Kaikki, heti, jonottamatta!

– Liina-Kaisa Tynkkynen

Istuin viime viikolla seminaarissa joka käsitteli big dataa ja palveluinnovaatioita. Seminaarissa puhunut tutkimusjohtaja Richard Cuthbertson Oxfordin yliopistosta nosti puheenvuorossaan esille, kuinka tiedonvälitys ja tiedon nopea saatavuus muokkaavat myös asiakkaiden odotuksia palveluidensa suhteen. Google pystyy tarjoamaan meille vastauksia silmän räpäyksessä. Ihmiset vaativat samaa myös palveluilta.

Nykyaikainen kuluttaja haluaa kaiken, heti ja vieläpä ilmaiseksi.

Seminaari käsitteli vähittäiskaupan palveluja, mutta se sai pohtimaan kuluttajien vaatimuksia myös sote-palvelujen näkökulmasta.

Sote-uudistuksen yksi iso kysymys onkin, miten ”kaikki, heti” –ajattelu sovitetaan yhteen maakuntien todennäköisesti melko tiukan sote-budjetin kanssa

Yksi sote-uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapausuudistuksen keskeisiä tavoitteita on parantaa palveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Paikoin pitkistäkin hoitojonoista halutaan eroon. Yksityinen sektori on jo hyödyntänyt julkisen sektorin jonoja markkinointivalttina. Eräskin suuri yksityinen terveydenhuollon tuottaja mainostaa, että ”Meillä et jonota edes leikkaukseen”.

Lue loppuun

Pylly edellä puuhun?

Liina-Kaisa Tynkkynen

Hallitus julkaisi 9.5.2017 esityksensä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta.

Esityksen mukaan ihminen saisi tulevaisuudessa valita oman sote-keskuksensa, joka tarjoaa pääosin perustason palveluja. Sote-keskukset voivat tuottaa palveluita itse ja ostaa osan myös alihankkijoilta.

Erityistason palvelut olisivat maakunnan liikelaitoksen vastuulla.

Tämän lisäksi käytössä olisi asiakasseteli, joita

sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaiden käyttöön tarkkarajaisten palveluiden osalta.Henkilökohtaista budjettia hyödynnettäisiin ennen kaikkea vammaispalveluissa ja vanhojen ihmisten palveluissa.

Palveluita tuottaisivat yritykset, järjestöt, maakunnan yhtiöt ja maakunnan liikelaitos.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 9.5.2017 vakuutettiin keskeisesti esimerkiksi sitä, että lain voimaantulon myötä palveluiden integraatio vahvistuu, kermankuorinta estetään ja perustason palvelut vahvistuvat samalla kun laatu paranee.

Itse sanoisin ennemmin että ”saas kattoo”.

Lue loppuun

Johan nyt on markkinat!

Liina-Kaisa Tynkkynen

Markkinat ovat yhä useammin terveydenhuoltopolitiikan esityslistalla. Palveluja ostetaan, ulkoistetaan, yksityistetään ja kilpailutetaan – tai ainakin julkista palvelutuotantoa verrataan yksityiseen palvelutuotantoon.

Sote-uudistuksessa tähdätään uudenlaiseen palvelutuotannon kilpailullisia elementtejä hyödyntävään ”monituottajamalliin”. Palvelujärjestelmään ollaan avaamassa useita erilaisia markkinoita, joilla palveluntuottajien oletetaan kilpailevan keskenään ihmisten valinnoista. Keskustelussa unohdetaan kuitenkin usein, että markkinat ja niiden tuottamat tulokset ovat erilaisia ja vaihtelevat kontekstista toiseen.

Julkinen keskustelu terveydenhuollon markkinoista jakautuu usein kahtia: markkinamallien vastustajiin ja puolustajiin. Vastustajat esittävät markkinat usein uhkana julkisen toiminnan oikeudenmukaisuudelle. Puolustajat puhuvat esimerkiksi julkisen sektorin tehokkuuden tai asiakaslähtöisyyden parantamisesta ”markkinoita hyödyntämällä”. Puolesta tai vastaan, tulkinnat rakentuvat useimmiten yksioikoisille olettamuksille markkinoiden olemuksesta ja toiminnasta.

Vaikka ideologiat tulkintojen taustalla eroavat, niitä yhdistää oletus siitä, että markkinat toimivat kaikkialla samalla logiikalla, samanlaisia tuloksia tuottaen.

Empiirinen ja teoreettinen tutkimus eivät tue tätä olettamaa.

Lue loppuun