Kaikki, heti, jonottamatta!

– Liina-Kaisa Tynkkynen

Istuin viime viikolla seminaarissa joka käsitteli big dataa ja palveluinnovaatioita. Seminaarissa puhunut tutkimusjohtaja Richard Cuthbertson Oxfordin yliopistosta nosti puheenvuorossaan esille, kuinka tiedonvälitys ja tiedon nopea saatavuus muokkaavat myös asiakkaiden odotuksia palveluidensa suhteen. Google pystyy tarjoamaan meille vastauksia silmän räpäyksessä. Ihmiset vaativat samaa myös palveluilta.

Nykyaikainen kuluttaja haluaa kaiken, heti ja vieläpä ilmaiseksi.

Seminaari käsitteli vähittäiskaupan palveluja, mutta se sai pohtimaan kuluttajien vaatimuksia myös sote-palvelujen näkökulmasta.

Sote-uudistuksen yksi iso kysymys onkin, miten ”kaikki, heti” –ajattelu sovitetaan yhteen maakuntien todennäköisesti melko tiukan sote-budjetin kanssa

Yksi sote-uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapausuudistuksen keskeisiä tavoitteita on parantaa palveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Paikoin pitkistäkin hoitojonoista halutaan eroon. Yksityinen sektori on jo hyödyntänyt julkisen sektorin jonoja markkinointivalttina. Eräskin suuri yksityinen terveydenhuollon tuottaja mainostaa, että ”Meillä et jonota edes leikkaukseen”.

Lue loppuun

Kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta ja SOTE – peruskysymysten äärellä

Sanna Tuurnas

Kysymys kansalaisen roolista on pohdittanut minua, kuten monia kollegojani, SOTE-uudistuksen yhteydessä. Hallinnon uudistamisen suuriin linjoihin kuuluukin olennaisena osana keskustelu siitä, millaiseksi kansalaisen rooli nähdään suhteessa julkisiin toimijoihin.

Aikoinaan, 1980-luvun taitteessa, perinteinen julkinen hallinto mullistui läpi länsimaiden, kun New Public Management -opit (NPM) toivat mukanaan viranomaistyöhön ja julkisten palvelujen tuotantoon yksityisistä yrityksistä kopioituja ajattelutapoja.

Yksi merkittävimmistä muutoksista oli kansalaisten roolin uudelleentulkinta: NPM:n ideaalin mukaisesti kansalaisista sukeutui ensisijaisesti kuluttajia ja julkisia palveluja käyttäviä asiakkaita.

Osallistumaan jaloilla äänestäen?

Samalla osallistumisen nähtiin tapahtuvan pääasiallisesti asiakkuuden kautta. Tämä on vuosien saatossa herättänyt paljon kritiikkiä tutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Denhardt & Denhardt (2002) ovat todenneet, että kuluttajuus ja managerialistiset mallit voivat antaa palveluja käyttäville kansalaisille jaloilla äänestämisen mahdollisuuden, mutta ne eivät välttämättä anna mahdollisuutta vaikuttamiseen ja äänen kuuluville saamiseen palveluiden kehittämisessä.

Kansalaisuus muutoksessa

Markkina-ajattelua onkin seurannut kumppanuutta yhteiskehittämistä ja verkostoja korostava idea hallinnasta (Osborne 2010). Uudet, kumppanuutta painottavat hallinnon uudistaminen tuulet ovat laajentaneet käsityksiä siitä, millainen rooli kansalaisella on yhteiskunnassa: kansalainen nähdään aktiivisena toimijana, jolla on monia rooleja asiakkaana, asukkaana, kansalaisena ja jopa palvelujen tuottajana.

SOTE-uudistus ei tätä ideaa kuitenkaan ihmeemmin tue.

Lue loppuun

Pylly edellä puuhun?

Liina-Kaisa Tynkkynen

Hallitus julkaisi 9.5.2017 esityksensä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta.

Esityksen mukaan ihminen saisi tulevaisuudessa valita oman sote-keskuksensa, joka tarjoaa pääosin perustason palveluja. Sote-keskukset voivat tuottaa palveluita itse ja ostaa osan myös alihankkijoilta.

Erityistason palvelut olisivat maakunnan liikelaitoksen vastuulla.

Tämän lisäksi käytössä olisi asiakasseteli, joita

sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaiden käyttöön tarkkarajaisten palveluiden osalta.Henkilökohtaista budjettia hyödynnettäisiin ennen kaikkea vammaispalveluissa ja vanhojen ihmisten palveluissa.

Palveluita tuottaisivat yritykset, järjestöt, maakunnan yhtiöt ja maakunnan liikelaitos.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 9.5.2017 vakuutettiin keskeisesti esimerkiksi sitä, että lain voimaantulon myötä palveluiden integraatio vahvistuu, kermankuorinta estetään ja perustason palvelut vahvistuvat samalla kun laatu paranee.

Itse sanoisin ennemmin että ”saas kattoo”.

Lue loppuun

Ei unohdeta muistisairaita

Mari Aaltonen

Yleistyvää pitkäikäisyyttä, eli kun korkean iän saavuttamisen jälkeen eletään vielä vanhemmaksi, voidaan pitää ihmiskunnan suurena saavutuksena. Pitkäikäisyyden kehityksestä voimme kiittää muun muassa koulutusta, tieteen ja tiedon edistymistä, sekä kykyämme ymmärtää, että yhteiskunta eli me ihmiset yhdessä voimme parhaiten, kun emme ole täysin oman onnemme nojassa vaan kannamme ainakin jossain määrin vastuuta myös toisistamme.

Kaikkeen meillä ei kuitenkaan vielä ole vastauksia. Yksi ratkaisemattomien sairauksien joukko ovat aivoja rappeuttavat sairaudet eli muistisairaudet. Muistisairauksien edetessä dementiaksi ihmisten päätöksenteko ja ajattelukyky heikkenevät ja oireisiin saattavat kuulua levottomuus, vaeltelu, ahdistus, persoonallisuuden muutokset, masentuneisuus ja aistiharhat, ja lopulta myös fyysisen toimintakyvyn rappeutuminen.

Dementian merkittävä riskitekijä on korkea ikä, eikä dementiaan ole toistaiseksi parannuskeinoa.

Lue loppuun

Valinnanvapaus ei aina tee autuaaksi – paitsi sukkahousukaupoilla

Lina van Aerschot

Sama ei sovi kaikille. Kuuluisat yhden koon sukkahousut eivät passaa oikein kenellekään. Useimmilla ne joko valuvat nilkkoihin makkaralle tai jäävät puolireiteen. Siksi arvostamme valinnanvapautta ja sitä, että saamme tavaroita ja palveluja, jotka vastaavat toiveitamme ja tarpeitamme.

Käytännössä valinnanvapaus toteutuu markkinoilla, joilla on erilaisia palveluntarjoajia ja asiakas valitsee niistä sen, joka myy omia tarpeita vastaavaa hyödykettä kohtuullisimpaan hintaan. Markkinat voivat olla joko täysin avoimet, jolloin kuka tahansa lakia noudattava saa myydä ja ostaa, tai tavalla tai toisella säädellyt, jolloin esimerkiksi myydä saa vain tietyt kriteerit täyttävä taho tai ostamista on rajoitettu.

Markkinoita kuvataan usein vapauden, tehokkuuden ja kilpailun tyyssijaksi. Ihmisten ajatellaan parhaiten itse tietävän mikä heille sopii, joten he osaavat tehdä parhaimman valinnan itse. Taustalla on ajatus siitä, että kun ihmisten annetaan vapaasti tehdä valintoja markkinoilla, kysyntä ja tarjonta sekä hintataso määräytyvät kuin itsestään.

SOTE-uudistuksen myötä halutaan lisätä valinnanvapautta ja luoda lisää tilaa sosiaali- ja terveyspuolen laajemmille markkinoille. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta oleellisia ja myös elintärkeitä, on syytä avata tarkemmin mistä valinnanvapaudessa oikeastaan on kyse.

Lue loppuun