Sotedigitalisaatio – miellyttävä mahdollistaja vai väsymätön vastustaja?

Tutkijatohtori Mari Aaltonen

”Tämä tietotekniikka on yksi helvetinmoinen vastustaja”, puuskahti eräs iäkkäämpi rouva kohdatessaan ongelmia asioidessaan netissä. Jäin hämmentyneenä miettimään tätä lausetta: eikö tietotekniikan pitäisi olla mahdollistava, elämää helpottava tekijä, eikä mahdoton vastustaja?

Sosiaali- ja terveyspalvelut luottavat yhä enemmän nettiin ja siihen, että kaikki osaavat toimia verkkoympäristössä. Meillä on Kanta, e-reseptit, sähköisesti lähetettävät kaavakkeet ja nettiajanvaraukset. Sote-uudistuksen myötä tapahtuvassa Sotedigi-muutosohjelmassa (http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio) kehitetään lisää digitaalisia palveluja niin asiakkaille kuin ammattilaisille.

Erilaiset puhelinsovellukset ovat yleistymässä, samoin tekstiviestin käyttö laboratoriotulosten vastaanottamisessa ja muussa kanssakäymisessä lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan kanssa. Myös niin sanotut etälääkäripalvelut lisääntyvät. Kun etsimme tietoa palveluista, aukioloajoista ja asiantuntijoista, kuulemme entistä useammin sanat ”katso netistä”. Käyttäjän täytyy luoda ja muistaa erilaisia palvelu- ja käyttäjätunnuksia, salasanoja ja PIN-koodeja. Lisäksi jotta voi näitä palveluja käyttää, tarvitaan kännykkä, mahdollisesti älyversio sellaisesta, tietokone ja internetliittymä. Ja sitten se oleellisin asia: niitä pitää osata käyttää, ja tietää koska ja mistä hakea apua, kun homma ei onnistu. Myös tietoturvakysymykset askarruttavat: mihin voit laittaa henkilötietosi, entä henkilötunnuksesi? Kun tietosi ovat sote-keskusten käytössä, ketkä kaikki niitä pääsevät lukemaan?

Lue loppuun

Ei unohdeta muistisairaita

Mari Aaltonen

Yleistyvää pitkäikäisyyttä, eli kun korkean iän saavuttamisen jälkeen eletään vielä vanhemmaksi, voidaan pitää ihmiskunnan suurena saavutuksena. Pitkäikäisyyden kehityksestä voimme kiittää muun muassa koulutusta, tieteen ja tiedon edistymistä, sekä kykyämme ymmärtää, että yhteiskunta eli me ihmiset yhdessä voimme parhaiten, kun emme ole täysin oman onnemme nojassa vaan kannamme ainakin jossain määrin vastuuta myös toisistamme.

Kaikkeen meillä ei kuitenkaan vielä ole vastauksia. Yksi ratkaisemattomien sairauksien joukko ovat aivoja rappeuttavat sairaudet eli muistisairaudet. Muistisairauksien edetessä dementiaksi ihmisten päätöksenteko ja ajattelukyky heikkenevät ja oireisiin saattavat kuulua levottomuus, vaeltelu, ahdistus, persoonallisuuden muutokset, masentuneisuus ja aistiharhat, ja lopulta myös fyysisen toimintakyvyn rappeutuminen.

Dementian merkittävä riskitekijä on korkea ikä, eikä dementiaan ole toistaiseksi parannuskeinoa.

Lue loppuun