Aihearkisto: Yleinen

Katoava keskiluokka?

Työelämän tutkijoiden kansainvälisessä konferenssissa (IWPLMS) Barcelonassa käytiin mielenkiintoinen keskustelu aiheesta taantuma ja katoava keskiluokka. Teoria katoavasta keskiluokastahan syntyi 1980 –luvun lopussa kehittyneissä teollisuusmaissa ja levisi myöhemmin myös kehittyviin maihin ja entisiin sosialistimaihin. Tuolloin ajatuksena oli, että keskiluokka olisi keskeisessä asemassa ja turvaisi yhteiskunnan taloudellista ja poliittista stabiliteettia. 2000 –luvun kiisi on syönyt hyvää ammattitaitoa vaativia työtehtäviä ja heikentäneet keskiluokkaan kuuluvien yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa. Mutta onko sittenkään kyse vain katoavasta keskiluokasta vai myös kasvavasta osattomien luokasta.

Lue loppuun

Tuleeko perustulo ja täyttääkö se toiveet?

Perustulo sai uutta potkua, kun Olli Kankaan johtama työryhmä esitti valtioneuvostolle arvionsa perustulon kokeilun malleista ja toteuttamisen tavoista (Kangas & Pulkka 2016). Esitys sisältää laskelmia erilaisten perustulomallinen taloudellisista vaikutuksista yksilöille ja kotitalouksille ja myös arvion siitä miten perustulo suhteutuisi muihin sosiaaliturva- ja tulonsiirtojärjestelmiin ja sitä kautta etuisuuksien jakautumiseen. Kolmanneksi se sisältää ehdotuksen siitä miten perustulokokeilu tulisi toteuttaa niin, että tuottaisi tietoa siitä ketkä perustulosta hyötyisivät eniten ja miten perustulo vaikuttaa etua saaneiden työmarkkinakäyttäytymiseen.

Lue loppuun

Itsensä työllistäjien uusi luokka?

Itsensä työllistäjistä on tullut kasvava ryhmä palvelujen tuottajina. Itsensä työllistäjien määrä on kuitenkin pienempi kuin mitä ennakkokäsitykset antaisivat olettaa. Itsensä työllistäjiä oli vuonna 2013 noin 152 000, mikä tarkoittaa 6 prosenttia 15-64 vuotiaasta työvoimasta.  Nämä tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kyselyyn , jossa selvitettiin ilmiön laajuutta, itsensä työllistäjien ammatteja, koulutusta, taustoja, toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Voidaanko siis sanoa, että paljon melua tyhjästä vai, tulisiko meidän kurkistaa numeroiden taakse ja pohtia ilmiön laajempia yhteyksiä? Argumentoin jäljempänä, että itsensä yrittäminen tulisi nähdä laajemmin rakenteellisissa yhteyksissään ja että nyt jos koskaan tarvittaisiin oikeudenmukaista ja kannustavaa työllisyysturvaa sekä säädöksiä, joilla luotaisiin toimivat linkit sosiaaliturvan, työlainsäädännön ja kilpailulakien kesken. Lue loppuun

Valmistua väärään aikaan?

Edellisessä kirjoituksessani annoin ymmärtää, että hyvä koulutus on edelleen valttia, sillä se luo edellytykset sosiaaliselle liikkuvuudelle ja uralla etenemiselle, suojaa työttömyyden riskeiltä ja mikä tärkeintä, se luo edellytykset vahvalle identiteetille ja hyvinvoinnille. Näin koulutuksesta on tullut merkittävä työmarkkinoiden toimivuutta ja hyvinvointia edistävä tekijä. Tässä suuressa kertomuksessa on kuitenkin myös heikkoja lenkkejä. Yhteiskunnalliset olosuhteiden ennakoimattomat muutokset voivat haavoittaa myös hyvin koulutettujen asemaa. Kokonaiset sukupolvet voivat valmistua ja hakea paikkaansa työmarkkinoilta väärään aikaan.

Lue loppuun

Koulutus parasta työllisyysturvaa

Sitkeistä epäilyistä huolimatta koulutus – hyvä peruskoulutus ja jatkuva uudelleenkouluttautuminen – ovat parasta työllisyysturvaa. Näin voidaan sanoa, sillä lukuisten tutkimusten mukaan koulutus on edelleen valttikortti oli sitten kyse työvoiman rekrytoinnista, työuralla etenemisestä, tai työttömyyden jälkeisestä uudelleen työllistymisestä. Tämän lisäksi hyvään koulutukseen sisältyy myös muita hyveitä, kuten se, että se parantaa työn tuottavuutta, ennakoi pidempiä työuria ja ennustaa myös keskimääräistä parempaan hyvinvointia. Koulutus tukee myös vahvaa identiteettiä, mikä puolestaan suojaa alistamiselta ja sorrolta, joka on kuitenkin meidän kaikkien uhkana. Nämä positiiviset yhteydet on osoitettu toistamiseen monissa eri tutkimuksissa.coleman

Mihin siis perustuvat epäilevien tuomaiden käsitykset, joissa sanotaan koulutuksen menettäneen arvoaan ja vetovoimaansa ja argumentoidaan sen puolesta, ettei hyväkään koulutus enää suojaa työttömyydeltä. Onko kysymys väärinkäsityksestä vai poliittisesta retoriikasta?

Lue loppuun

TULOEROT – POLIITTISESTI KUUMA PERUNA

Yhteiskunnassa käydään aika ajoin kiivasta keskustelua tuloeroista ja tulonjaosta. Kiivaimmillaan mittelö on silloin kun puhutaan tuloerojen kasvusta, mutta mitähän sillä oikein tarkoitetaan? Argumenttini on, että kaikissa yhteiskunnissa harjoitetaan jonkinlaista tulonjakoa ja tulonjaolla on monia tärkeitä tehtäviä. Tulonjako voi olla tehokasta esimerkiksi säästämisen ja julkisten investointien kannalta, mutta se voi olla kaukana sosiaalisista ja oikeudenmukaisuustavoitteista.

Virheelliset käsitykset tulonjaosta johtavat yleensä myös virheelliseen politiikkaan. Kun Laura Räty sohaisi pienituloisia se osoitti, ettei hän tunne ilmiön laajuutta, mutta tarkoittaako se myös sitä, ettei Räty tunnista miten terveyspalveluja tulisi kehittää niin, että ne toimisivat oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti koko väestön tasolla? Lue loppuun