Kirjoittajan arkistot:Markku Sotarauta

Uusi julkaisu

Jurmu, L. 2017. Tiedon ja asiantuntijuuden hyödyntäminen Oulun monikuntaliitoksen valmistelussa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2017. s. 7-25. Kunnallistieteen yhdistys ry.

Uusi julkaisu

Suvinen, N., M. Sotarauta. (2017) Osaamisen ja teknologian siirtäjistä maailmanparantajiksi: Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen uudet roolit etsinnässä. Teoksessa Varamäki, Elina ym. (toim.) Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 25 vuotta. 28-43. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 26. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Swedish insurance company grants more than a million euros for research on regional development

A research group consisting of researchers from Sweden, Finland and Norway will begin analysing factors that affect the development of Nordic regions in the long term.

The aim of the study is to identify why some regions clearly develop better than others while some regions are worse off despite having relatively similar structures. In addition, the aim is to provide information on how different regional needs can be taken into account better in development activities.

“We will combine structural elements, on the one hand, and explanatory models that emphasise agency on the other and test the explanatory power of our theory in Sweden, Norway and Finland,” says Professor Markku Sotarauta from the University of Tampere.

“We are addressing the fundamental question about the relationship between structures and agency and it will be interesting to see where the study will lead us. We will also ask which factors are directing development strategies and who is leading them, if anyone,” Sotarauta says. He will direct research on institutions and leadership in the project.

There is an obvious social demand for such research even though it arises from a gap in the theoretical foundation of the field. The spatial structure is rapidly centralising making differences between regions that are strongly involved in the knowledge-intensive network economy and other regions rapidly grow globally.

Stockholm, Oslo and Helsinki are strong, but smaller urban areas and rural areas are finding it increasingly difficult to find their place in today’s economic developments.

“The problem is that the debate on regional development is easily politicised and the analysis on regional development dynamics too often remains overlaid with easy generalisations and simplifying regional rankings,” Sotarauta explains.

The Swedish Länsförsäkringar forskningsfond -foundation has granted the research project titled “Regional Growth against all the Odds: The Driving Forces of Long-term Growth in Nordic Regions (ReGrow)” over a million euros. The research consortium comprises researchers from Lund University, the University of Tampere, the University of Stavanger and BI Norwegian Business School from Bergen.

“In recent years, research funders’ main focus has been on topical themes and issues that underlie economic and regional development have largely been ignored. On the one hand, the emphasis has been on the rapid utilisation of research results in companies and, on the other, attention has for quite understandable reasons been paid to such weighty current issues as refugees,” Sotarauta points out.

“Fortunately, there are many sources of funding in the world. The Swedish funding will enable long-term concentration on our own research agenda instead of meeting immediate needs or following fashionable trends, which Finnish financiers now seem to emphasise. Together with the funding for the GONST –project from the Nordic Green Growth Research and Innovation Programme of NordForsk, ReGrow will form an excellent undertaking. We will next try to expand our consortium with funding from the EU and the Australian Research Council,” Sotarauta continues.

Regional Growth against all the Odds: The Driving Forces of Long-term Growth in Nordic Regions

Where Does the Green Economy Grow? The Geography of Nordic Sustainability Transition (GONST)

Ruotsalaiselta vakuutusyhtiöltä yli miljoona euroa aluekehityksen tutkimukseen

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 7.9.2017

Ruotsalais-suomalais-norjalainen tutkimusryhmä aloittaa pohjoismaisten alueiden kehitykseen pitkällä aikavälillä vaikuttavien tekijöiden analysoinnin.

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, miksi jotkin alueet kehittyvät selkeästi muita paremmin toisten taas menestyessä huonommin suhteellisen samanlaisista rakenteista huolimatta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten alueiden erilaiset tarpeet olisi mahdollista ottaa nykyistä paremmin huomioon kehittämistoiminnassa.

– Yhdistämme yhtäältä rakenteellisia tekijöitä ja toisaalta toimijuutta korostavat selitysmallit yhdeksi kokonaisuudeksi ja testaamme oman teoriamme selitysvoimaa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, kertoo professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta.

– Käymme käsiksi peruskysymykseen rakenteiden ja toimijuuden välisestä suhteesta. Mielenkiintoista nähdä, mihin se meidät vie.

– Kysymme myös, mitkä tekijät suuntaavat kehittämisstrategioita, keiden käsissä johtajuus on vai onko se kenelläkään, toteaa instituutioihin ja johtajuuteen kohdistuvaa tutkimuskokonaisuutta johtava Sotarauta.

Tutkimukselle on selkeä yhteiskunnallinen kysyntä, vaikka se nouseekin alan teoriaperustassa olevasta aukosta. Aluerakenne keskittyy nopeasti ja erot tietointensiivisessä verkostotaloudessa vahvasti kiinni olevien alueiden ja muiden alueiden välillä kasvavat nopeasti kaikkialla maailmassa.

Tukholma, Oslo ja Helsinki yhdessä ovat vahvassa vedossa, mutta pienempien kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden on yhä vaikeampi löytää paikkansa tämän päivän taloudellisissa kehityskuluissa.

– Hankalaksi tilanteen tekee se, että keskustelu aluekehityksestä politisoituu helposti ja aluekehityksen dynamiikan analyysi jää liian usein yleisen tason hokemien ja seurauksia kuvailevien yksinkertaistavien aluerankkausten jalkoihin, toteaa Sotarauta.

Ruotsalainen Länsförsäkringar forskningsfond on myöntänyt tutkimusprojektille Regional Growth Against all the Odds: The Driving Forces of Long-term Growth in Nordic Regions (ReGrow) yli miljoonan euron rahoituksen. Tutkimuskonsortioon kuuluvat Lundin yliopisto, Tampereen yliopisto, Stavangerin yliopisto ja BI Norjan kauppakorkeakoulu Bergenistä.

– Viime vuosina rahoittajien päähuomio on ollut ajankohtaisissa teemoissa ja taloudellisen kehityksen ja aluekehittämisen peruskysymykset ovat jääneet taustalle. Yhtäältä on korostettu tutkimustulosten nopeaa hyödyntämistä yrityksissä ja toisaalta painotettu ymmärrettävistä syistä pakolaisuuden kaltaisia ajankohtaisia teemoja, toteaa Sotarauta.

– Onneksi rahoituslähteitä on maailmassa paljon; se mahdollistaa oman tutkimusagendan pitkäjänteisen toteuttamisen suomalaisten rahoittajien painotusten vaihtuessa välittömien tarpeiden ja muotivirtausten mukana. ReGrow muodostaa yhdessä NordForskin rahoittaman vihreään kasvuun kohdistuvan tutkimuksen kanssa mainion kokonaisuuden. Seuraavaksi yritämme laajentaa kokonaisuutta Brysselin ja Australian Research Councilin rahoituksella.

Regional Growth Against all the Odds: The Driving Forces of Long-term Growth in Nordic Regions
http://blogs.uta.fi/sente/2017/08/22/new-project/

Where Does the Green Economy Grow? The Geography of Nordic Sustainability Transition
http://blogs.uta.fi/sente/2017/01/15/where-does-the-green-economy-grow-the-geography-of-nordic-sustainability-transitions-gonst-2017-2020/

Lisätietoja:
Professori Markku Sotarauta, 040 190 4004, markku.sotarauta@uta.fi

New Project – Regional Growth Against all the Odds (ReGrow)

Regional Growth Against all the Odds: The Driving Forces of Long-term Growth in Nordic Regions (ReGrow) [2017-2020]

Today’s economy is driven by knowledge-intensive activities such as ICT and biotechnology, or knowledge-intensive business services such as finance and consulting. These activities are concentrated in the main urban areas like Stockholm, Oslo and Helsinki. Other regions in the (semi-)periphery or such that are specialised in traditional industries struggle in finding their place in the modern economy.

This struggle is accompanied with a gloomy perspective for the job market. This concerns the quality and variety as well as the quantity of jobs that can be offered, and consequently implies that skilled labour increasingly moves to the main urban centres. These disparities between the centre and more peripheral regions challenge social and political structures.

The main urban areas, thus, offer the best structural preconditions for further growth in the modern economy. However, after taking the structural preconditions into account, a large share of regional growth differences remains unexplained: ‘Stubbornly high – and often growing – residuals in growth regressions have encouraged many scholars to look for additional factors that impinge on economic development and growth’ (Rodríguez-Pose 2013: 1036). This triggers the fundamental and overarching research question of this project: Why do some regions grow more (or less) than others with similar structural preconditions? We know surprisingly little about this essential question

The specific objectives of the project are: (a) To identify regions that in certain periods of time show exceptional high or low regional growth after considering structural preconditions; (b) To explain exceptional high or low growth in certain regions and time periods by focusing on the role of actors, networks, and institutions at multiple spatial scales (regional, national, global); and (c) To develop a context-sensitive model of regional economic growth that accounts explicitly for the regional heterogeneity and time dynamics

  • Funding: Länförsäkningar, Sweden
  • Partners: Lund University, Sweden; University of Tampere, Finland; University of Stavanger and BI Norwegian Business School, Norway