Esittely

Tutkimuksen tausta

Perusoikeuksien toteuttaminen on tosiasiassa suurelta osin kuntien tehtävänä. Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 ja 19 §:ssä määriteltyjä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Kuntien velvollisuutena on järjestää oppivelvollisille subjektiivisena oikeutena perusopetusta sekä huolehtia toisen asteen koulutuksen saamisen mahdollisuuksista. Niillä on myös keskeinen lakisääteinen asema vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja erilaisten kulttuuripalveluiden järjestämisessä. Näin kunnat pitkälti vastaavat siitä peruspalvelujärjestelmästä, joka konkretisoi perustuslain 16 §:ssä jokaiselle taattua oikeutta itsensä kehittämiseen varattomuuden sitä estämättä.

Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on erityislainsäädännöllä annettu kuntien tehtäväksi. Kunnat toteuttavat perustuslaissa taattuja sosiaalisia oikeuksia toteuttaessaan niitä velvoitteita, joista on säädetty muun muassa terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon erityislaeissa. Kuntien velvollisuutena on järjestää mm. perusterveydenhuollon palvelut sekä huolehdittava erikoissairaanhoidon palveluiden saamisen mahdollisuuksista. Kunnan sosiaalipalveluina on järjestettävä muun muassa lasten varhaiskasvatusta, lastensuojelua, päihdetyötä sekä huolehdittava vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Kuntien velvoitteet ulottuvat aina sosiaalisten oikeuksien kovaan ytimeen saakka eli subjektiivisena oikeutena perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvattuun oikeuteen välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Oikeustieteellisessä tutkimuksessa kuntia on toistaiseksi tarkasteltu huomioimatta niiden erityispiirteitä: kunnat ovat erilaisia väestömäärältään ja -rakenteeltaan, taloudellisilta resursseiltaan, maantieteelliseltä sijainniltaan ja muiden olosuhteidensa puolesta. Kuntien erilaisuus vaikuttaa usein ratkaisevasti perusoikeuksien toteutumiseen kunnasta toiseen ja kuntalaisten tosiasiallisiin mahdollisuuksiin toteuttaa oikeuksiaan.

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Syrjäkuntahankkeen tarkoituksena on analysoida sitä, miten sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat erityisesti syrjäkunnille tyypillisissä erityisolosuhteissa – millaisia vaikutuksia syrjäkunnissa asumisella on niiden oikeuksien toteutumiseen, jotka perustuslaissa on lähtökohtaisesti taattu yhtäläisesti kaikille. Syrjäkunnilla viitataan hankkeessa ensisijaisesti harvaanasuttuun maaseutuun ja tyypillisesti kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden reuna-alueisiin. Hankkeen perushypoteesina on, että tällaisilla alueilla riski sekä erilaisten kunnallisten TSS-oikeuspohjaisten palvelujen saavutettavuuden heikentymisestä että oikeuksien toteutumista koskevasta eriarvoistumisesta on tavallista suurempi.

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa, oikeuksien toteutumista koskevista alueellisista eroista ja näiden erojen konkreettisista syistä. Kuntien toiminnan kannalta hanke tuottaa tärkeää tietoa kuntien peruspalvelujen kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä perusoikeuksien asettamista vähimmäisvaatimuksista sekä perusoikeuksien toteutumisessa olevista ongelmista.

Tutkimustavoitteen toteutumiseksi normatiivisen tarkastelun lisäksi tutkimushanke tuottaa joukon tapausnalayyseihin pohjautuvia perusoikeusindikaattoreita, joiden valossa on mahdollista arvioida perusoikeuksien toteutumisen astetta ja edellytyksiä maamme eri kunnissa. Ne luovat myös edellytyksiä kunnallisten peruspalveluiden kehittämiselle oikeudellisesti kestävällä ja konkreettiset erityistarpeet huomioonottavalla tavalla.

Tutkimuksessa hyödynnetään oikeudellisten lähteiden lisäksi kunnista saatavaa tilastollista aineistoa sekä tutkimukseen valikoituneista case-kunnista saatavaa haastatteluaineistoa. Tutkimuksen case-kunnat ovat Mänttä-Vilppula, Puolanka, Rautavaara ja Sodankylä.

Tutkimuksen tulokset kootaan yhtenäiseksi KAKS:n julkaisusarjassa julkaistavaksi tutkimusraportiksi, joka julkaistaan alkuvuodesta 2016.

Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyöhankkeena, ja sitä rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.

Tutustu tarkemmin Syrjäkuntahankkeen tutkimussuunnitelmaan (pdf).
Tutustu hankkeeseen myös Tampereen yliopiston sivuilla.

Tutkimusryhmä-sivulla voi tutustua Syrjäkuntahankkeen tutkijoihin.
Hanke mediassa -sivulta löytyy mm. hankkeen yhteydessä pidettyjen seminaarien esitykset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *