Valinnanvapaus ei aina tee autuaaksi – paitsi sukkahousukaupoilla

Lina van Aerschot

Sama ei sovi kaikille. Kuuluisat yhden koon sukkahousut eivät passaa oikein kenellekään. Useimmilla ne joko valuvat nilkkoihin makkaralle tai jäävät puolireiteen. Siksi arvostamme valinnanvapautta ja sitä, että saamme tavaroita ja palveluja, jotka vastaavat toiveitamme ja tarpeitamme.

Käytännössä valinnanvapaus toteutuu markkinoilla, joilla on erilaisia palveluntarjoajia ja asiakas valitsee niistä sen, joka myy omia tarpeita vastaavaa hyödykettä kohtuullisimpaan hintaan. Markkinat voivat olla joko täysin avoimet, jolloin kuka tahansa lakia noudattava saa myydä ja ostaa, tai tavalla tai toisella säädellyt, jolloin esimerkiksi myydä saa vain tietyt kriteerit täyttävä taho tai ostamista on rajoitettu.

Markkinoita kuvataan usein vapauden, tehokkuuden ja kilpailun tyyssijaksi. Ihmisten ajatellaan parhaiten itse tietävän mikä heille sopii, joten he osaavat tehdä parhaimman valinnan itse. Taustalla on ajatus siitä, että kun ihmisten annetaan vapaasti tehdä valintoja markkinoilla, kysyntä ja tarjonta sekä hintataso määräytyvät kuin itsestään.

SOTE-uudistuksen myötä halutaan lisätä valinnanvapautta ja luoda lisää tilaa sosiaali- ja terveyspuolen laajemmille markkinoille. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta oleellisia ja myös elintärkeitä, on syytä avata tarkemmin mistä valinnanvapaudessa oikeastaan on kyse.

Lue loppuun

Johan nyt on markkinat!

Liina-Kaisa Tynkkynen

Markkinat ovat yhä useammin terveydenhuoltopolitiikan esityslistalla. Palveluja ostetaan, ulkoistetaan, yksityistetään ja kilpailutetaan – tai ainakin julkista palvelutuotantoa verrataan yksityiseen palvelutuotantoon.

Sote-uudistuksessa tähdätään uudenlaiseen palvelutuotannon kilpailullisia elementtejä hyödyntävään ”monituottajamalliin”. Palvelujärjestelmään ollaan avaamassa useita erilaisia markkinoita, joilla palveluntuottajien oletetaan kilpailevan keskenään ihmisten valinnoista. Keskustelussa unohdetaan kuitenkin usein, että markkinat ja niiden tuottamat tulokset ovat erilaisia ja vaihtelevat kontekstista toiseen.

Julkinen keskustelu terveydenhuollon markkinoista jakautuu usein kahtia: markkinamallien vastustajiin ja puolustajiin. Vastustajat esittävät markkinat usein uhkana julkisen toiminnan oikeudenmukaisuudelle. Puolustajat puhuvat esimerkiksi julkisen sektorin tehokkuuden tai asiakaslähtöisyyden parantamisesta ”markkinoita hyödyntämällä”. Puolesta tai vastaan, tulkinnat rakentuvat useimmiten yksioikoisille olettamuksille markkinoiden olemuksesta ja toiminnasta.

Vaikka ideologiat tulkintojen taustalla eroavat, niitä yhdistää oletus siitä, että markkinat toimivat kaikkialla samalla logiikalla, samanlaisia tuloksia tuottaen.

Empiirinen ja teoreettinen tutkimus eivät tue tätä olettamaa.

Lue loppuun