjestelmät eivät tunnista näiden uusien ja kasvavien ryhmien työtä ja sosiaalisia oikeuksia. Siksi tarvitaan uuden sukupolven työllisyys- ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Näistä teemoista olen kirjoittanut sekä kirjassani ”Työ, Työvoima & Politiikka” että Aikalaisessa 10/2014 julkaistussa haastattelussa.

Lue lisää ”Hoivaa ilman sosiaaliturvaa” Aikalainen

Tuliko pitkäaikaistyöttömyydestä loputon riesa?

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus työttömistä on Norjan ja Ruotsin jälkeen yksi Euroopan alhaisimmista. Toisaalta pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan aikaisempia tuloja kompensoiva osuus (NRR) on Suomessa, Tanskassa, Islannissa ja Norjassa yksi maailman korkeimpia, Ruotsissakin se on alhaisempi kuin Suomessa. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut rakenteellinen ja jatkuvasti uudelleen muotoutuva yhteiskunnallinen ongelma.

Lue loppuun

Sanellen vai neuvotellen?

Viime vuosina olemme tottuneet toistuviin uutisiin, joissa kerrotaan yritysten saneerauksista ja niiden yhteydessä toteutetuista työvoiman vähennyksistä. Viimeksi toimintojen uudelleen järjestelyistä ja mittavista työvoiman vähennystarpeista ilmoittivat Lemminkäinen ja Finnair. Työvoiman vähennykset toteutetaan useimmiten eläkejärjestelyin ja irtisanomisin. Niitä edeltävät kuitenkin YT-neuvottelut, joissa kuullaan niin työnantajan kuin työntekijöidenkin käsityksiä sopeuttamistarpeesta ja sen toteuttamisen keinoista. Julkisuudessa syntyy kuitenkin kuva, että YT-neuvotteluja käydään vain kriisitilanteissa. Lopputuloksena on se minkä yritysjohto on jo päättänyt ja neuvotteluilla ostetaan vain aikaa. Miksi siis tämä näytelmä?
Lue loppuun

Työ, Työvoima & Politiikka -kirja julkaistiin

Työ, Työvoima & Politiikka -kirja julkaistiin ja Kansan Uutisten -verkkolehti uutisoi asiasta näin:
Uutuusteos arvostelee nykyistä työllistämispolitiikka

Tutustu kirjaan lukemalla sen johdanto:

Johdanto

Työelämän muutosten tahti on tihentynyt, ja muutokset ovat kasvaneet paikallisista koko globaalia taloutta koskeviksi ilmiöiksi. Tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia työntekijöiden, yritysjohtajien, asiantuntijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden tiedoille ja taidoille. Heidän tulisi tunnistaa työelämän muutosten takana olevat syy- ja seuraussuhteet sekä yhteiskunnallisen ohjauksen mahdollisuudet.

Tiedon tarpeen lisääntyessä ovat myös työvoimapolitiikkaan kohdistuvat odotukset kasvaneet. Työnantajat toivovat, että heidän tarpeisiinsa soveltuvan ja kohtuuhintaisen työvoiman saanti turvattaisiin ja että hyvän ammattitaidon omaava työvoima auttaisi yrityksiä tuottamaan tulosta sekä vahvistamaan yritysten kilpailuasemaa. Työntekijät puolestaan odottavat, että hyvin toimivat työmarkkinat ja laadukkaat työolosuhteet turvaisivat toimeentulon, ammatillisen kehityksen mahdollisuudet, työhön perustuvat sosiaaliset oikeudet ja sitä kautta hyvinvoinnin edellytykset.
Lue loppuun

Kenellä vastuu työvoimapolitiikassa?

Terveydenhuollon asiakkaina olemme tottuneet siihen, että meillä on oikeus hyvään ja asiantuntevaan hoitoon. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan on ammatilliseen ja eettiseen vastuuseen kuuluu tehdä oikea diagnoosi ja antaa oikeat lääkkeet ja hoito-ohjeet. Ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä on kuultava asiakasta ja saatava häneltä suostumus hoitoon. Hoitavalla lääkärillä on kokonaisvastuu prosessista. Voisiko tällaista vastuuta edellyttää myös työvoimapolitiikalta ja sen toimeenpanijoilta?
Lue loppuun

Työ, Työvoima & Politiikka pian julkisuuteen

TyöläisetUusi työvoimapolitiikan teorioita ja lähtökohtia esittelevä ja erittelevä teos tulee kirjakauppoihin viikolla 14 ja julkaistaan maanantaina, huhtikuun 7 pvä 2014 (The Pullman Bar, Helsingin rautatieasema).

Teos tuo uusia näkökulmia työllisyyttä, työttömyyttä ja työelämän muutoksia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se sovelutuu myös kurssikirjaksi korkeakouluihin ja käsikirjaksi asiantuntijakäyttöön. Teos sisältää myös kattavan asiahakemiston ja kirjan esiinnostamia ja yhteiskunnallisessa keskustelussa esiinnousevia aiheita täydennetään tällä blogisivustolla.

Teoksen julkaisee Vastapaino ja sitä voi tilata täältä (tilaukset@vastapaino.fi) tai puhelimitse (03)31413501